Lohikääpä
Lohikääpä (Hapalopilus priscus, syn. Aurantiporus priscus) on erittäin uhanalaiseksi lajiksi luokiteltu kääpä. Sitä on tavattu Suomessa Pohjois-Karjalasta, Kainuusta ja Koillismaalta, mutta ei eteläisestä Suomesta vaikka esimerkiksi Puolan aarniometsistä sitä on löydetty. Aiemmin lohikääpä on usein sekoitettu samaksi Erastia salmonicolor -lajiksi oranssikäävän (nykyään Erastia aurantica) kanssa.[2][3]
| Lohikääpä | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | Erittäin uhanalainen |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
| Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
| Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
| Lahko: | Polyporales |
| Heimo: | Phanerochaetaceae |
| Suku: | Okrakäävät Hapalopilus |
| Laji: | priscus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Hapalopilus priscus |
|
| Synonyymit | |
|
|
Lohikääpä kasvaa yksivuotisena alustanmyötäisesti erittäin pehmeiksi lahonneissa männyissä. Itiöemä voi olla kämmenalaa suurempi. Nuorena se on valkoinen ja kalpean liilahko, täysikasvuisena nimensä mukaisesti kylmän lohenpunainen ja vahamaisen mehukas. Kuivuessaan kääpä kutistuu ja voi keriytyä rullalle, lisäksi sen värit samenevat. Pillit ovat suistaan huopamaisia, kulmikkaita ja niitä 2-4 millimetrillä. Pohjamalto on tuoreena pehmeä ja okrankeltainen, kuivana kova ja nahanruskea tai mustanpunainen. Pohjamallon ja pillien värikontrasti on selvä, joka on hyvä tuntomerkki verrattaessa samannäköiseen istukkakääpään. Lohikääpä on varsin tuoksuton ja mauton.[3]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ Taksonomian lähde: Index Fungorum Luettu 22.1.2023
- ↑ [1] Punaisen kirjan verkkopalvelu
- ↑ a b Tuomo Niemelä: Suomen käävät, s. 99-100. Helsinki: Norrlinia, 2016. ISBN 978-951-51-2434-0.