Avaa päävalikko

Philippe Égalité

(Ohjattu sivulta Louis Philippe Joseph)
Louis Philippe Joseph
Louis Philippe Joseph lapsena n. 1755

Orléansin herttua Louis Philippe Joseph, viimeisinä vuosinaan Philippe Égalité (13. huhtikuuta 17476. marraskuuta 1793) oli ranskalainen aatelismies, Ludvig XVI:n serkku.[1] Vaikka hän kuului ylhäiseen Bourbon-sukuun, hän tuki vuonna 1789 vallankumousta.[2]

Hän oli huonoissa väleissä kuningasparin kanssa, rahoitti vallankumouksellista mellakointia ja liittyi jakobiiniklubiin.[1]

Herttuan sanotaan (Octave Aubryn mukaan) tervehtineen hurraten mellakoitsijoita, jotka kantoivat ohi hänen murhatun kälynsä Lamballen ruhtinattaren päätä ns. Syyskuun murhien aikana.lähde?

KUninkaanvallan kaaduttua elokuussa 1792 herttua luopui aatelisarvostaan ja otti itselleen uuden sukunimen "Égalité" (suom. tasa-arvo).[1] Hänet valittiin syyskuussa 1792 kansalliskokoukseen, jossa hänestä tuli vuoripuoluelainen. Hän äänesti kuninkaan teloittamisen puolesta.[3]

Herttua petti sanansa, kun kuninkaan tuomiosta äänestettiin konventissa: vaihtoehtoina olivat kuolema, maasta karkottaminen ja vankeus rauhan tuloon asti. Herttua oli omaisilleen luvannut jättää äänestämättä - mutta viime hetkellä hän käänsi kelkkansa:

»Ajatellen yksinomaan velvollisuuttani ja varmana siitä, että kaikki jotka ovat uhanneet tai joskus uhkaavat kansan itsenäisyyttä, ansaitsevat kuoleman, minä äänestän kuolemaa!»

Ruhtinas, jota yleisesti pidetään kateellisena ja kapinallisena, joka ei koskaan ajatellut muuta kuin omaa etuaan, omaisuuttaan ja valtaistuinta, menetti nyt maineensa kaikkien silmissä. Äänestämällä serkkunsa kuoleman puolesta hän luuli pelastavansa nahkansa, mutta astuikin tosiasiassa ensi askeleensa kohti giljotiinia. Puheenvuoro sai jopa hänen oman poikansakin (myöhemmän kuningas Ludvig Filipin) vimmastumaan hänelle. Ranskan valtionarkistossa on säilynyt pojan isälleen lähettämä kirje; jo kenraalin arvon saavuttanut poika suorastaan sanallisesti ruoskii isänsä henkihieveriin tämän rikottua lupauksensa.lähde?

Koska nimenomaan muutama kuoleman puolelle annettu ääni ratkaisi tuomion, voidaan sanoa, että juuri Orléansin herttuan asettuminen tälle kannalle koitui kuninkaan kuolemaksi.lähde?

Kuitenkaan Robespierre ei missään vaiheessa luottanut häneen. Yleistä suhtautumista herttuaan kuvaa osuvasti samanaikainen englantilainen poliittinen kuva "Egalitén uhri", jossa herttua on pantu pitelemään ilmassa giljotiinin ääressä juuri katkaistua kuninkaan päätä, vaikkei hän ollut mestauslavan lähelläkään.lähde?

Lopulta herttua mestattiin kuninkuuden tavoittelijana. Hänen pojastaan tuli kuningas Ludvig Filip.[2]

LähteetMuokkaa

  • Aubry, Octave (1962): Ranskan suuri vallankumous. WSOY.

ViitteetMuokkaa

  1. a b c Louis-Philippe-Joseph, duc d'Orléans Encyclopaedia Britannica. Viitattu 28.9.2019.
  2. a b Louis-Philippe-Joseph, duc d' Orléans National Gallery of Art. Viitattu 28.9.2019.
  3. Orléans, Louis Philippe Joseph, Duc D' The Columbia Encyclopedia, 6th ed.. Viitattu 28.9.2019.