Leipäjono

Leipäjono on Suomessa 1990-luvun laman aikaan vakiintunut nimitys eri tahojen jakamalle sosiaaliselle ruoka-avulle. Nimi tulee Pelastusarmeijan harjoittamasta leipien jakelusta. Pelastusarmeija on järjestänyt elintarvikkeiden jakelua Helsingin Kalliossa. Toiminta sai kansainvälistä huomiota osakseen lehdistössä 1990-luvun alussa.lähde? Myös Veikko Hursti jakoi leipää Kalliossa vuosikymmenten ajan ja hänen poikansa Heikki Hursti on jatkanut toimintaa. Jakelupisteitä on myös muualla pääkaupunkiseudulla sekä Tampereella.lähde? Vuoden 2012 lopulla valmistuneen tutkimuksen mukaan pääkaupunkiseudulla kolmasosa leipäjonoissa käyvistä on lapsiperheitä [1].

Professori Juho Saaren mukaan leipäjonot eivät ole köyhyyden tai sosiaaliturvan riittävyyden mitta, vaan niiden tarjonta luo kysyntää. Osa ihmisistä ei nosta toimeentulotukea, jottei heidän tarvitsisi ensin käyttää säästöjään, vaan he käyvät mieluummin leipäjonoissa, vaikka Suomen vähimmäisturva on tasoltaan EU:n parhaimmistoa, yli Ruotsinkin tason. THL:n tutkijat arvioivat perusturvan sijoittuvan EU:n parhaaseen neljännekseen suhteessa paikalliseen hintatasoon. Suurin osa leipäjonojen kävijöistä kuitenkin elää perusturvaetuuksilla ja käyttää paljon sotepalveluja.[2]

Helsingin leipäjonoihin on kohdistettu kritiikkiä ja ruoan jonottamista kadulla on pidetty nöyryyttävänä.[3] Osa helsinkiläisistä on valittanut leipäjonojen aiheuttavan häiriöitä ja alentavan asuntojen hintoja Helsinginkadulla. Hyväntekeväisyystyöntekijä Heikki Hursti kiisti väitteet,[4] mutta ilmoitti, että ruoanjakelu Helsinginkadulla lopetetaan. Helsingin kaupunki yrittää kuitenkin löytää asiaan sopuratkaisua.[3] Kallion kaupunginosassa on noussut kansanliike, ns. Kallio-liike, suvaitsevan kaupunkilaisuuden puolesta. Suuri joukko asukkaita on huolissaan siitä, että yritykset häätää Hurstin leipäjono romuttavat Kallion maineen rosoisena ja moniarvoisena kaupunginosana. Poliittisesti sitoutumaton Kallio-liike syntyi vastareaktiona ns. Nimby-ilmiölle eli "ei minun takapihalleni" –ajattelulle.[5]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Malmberg, Sara: Kolmannes leipäjonon asiakkaista lapsiperheitä 23.11.2012. Yle Uutiset. Viitattu 23.11.2012.
  2. HS-analyysi: Ajavatko liian pienet sosiaalituet leipäjonoihin? Tilastot kertovat, millaisilla summilla Suomessa pitää tulla toimeen Helsingin Sanomat. 30.12.2020.
  3. a b Yle Uutiset: Helsingin sosiaalijohtaja: Ruoan jonottaminen kadulla nöyryyttävää yle.fi. 4.5.2011. Viitattu 5.2.2017.
  4. Hursti: Leipäjonoista tullut ajojahdin kohde Yle Uutiset. 4.5.2011. Viitattu 5.2.2017.
  5. Cortés, Sanna: Helsingin Kalliossa nousi kansanliike Hurstin puolesta Yle Uutiset. 6.5.2011. Viitattu 5.2.2017.

Aiheesta muuallaMuokkaa