Leipäjono

Leipäjono on Suomessa 1990-luvun laman aikaan vakiintunut nimitys eri tahojen jakamalle sosiaaliselle ruoka-avulle. Sittemmin ruoka-apu on laajentunut, ja 2010-luvulla nimitys korvattin usein ilmaisen hävikkiruuan ja/tai muuta avustusruokaa sisältävien ruokakassien jaolla ja ilmaisilla tai edullisilla yhteisruokailuilla.[1][2][3] Pieni osa Suomessa jaettujen ruoka-apukassien sisällöstä oli useana vuonna tullut Euroopan unionilta, mutta tässä EU-tukimuodossa on ollut katkoja, ja esimerkiksi seurakuntien diakoniatyön jakamissa ruoka-apukasseissa EU:n ruoka-avun osuus saattoi silloinkin olla vain yksi kymmenysosa.[3][4] Ruokakasseja on jaossa ainakin kaikissa Manner-Suomen maakunnissa.[1][2]

Leipäjonot HelsingissäMuokkaa

Nimi leipäjono tuli Pelastusarmeijan harjoittamasta leipien jakelusta. Pelastusarmeija on järjestänyt lahjoituksena saamiensa elintarvikkeiden jakelua pääkaupunkiseudun asukkaille Helsingin Kalliossa useiden vuosikymmenien ajan. Toiminta sai kansainvälistä huomiota osakseen lehdistössä 1990-luvun alussa.lähde? Myös Veikko Hursti jakoi leipää Kalliossa vuosikymmeniä ja hänen poikansa Heikki Hursti on jatkanut toimintaa.

Vuoden 2012 lopulla valmistuneen tutkimuksen mukaan pääkaupunkiseudulla kolmasosa leipäjonoissa käyvistä oli tuolloin lapsiperheitä [5].

Professori Juho Saaren mukaan ruoka-apu (leipäjonot) eivät ole köyhyyden tai sosiaaliturvan riittävyyden mitta, vaan niiden tarjonta luo kysyntää. Osa ihmisistä ei nosta toimeentulotukea, jottei heidän tarvitsisi ensin käyttää säästöjään. Ennen toimeentulotuen saamista hakijan on käytettävä mahdollisia säästöjään elinkulujensa kattamiseksi. Osa henkilöistä käy mieluummin jonottamassa ruoka-apua, vaikka Suomen vähimmäisturva on tasoltaan EU:n parhaimmistoa, yli Ruotsinkin tason. THL:n tutkijat arvioivat perusturvan sijoittuvan EU:n parhaaseen neljännekseen suhteessa paikalliseen hintatasoon. Suurin osa leipäjonojen kävijöistä kuitenkin elää perusturvaetuuksilla ja käyttää paljon sotepalveluja.[6]

Helsingin leipäjonoihin on kohdistettu kritiikkiä ja ruoan jonottamista kadulla on pidetty nöyryyttävänä.[7] Osa helsinkiläisistä on valittanut leipäjonojen aiheuttavan häiriöitä ja alentavan asuntojen hintoja Helsinginkadulla. Hyväntekeväisyystyöntekijä Heikki Hursti kiisti väitteet,[8] mutta ilmoitti, että ruoanjakelu Helsinginkadulla lopetetaan. Helsingin kaupunki yrittää kuitenkin löytää asiaan sopuratkaisua.[7] Kallion kaupunginosassa on noussut kansanliike, ns. Kallio-liike, suvaitsevan kaupunkilaisuuden puolesta. Suuri joukko asukkaita on huolissaan siitä, että yritykset häätää Hurstin leipäjono romuttavat Kallion maineen rosoisena ja moniarvoisena kaupunginosana. Poliittisesti sitoutumaton Kallio-liike syntyi vastareaktiona ns. Nimby-ilmiölle eli "ei minun takapihalleni" –ajattelulle.[9]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Ruoka-apu.fi (Koko Suomen kattava sivusto) ruoka-apu.fi. Viitattu 10.7.2022. (suomeksi)
  2. a b Operaatio Ruokakassi (Turun seudun ruokakassijakelun sivusto) Operaatio Ruokakassi, operaatioruokakassi.fi. Viitattu 10.7.2022. (suomeksi)
  3. a b Emilia Korpela: EU-ruokakassit vaihtuvat maksukorteiksi kauppoihin – käyttöönoton viive uhkaa tehdä loven ruoka-apuun kuukausiksi 19.4.2022. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 10.7.2022. (suomeksi)
  4. Jari Pietiläinen: EU-ruokakassien jako loppuu koko Suomessa ja tällainen korttiratkaisu tulee tilalle – "Arvoksi suunniteltu 20 euroa" 21.3.2022. Länsiväylä, lansivayla.fi. Viitattu 10.7.2022. (suomeksi)
  5. Malmberg, Sara: Kolmannes leipäjonon asiakkaista lapsiperheitä 23.11.2012. Yle Uutiset. Viitattu 23.11.2012.
  6. HS-analyysi: Ajavatko liian pienet sosiaalituet leipäjonoihin? Tilastot kertovat, millaisilla summilla Suomessa pitää tulla toimeen Helsingin Sanomat. 30.12.2020.
  7. a b Yle Uutiset: Helsingin sosiaalijohtaja: Ruoan jonottaminen kadulla nöyryyttävää yle.fi. 4.5.2011. Viitattu 5.2.2017.
  8. Hursti: Leipäjonoista tullut ajojahdin kohde Yle Uutiset. 4.5.2011. Viitattu 5.2.2017.
  9. Cortés, Sanna: Helsingin Kalliossa nousi kansanliike Hurstin puolesta Yle Uutiset. 6.5.2011. Viitattu 5.2.2017.

Aiheesta muuallaMuokkaa