Louisa Augusta

Prinsessa Louisa Augusta (7. heinäkuuta 1771 Hirschholmin linna, Hørsholm, Tanskan kuningaskunta – 13. tammikuuta 1843 Augustenborg, Als, Tanskan kuningaskunta) oli Tanskan kuningatar Carolina Matildan (1751-1775) ja kuningas Kristian VII:n tytär, vaikka moni uskookin hänen biologisen isänsä olleen Johann Struensee, kuninkaan henkilääkäri sekä sijaishallitsija Louisen syntymän aikoihin.

Louisa Augusta
Tanskan prinsessa, Schleswig-Holstein-Sonderburg-Augustenburgin herttuatar
Prinsessa Louise Augusta, Anton Graff 1791
Valtakausi	13. marraskuuta 1794 - 14. kesäkuuta 1814
Syntynyt	7. heinäkuuta 1771 Hirschholmin linna, Hørsholm, Tanskan kuningaskunta
Kuollut	13. tammikuuta 1843 (ikä 71) Augustenborgin linna, Augustenborg, Alsin saari, Tanskan kuningaskunta
Puoliso	Frederick Kristian II, Schleswig-Holstein-Sonderburg-Augustenburgin herttua
Lapset	Tanskan Kuningatar Caroline Amalie (Schleswig-Holstein-Sonderburg-Augustenburg), Christian August II Schleswig-Holstein-Sonderburg-Augustenburgin herttua, Frederik Emil August, Nørin prinssi
Isä	Virallisesti Kristian VII, epäillysti Johann Struensee
Äiti	Caroline Matilda
Uskonto	Luterilainen

Tuolloin pantiin merkille Struenseesen ja nuoren prinsessan yhdennäköisyys, joista huhut ovat osittain lähteneet liikkeelle. Kaikesta huolimatta kuningas Kristian VII tunnusti prinsessan omakseen. Häntä on joskus kutsuttu nimellä "la petite Struensee" (suom. pieni Struensee); tämä ei tosin vaikuttanut hänen asemaansa.

Lapsuus ja nuoruus

Prinsessa Louisa Augustan pastellimuotokuva lapsena. H. P. Sturz, 1771

Louisa Augusta syntyi Hirschholmin palatsissa nykyisessä Hørsholmin kunnassa Tanskassa. Alle vuosi myöhemmin prinsessan syntymästä hänen äitinsä kuningatar Caroline Matilda sekä prinsessan isänä epäilty Johann Struensee pidätettiin 17. tammikuuta 1772. Struensee teloitettiin huhtikuussa 1772 ja Louisan äiti pidätettiin sekä karkotettiin ilman lapsiaan Tanskasta toukokuusssa 1772.

Hänet kasvatettiin Tanskan hovissa Christiansborgin linnassa Kööpenhaminassa yhdessä neljä vuotta vanhemman veljensä, kruununprinssi Fredrickin kanssa leskikuningatar Juliana Marie von Brunswick-Wolfenbüttelin valvonnassa. Louise Augustalla ja hänen veljellään oli hyvin läheinen suhde koko elämänsä ajan, ja veljensä pyynnöstä hän suostui naimisiin, vaikka ei ollut innoissaan avioitumisesta. Hän oli veljensä lähin ystävä, veli kehittikin voimakasta kaunaa leskikuningatar Juliana Marieta kohtaan, joka oli heidän isänsä äitipuoli, kun tämä yritti erottaa heidät toisistaan.

Avioliitto

Helmikuussa 1779 Tanskan merkittävä valtiomies, pääministeri Andreas Peter Bernstorff, keksi nuoren prinsessan varalle nerokkaan suunnitelman. Koska Louisan poika voisi nousta valtaistuimelle jonain päivänä, olisi järkevää järjestää avioliitto hyvissä ajoin ja naida kuninkaallista verta oleva aatelinen takaisin sukuun. Lopulta päädyttiin Augustenburgin perintöprinssi Frederick Christian II:een (1765–1814), joka oli myös Schleswig-Holstein-Sonderburg-Augustenburgin herttua. Tällä suunnitelmalla oli kaksi tavoitetta; ensimmäinen oli yhdistää Tanskan kuninkaallisen suvun kaksi linjaa, hallitsevaa Oldenburgin suku, sekä Augustenburgin suku, jotta myöhemmin ei syttyisi sisällissotaa sukujen välille. Toisena tavoitteena oli estää mahdollinen avioliitto Ruotsin kuningashuoneen kanssa.

Tulevalla puolisolla oli poikkeuksellisen paljon läheisiä esivanhempia Tanskasta. Hän oli läheistä sukua kaikkiin Tanskan silloisiin korkea-arvoisiin aatelissukuihin. Sitovat sopimukset tehtiin vuonna 1780, ja keväällä 1785 herttua Frederick Christian II saapui Kööpenhaminaan, jolloin ilmoitettiin kihlauksesta. Vuotta myöhemmin, 27. toukokuuta 1786, 14-vuotias Louise Augusta ja 20-vuotias Frederick Christian II vihittiin Christiansborgin linnassa.

