Ludmila Dvořáková
Ludmila Dvořáková (11. heinäkuuta 1923 Kolín – 30. heinäkuuta 2015 Praha) oli tšekkiläinen oopperalaulaja, äänialaltaan sopraano.[1]
Dvořáková opiskeli Prahan konservatoriossa. Hän pohti alun perin ryhtymistä pianistiksi tai viulistiksi, mutta päätyi valitsemaan urakseen laulamisen, jota hän opiskeli Jarmila Vavrdovan johdolla vuosina 1942–1949. Hän teki oopperadebyyttinsä vuonna 1949 Ostravassa Leoš Janáčekin Katja Kabanovan nimiroolissa. Tämän jälkeen Dvořáková esiintyi nimirooleissa Jenůfassa, Rusalkassa ja Aidassa. Hän esiintyi myös Almavivan roolissa Figaron häissä ja Leonorena Trubaduurissa. Dvořáková totesi vuonna 2014, että tšekinkielisiä oopperoita ei paljon esitetty noihin aikoihin Tšekkoslovakian ulkopuolella. Hän harjoitteli itse kolmetoista tšekkiläistä roolia ja myöhemmin esitti myös ulkomailla konserttilaulajana Bedřich Smetanan, Bohuslav Martinůn, Janáčekin ja Antonín Dvořákin lauluja.[1]
Dvořáková työskenteli vakituisesti Bratislavassa vuosina 1952–1954 ja Prahassa vuosina 1954–1960. Prahan-vuosina hänen rooleihinsa kuuluivat Leonore (Fidelio), Octavian (Ruusuritari), Ariadne, Tosca ja Marschallin (Ruusuritari). Alun perin hän oli ajatellut suuntautua italialaiseen ohjelmistoon, mutta hänen kysyntänsä raskaampiin saksalaisrooleihin kasvoi, jolloin hän luopui alkuperäisestä suunnitelmastaan. Vuonna 1960 Dvořáková liittyi Staatsoper Unter den Lindeniin, jossa hänen rooleihinsa kuului Brünnhilde (Valkyyria). Brünnhilden roolin hän tulkitsi myös Covent Gardenissa vuonna 1966 Georg Soltin johdolla. Metropolitan-oopperassa hän teki ensiesiintymisensä samana vuonna Leonoren roolissa (Fidelio). Wieland Wagnerin kutsumana Dvořáková esiintyi Bayreuthin oopperajuhlilla kuuden kauden ajan vuodesta 1965 alkaen. Hänen rooleinaan siellä olivat Gutrune ja Venus (Tannhäuser), Brünnhilde (Valkyyria), Kundry (Parsifal) ja Ortrud (Lohengrin). Vuonna 1971 Dvořáková esiintyi taas Soltin johdolla Covent Gardenissa, tällä kertaa Isolden roolissa oopperassa Tristan ja Isolde. Myöhemmin samana vuonna hän esiintyi eisllä Colin Davisin johdolla Leonorena Fidelion tuotannossa. Vuonna 1974 hän teki esiintymisen Staatsoper Unter den Lindenissä nimiroolissa Emil Petrovicsin yksinäytöksisessä koomisessa konserttioopperassa Lysistrata.[1]
Dvořáková otti myöhemmällä urallaan myös mezzosopraanorooleja, joita olivat Herodias (Salome) ja Kostelnicka (Jenůfa). Hän vetäytyi laulu-uraltaan vuonna 1985, sai vuonna 2002 Thalia-palkinnon ja vuonna 2012 tšekkiläisen musiikin edistämisestä Antonín Dvořák -palkinnon. Hän oli vuodesta 1950 naimisissa Rudolf Vašatan kanssa, kunnes mies kuoli vuonna 1982. Dvořáková itse kuoli tulipalossa Prahassa 92-vuotiaana.[1]