Lotta Wennäkoski

suomalainen taidemusiikin säveltäjä

Lotta Annukka Wennäkoski (s. 8. helmikuuta 1970 Helsinki) on suomalainen taidemusiikin säveltäjä.[1]

Lotta Wennäkoski
Henkilötiedot
Syntynyt8. helmikuuta 1970 (ikä 54)
Helsinki
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti säveltäjä

Wennäkoski opiskeli viulunsoittoa Béla Bartók -konservatoriossa Budapestissä vuosina 1989–1990 sekä sävellystä Sibelius-Akatemiassa vuosina 1994–2000 opettajinaan Eero Hämeenniemi, Kaija Saariaho ja Paavo Heininen sekä Haagin kuninkaallisessa konservatoriossa 1998–1999 opettajanaan Louis Andriessen.

Wennäkoski sävelsi aluksi kuunnelmien ja lyhytelokuvien musiikkia, sittemmin muun muassa laulusarjoja sekä kuoro- ja orkesteriteoksia. Hänen tunnetuimpia sävellyksiään ovat Esa-Pekka Salosen tilauksesta tehty Sakara (2003), N! Naisen rakkautta ja elämää (2002–03), jossa Wennäkosken musiikki yhdistyy Robert Schumannin laulutaiteeseen,[2] huilukonsertto Soie (2009) sekä Ylen tilaama Amor omnia (2011–12) samannimiseen mykkäelokuvaan.

Vuonna 2017 BBC tilasi Wennäkoskelta viisiminuuttisen orkesteriteoksen Flounce Proms-musiikkifestivaalin päätöskonserttiin.[3] Säveltäjänä Wennäkoskea on luonnehdittu lyyrikoksi, ja hän on itse luonnehtinut liikkuvansa jännittävien äänenvärien ja perinteisempien eleiden kuten melodisten fragmenttien välimaastossa ja pitävänsä ilmavuutta ja selkeyttä ja tunteellisuutta tärkeinä.[4] Wennäkoski on todennut olevansa kiinnostunut oopperasäveltämisestä, muttei sinfonioista.[2]

Wennäkoski toimi Tampere Biennalen taiteellisena johtajana vuosien 2008 ja 2010 festivaalien ajan,[5] Tapiola Sinfoniettan kausisäveltäjänä kaudella 2010–2011[6] ja suunnitteli kamariorkesteri Avanti!n 32. Suvisoitto-festivaalin ohjelmiston kesällä 2017[7]. Hänen puolisonsa on bassoklarinetisti Heikki Nikula.[8]

Vuonna 2014 Wennäkosken Laurus-nuorisokuorolle säveltämä ”Perhosen voima” kantaesitettiin Vantaan musiikkiopiston 50-vuotisjuhlakonsertissa.[9] Vuonna 2021 hänelle myönnettiin valtion viisivuotinen taiteilijaprofessoriapuraha.[10]

Sävellyksiä

muokkaa

Draamallisia teoksia

muokkaa
  • N! Naisen rakkautta ja elämää, laulusarja kolmelle naisäänelle ja soitinyhtyeelle (eri tekstejä, 2003; esitettäväksi yhdessä Robert Schumannin samannimisen laulusarjan kanssa)
  • Lelele, monodraama ihmiskaupasta ja pakkoprostituutiosta sopraanolle, klarinetille, sellolle ja harmonikalle (teksti koottu Siddharth Karan kirjasta Sex Trafficking: Inside the Business of Modern Slavery, 2011)
  • Amor omnia, musiikkia Konrad Tallrothin mykkäelokuvaan (2012)
  • Wunderbar! kolmelle naisäänelle ja pianotriolle (Hilkka-Liisa Iivanainen, 2015)
  • Regine, ooppera (Laura Voipio, 2019-2021)

Orkesteriteoksia

muokkaa
  • Sakara (2003)
  • Hava (2007)
  • Amor Omnia Suite (2012/2014)
  • Verdigris (2015)
  • Sedecim (2016)
  • Flounce (2017)
  • Om fotspår och ljus (2019)

Konsertoivia teoksia

muokkaa
  • Dalaim viululle ja orkesterille (2005)
  • Kuule sellolle ja kamariorkesterille (2005)
  • Soie huilulle ja orkesterille (2009)
  • Jong jonglöörille ja kamariorkesterille (2013)
  • Susurrus kitaralle ja orkesterille (2016)
  • Foliage sellolle ja orkesterille (2017)
  • Zeng nokkahuilulle ja kamariorkesterille (2018/2019)
  • Sigla harpulle ja orkesterille (2022)

