Luuhiili eli luumusta on aktiivihiilenä ja väriaineena käytettävää, eläinten luita kuumentamalla valmistettua jauhetta. Se on himmeän mustaa, kosteutta imevää (hygroskooppista) ainetta, joka sisältää 10 % hiiltä, 78 % kalsiumfosfaattia, 8 % kalsiumkarbonaattia sekä hiukan kosteutta ja muita aineita.[1][2][3] Luuhiili on eräs eläinhiili eli eläinjätettä kuumentamalla aikaansaatu hiililaatu.[4]

Luuhiiltä valmistettaessa luista erotetaan liha ja rasva ja luut jauhetaan rouheeksi. Luurouhe kuivatislataan eli sitä kuumennetaan ilmattomassa tilassa, jolloin samalla otetaan talteen haihtuvat ainesosat. Raaka-aineesta saadaan 50–60 % valmista tuotetta. Huokoinen luuhiili imee itseensä monia kaasuja ja väriaineita, joten sitä on käytetty erilaisten liuosten puhdistamiseen esimerkiksi sokeriteollisuudessa.[2] Valkaisukykynsä menettäneitä luuhiilirakeita voidaan käyttää lannoitteena kasvintuotannossa.[1]

Luumusta on hienoksi jauhettua luuhiiltä, jota on käytetty väriaineena esimerkiksi kenkävoiteissa ja maaleissa. Luumustaa voidaan valmistaa myös hiiltämällä luurouhetta sokerin tai melassin joukossa väkevässä rikkihapossa. Kun epäorgaaniset kalsiumsuolat liuotetaan suolahapolla pois, voidaan valmistaa niin sanottua pariisinmustaa.[3] Pariisinmusta on luuhiilen ja pariisinsiniseksi kutsutun väriaineen seos.[5]

LähteetMuokkaa

  1. a b Iso tietosanakirja. Osa 8, palsta 163, hakusana luuhiili. Helsinki: Otava, 1935.
  2. a b Otavan iso tietosanakirja. Osa 5, palsta 922, hakusana luuhiili. Helsinki: Otava, 1963.
  3. a b Uusi tietosanakirja. Osa 13, palsta 18, hakusana luuhiili. Helsinki: Tietosanakirja oy, 1963.
  4. Uusi tietosanakirja. Osa 5, palsta 266, hakusana eläinhiili. Helsinki: Tietosanakirja oy, 1961.
  5. Uusi tietosanakirja. Osa 15, palsta 478, hakusana pariisinmusta. Helsinki: Tietosanakirja oy, 1964.

Aiheesta muuallaMuokkaa