Ludvig Gabriel Kiljander

suomalainen lehtori ja oppikirjojen tekijä

Ludvig Gabriel Kiljander (sukunimi vuodesta 1906 Kesäniemi; 18. syyskuuta 1851 Kuopio30. heinäkuuta 1911 Ruovesi) oli suomalainen seminaarin lehtori ja oppikirjojen tekijä.

Kiljanderin vanhemmat olivat rovasti, tuomiokapitulin asessori Karl Mårten Kiljander ja Helena Sofia Frosterus. Hänen vanhempi veljensä oli näytelmäkirjailija ja postimestari Robert Kiljander. Ludvig Kiljander pääsi ylioppilaaksi Kuopion lukiosta 1872 ja opiskeli Helsingin yliopistossa valmistuen filosofian kandidaatiksi 1876 ja maisteriksi 1877. Kiljander toimi Jyväskylän seminaarin luonnontieteen lehtorina 1882–1909.

Kiljander teki useita oppikirjoja ja lisäksi hän kirjoitti runoja.

Kiljander oli vuodesta 1877 lähtien naimisissa Alma Constance Bergholmin kanssa. Heillä oli viisi lasta, joista yksi oli voimistelunopettaja ja suomentaja Paavo Kesäniemi.

Teoksia

muokkaa
  • Kansakoulun eläinoppi. Gummerus 1893, 5. painos 1903
  • Kansakoulun kasvioppi. Gummerus 1893, 4. painos 1900
  • Kansakoulun yleinen luonnonoppi. Gummerus 1894, 4. painos 1900
  • Kansakoulun luonnonopillinen kuvasto. Gummerus 1896
  • Kasvioppi kansakouluille : oppikirjakomitean suunnitelman mukaan. Gummerus 1901, 2. painos 1903
  • Yleinen luonnonoppi kansakouluille : oppikirjakomitean suunnitelman mukaan. Gummerus 1901, 2. painos 1904
  • Terveys- ja eläinoppi kansakouluille : oppikirjakomitean suunnitelman mukaan. Gummerus 1902, 2. painos 1904
  • Käytännöllisiä neuvoja luonnontieteiden opettamiseen kansakouluissa. Gummerus 1903
  • Kasvioppi : seminaareja ja tyttökouluja varten. Otava 1904
  • Eläinoppi seminaareja ja tyttökouluja varten. Otava 1905

Suomennoksia

muokkaa
  • L. Busemann : Kansantajuinen fysiikka, osat 1–8 ; mukailemalla saksasta suom. Ludvig Kiljander. Gummerus 1890–1892

Lähteet

muokkaa