Kamarimusiikkiteoksia

muokkaa
  • Ilmakehästä huilulle ja pianolle (2003)
  • Culla d'aria jousikvartetille (2004)
  • Pjäs neljälle lyömäsoittajalle (2006)
  • Nosztalgiaim kamariyhtyeelle (2007)
  • rosE fagotille ja pianolle (2007)
  • Sival viululle ja kanteleelle (2007)
  • Andas kahdelle bassoklarinetille (2008)
  • Suka puhallinsekstetille (2008)
  • Sinne jousitriolle (2012)
  • Ciphers huilulle, alttoviululle ja harpulle (2014)
  • Päärme pianotriolle (2015)
  • Rumbo kuudelle bassoklarinetille (2018)
  • Vyyhti sellistille ja yleisölle (2018)
  • Hele kamariyhtyeelle (2018)
  • Glimt, skymt huilukvartetille (2018)
  • Tocca viululle ja harpulle (2019)
  • Pige jousikvartetille (2021–22)

Soolosoitinteoksia

muokkaa
  • Limn bassoklarinetille (2002)
  • Ír pianolle (2006)
  • Balai kitaralle (2009)
  • Amorti bandoneonille (2018)

Vokaaliteoksia

muokkaa
  • Procris sopraanolle ja viola da gamballe (Tua Forsström, 2003)
  • Ämpärilumikki, kuusi lastenlaulua tenorille ja orkesterille (eri tekstejä, 2008)
  • Le miroir courbe mezzosopraanolle ja orkesterille (Yves Bonnefoy, 2011)
  • Soiva ilo sopraanolle ja pianolle (Marjo Heiskanen, 2013)
  • I stället för vingar mezzosopraanolle, klarinetille, lyömäsoittimille ja kontrabassolle (Eva-Stina Byggmästar, 2016)
  • Valo joka sopraanolle ja viululle (Saila Susiluoto, 2016)

Kuoroteoksia

muokkaa
  • Ommel sekakuorolle (Abe no Iratsume, 2013)
  • Valossa sekakuorolle (Raamattu, 2014)
  • Humina kuiskina mieskuorolle (Heikki Klemetti, 2014)
  • Perhosen voima tyttökuorolle (Vilja-Tuulia Huotarinen, 2014)
  • Ilman kappaleita sekakuorolle (Henriikka Tavi, 2015)
  • Uniin asti mieskuorolle ja orkesterille (eri tekstejä, 2017)

Lähteet

muokkaa
  1. Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on. Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 993. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0.
  2. a b Heikkilä, Tuija: Konsertoista lastenlauluihin. Kulttuuri, 2008, nro 1, s. 19.
  3. BBC tilasi suomalaissäveltäjältä teoksen Proms-festivaalin päätöskonserttiin Helsingin Sanomat. 21.4.2017. Viitattu 10.9.2017.
  4. Proms 2017: pre-première questions with Lotta Wennäkoski 5:4. 9.9.2017. Viitattu 10.9.2017. (englanniksi)
  5. Sirén, Vesa: Olli Virtaperko Tampere Biennalen johtoon 2.2.2011. Helsingin Sanomat. Viitattu 2.2.2011.
  6. CV Lotta Wennäkoski. Arkistoitu 27.4.2017. Viitattu 27.4.2017.
  7. 32. Suvisoiton ohjelma on julkaistu. Kamariorkesteri Avanti!. 14.2.2017. Viitattu 27.4.2017.
  8. Saarikoski, Sonja: Pienoisoopperan säveltänyt Lotta Wennäkoski: Olen ehkä hyötynyt sukupuolestani 1.8.2015. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 10.12.2015. Viitattu 11.12.2015.
  9. Lehtinen, Don: Musiikkiopiston megakeikka tuo liki 400 soittajaa Musiikkitaloon 2.10.2014. Vantaan Sanomat. Arkistoitu 10.12.2015. Viitattu 11.12.2015.
  10. Valtion taiteilija-apuraha 311 taiteilijalle 16.7.2021. Helsinki: Taiteen edistämiskeskus. Arkistoitu 16.7.2021. Viitattu 17.7.2021.

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä säveltäjään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.