Prinsessa Louisa Augusta, Jens Juel 1787

Elämä Tanskan hovissa

Pariskunta asui hovissa Kööpenhaminassa monia vuosia, aina Christiansborgin palatsin tulipaloon vuonna 1794 ja Augustenborgin vanhemman herttuan Frederick Christian I:n (1721–1794) kuolemaan asti, jolloin Frederick Christian II peri tittelin ja herttuakunnan. Prinsessa Louise Augusta oli usein hovin seurapiirielämän keskus, ja häntä kutsuttiin usein "Tanskan Venukseksi". Hän oli Tanskan kuningashovin naisten seurapiirien todellinen keskus jopa veljensä avioliiton jälkeen vuonna 1790. Vuoden 1794 jälkeen he asuivat kesäisin Alsin saarella ja Gråstenissa. He asuivat talvet Kööpenhaminassa Dehnsken palatsissa ja kesät Augustenborgin linnassa, missä prinsessa piti vilkasta hovia, jonne hänen taiteilijaihailijansa, kuten runoilija Jens Baggesen saapuivat.

Puolisot olivat erilaisia, siinä missä Louise Augusta oli ekstrovertti, eloisa, kaunis ja nautintoja rakastava. Hänen puolisonsa oli fyysisesti epäviehättävä, vakava, kiinnostunut filosofiasta ja politiikasta. Hänellä uskotaan olleen monia rakastajia, joista merkittävin oli lääkäri Carl Ferdinand Suadacini, joka hoiti hänen 10 vuotta kestänyttä lapsettomuuttaan, jonka myös uskottiin oleva hänen lapsiensa isä, vaikka tätä ei voida todistaa. Louisa Augusta tunsi myötätuntoa Ranskan vallankumouksellisia kohtaan ja oli siksi hyvin Britannia-vastainen vuodesta 1789 lähtien.

Lapset

• Caroline Amalie (28. kesäkuuta 1796 – 9. maaliskuuta 1881), josta tuli Tanskan kuningatar Kristian VIII:n toisena puolisona
• Christian August (19. heinäkuuta 1798 – 11. maaliskuuta 1869), Holstein-Sonderburg-Augustenburgin herttua, josta piti tulla keskeinen henkilö Schleswig-Holsteinin kysymykseen 1850- ja 1860-luvuilla. Säilyttääkseen tanskalaisten suosion hän meni naimisiin tanskalaisen sukulaisen Danneskjold-Samsoen kreivittären kanssa.
• Frederik Emil August (23. elokuuta 1800 – 2. heinäkuuta 1865), Nørin tilan "prinssi"

Viimeiset vuodet

Schleswig-Holstein-Sonderburg-Augustenburgin herttuatar, prinsessa Louisa Augusta turkkilaisessa asussa, Jens Juel 1780-1790

Vuosien mittaan puolison ja veli Fredrik VI:n välille kehittyi riitaa, erityisesti Schleswig-Holsteinin kaksoisherttuakuntien ja hänen pienen mukana seuraavien apanaasien, Sonderborgin ympärillä ja toisaalta Tanskan monarkian suhteista. Hän pysyi uskollisena Tanskan kuningassuvulle tai pikemminkin veljelleen koko eripuran ajan ja toimi tämän edustajana puolisonsa kanssa. Vuonna 1810 hän työskenteli aktiivisesti pysäyttääkseen herttuan yritykset tulla valituksi Ruotsin valtaistuimen perijäksi. Tämä johtui ruotsalaisten päätöksestä valita herttuan nuorempi veli Karl August von Augustenburg (1768–1810), joka kuoli pian tämän jälkeen toukokuussa 1810. Tämän johdosta Ruotsin valtaistuimen perijäksi valittiin Ranskan marsalkka, Ponte Corvon prinssi Jean-Baptiste Bernadotte.

Heidän suhteensa hajosi lopullisesti, kun Frederick Christian yritti rajoittaa lain turvin hänen vaikutusvaltaansa heidän lastensa tulevaisuuteen. Hän kuoli 14. kesäkuuta 1814, jolloin Louisa Augusta otti haltuunsa Augustenborgin tilukset ja lasten kasvatuksen. Tila luovutettiin vanhimmalle pojalle Kristian Augustille (1798-1869) tämän palattua pitkäksi venähtäneeltä ulkomaanmatkaltaan vuonna 1820. Siitä lähtien hän asui Augustenborgin linnassa, jonne hän perusti omalaatuisen hovin, jossa hän omistautui intohimoilleen koirlle ja apinoille. Tarjotakseen nuorimmalle pojalleen Frederik Emil Augustille (1800-1865) paremmat toimeentulomahdollisuudet, hän osti vuonna 1832 Nør- ja Grønwald-tilat Dänischwoldista lähellä Ekernførde Fjordia Etelä-Schleswigissä. Hänellä oli läheinen ja lämmin suhde tyttäreensä Caroline Amalieen ja vävyynsä Kristian Frederikiin, mutta hänen suhteensa poikiinsa oli kireä.

Prinsessa Louisa Augusta kuoli 71-vuotiaana Augustenborgin linnassa Alsin saarella tammikuussa 1843, kun hänen veljensä Fredrik VI:n hallituskausi Tanskassa oli jo päättynyt ja vävy Kristian VIII nousi valtaistuimelle - hän siis kuoli silloisen Tanskan kuningattaren äitinä. Hänet on haudattu viimeisenä Augustenburg-suvun jäsenenä suvun hautakappeliin Sønderborgin linnaan.