Leppäkosken paperitehdas

Leppäkosken tehtaat (paperitehdas ja sellutehdas) eli Leppäkoski Fabrikers Aktiebolag oli Harlun kunnassa Laatokan Karjalassa toiminut sellu- ja paperitehdas. Tehdas tunnetaan myös nimellä Harlun tehtaat. Tehtaan toiminta alkoi vuonna 1893, kun Waldemar von Frenckell osti Läskelänjoen Leppäkosken ja perusti sinne puuhiomon. Hiomoon lisättiin vuonna 1899 paperikone.

Leppäkosken paperitehdas vuonna 1920-1930

Vuonna 1920 yhtiö osti Kotkan Hovinsaaren sellutehtaan. Vuonna 1927 käynnistyi sulfiittisellutehdas Leppäkoskella. Tuotanto vuonna 1912 oli 7 500 t puumassaa ja 7 000 t paperia. Työntekijöitä oli 300. Lisäksi 1920 ostettu Hovinsaari tuotti 10 000 t sellua vuodessa. Vuonna 1924 yhtiö ajautui taloudellisiin vaikeuksiin mittavien investointien seurauksena. Hovinsaaren tehdas myytiin vuonna 1927 Lohjan Selluloosalle ja Leppäkoski fuusioitiin vuonna 1929 Läskelä Bruks Ab-yhtiöön. Muut Harlussa sijaitsevat Jänisjoen suuret kosket ovat ylempänä sijaitseva Hämekoski ja alempana sijaitseva Läskelänkoski. Leppäkoski Fabrikers Aktiebolag oli noteerattu Helsingin pörssissä 6.10.1916–2.1924.

Toiminta Neuvostoliiton ja Venäjän aikana muokkaa

Tehtaan toiminta jatkui myös Neuvostoliiton ja Venäjän aikana. Vuonna 1958 Leppäkosken sellu- ja paperitehdas sekä Läskelän tehtaat yhdistettiin samaksi yhtiöksi ja toiminta jatkui vuoteen 1988 saakka. Tehtaan rakennukset ovat jäljellä rapistuneena Jänisjoen varressa.

Tuotanto muokkaa

Tehtaaseen kuuluu sellu- ja paperitehdas sekä vesivoimala.

Tehtaan paperikone muokkaa

Tehtaalla oli yksi saksalaista valmistetta oleva paperikone sekä kaksi Viipurin konepajan valmistamaa konetta.

Kone Valmistaja Toiminnassa vuosina Viiraosa Viiraleveys Puristinosa Nopeus Kapasiteetti ja tuotteet Muuta
Paperikone PKI Voith 1899-1908 ? mm ? ? 7 000 t/a, Kääre-, pullo-, ilmoitus-, silkki, paino- ja kotelopaperit Tuhoutui tulipalossa vuonna 1908.
Paperikone PKII ulkomaalainen 1902-1941 ? mm ? ? t/a Yankee-sylinteri.Kone jäi sodassa luovutetulle alueelle.
Paperikone PKIII Viipurin Konepaja 1904-1941 ? 2 100 mm ? ? t/a Ensimmäinen Suomessa valmistettu paperikone. Yankee-sylinteri. Kone jäi sodassa luovutetulle alueelle.

Leppäkosken vesivoimala muokkaa

Leppäkoskeen rakennettiin vesivoimala (Harlun vesivoimala) vuonna 1936. Kosken itäisellä rannalla sijaitseva voimala on säilynyt hyvässä kunnossa. Voimalan omistaa TGK-1, josta suomalainen Fortum omistaa 25,66 %. Voimalan nykyinen nimi on Harlu HPS-22. Voimalan putouskorkeus on 7,5 m, teho 3,00 MW ja siinä on kaksi turbiinia. Voimalassa on meneillään peruskorjaus. Vuonna 1910 koskessa oli 7 turbiinia.

Rautatie muokkaa

Pääartikkeli: Aunuksen rata

Leppäkosken tehdasosakeyhtiö anoi haararadan rakentamista Hämekosken (nykyisin) Jänisjärven asemalta noin 9 kilometrin päässä olevalle tehtaalleen. Haararadan 9 kilometrin pituinen osa tuli valtion omaksi liikennöimis- ja kunnossapitovelvollisuuksin. Rata luovutettiin yleiselle liikenteelle 31. joulukuuta 1923.

Rataa jatkettiin vuonna 1924 tapahtuneen Leppäkosken ja Läskelän tehtaiden fuusion myötä. Tällöin Harlun haararataa jatkettiin Läskelään ja Läskelän tehtaalle saakka. Myöhemmin rataa jatkettiin vielä Läskelästä Salmiin ja edelleen Lotinanpeltoon saakka, jolloin muodostui nk. Aunuksen rata.

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Kuva tehtaasta vuonna 1932