Leena Ahtola-Moorhouse

suomalainen taidehistorioitsija

Leena Ahtola-Moorhouse (s. 1946 Huittinen)[1] on suomalainen taidehistorioitsija.

Ahtola-Moorhousea pidetään Suomen johtavana ja yhtenä maailman johtavista Helene Schjerfbeck -asiantuntijoista. Hän on tutkinut myös muita suomalaisia taiteilijoita, kuten Ellen Thesleffiä, Wäinö Aaltosta, Gunnar Finneä, Ville Vallgrenia, Fanny Churbergiä, Sigrid Schaumania ja Anita Snellmania.[2] Ahtola-Moorhouse valmistui taidehistorian maisteriksi vuonna 1974. Hän työskenteli Suomen taideakatemian näyttely- ja tiedotusosastolla eri tehtävissä vuosina 1974–1990 ja Ateneumin taidemuseon intendenttinä vuosina 1990–2013. Hän kuratoi muun muassa Ateneumin vuosien 1992 ja 2012 suuret Helene Schjerfbeck -juhlanäyttelyt, joita kootessaan hän jäljitti monia yksityisomituksessa olleita Schjerfbeckin teoksia.[1][2]

Ahtola-Moorhousen vanhemmat olivat Hämeenlinnassa asunut taiteilijapariskunta Taisto Ahtola ja Rakel Ahtola, o.s. Koskinen. Ahtola-Moorhouse on toimittanut vanhempiensa sotavuosien kirjeenvaihdon omakustannekirjaksi nimellä Rakkaustarina sodan Suomessa (2018).[3] Markkinoinnin professori Olli Ahtola ja pankkiekonomisti Juha Ahtola ovat hänen veljiään.[4] Ahtola-Moorhousen puoliso oli englantilaissyntyinen arkkitehti ja arkkitehtuurikirjailija Jonathan Moorhouse.[5] Heidän tyttärensä on tekstiilitaiteilija Teresa Moorhouse.[6][5]

TeoksiaMuokkaa

  • 20 teosta Nesteen kokoelmista. Neste, Espoo 1991.
  • Helene Schjerfbeck (toim.). Ateneum, Helsinki 1992. ISBN 951-47-5854-4
  • Ellen Thesleff (toim.). Ateneum, Helsinki 1998. ISBN 951-53-1738-X
  • Veikko Vionoja 1935–1995: maalauksia ja piirustuksia yksityiskokoelmista. Lauttasaari Press, Helsinki 1999. ISBN 951-97511-3-0
  • Ja kukaan ei tiedä millainen olen: Helene Schjerfbeckin omakuvat 1878–1945. Taide, Helsinki 2000. ISBN 951-608-040-5
  • Ville Vallgren 1855–1940 (toim. yhdessä Selma Greenin kanssa). Ateneum, Helsinki 2003. ISBN 951-53-2536-6
  • Albert Edelfelt 1854–1905: juhlakirja (toim.). Ateneum, Helsinki 2004. ISBN 951-53-2772-5
  • Ina Colliander (toim.). Ateneum, Helsinki 2005. ISBN 951-53-2781-4
  • Helene Schjerfbeck Tammisaaressa. Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo, Raasepori 2009. ISBN 978-951-8953-06-0
  • Nanny ja Yrjö Kauniston lahjoituskokoelma (toim.). Ateneum, Helsinki 2009. ISBN 978-951-53-3160-1
  • Helene Schjerfbeck: 150 vuotta (päätoim.). Ateneum, Helsinki 2012. ISBN 978-951-53-3438-1
  • Anita Snellman 1924–2006 (toim.). Anita Snellmanin säätiö, Helsinki 2014. ISBN 978-952-93-3721-7
  • Rakkaustarina sodan Suomessa. Taiteilijapari Rakel ja Taisto Ahtola 1938–1944 (toim.). Omakustanne, Helsinki 2018. ISBN 978-952-94-1147-4

LähteetMuokkaa

  1. a b Anu Uimonen: Kohtalona Helene (vai tilaajille) Helsingin Sanomat 19.5.2012. Viitattu 18.10.2019.
  2. a b Aino Frilander: ”Hyvästi söpöys ja suloisuus”, HS Teema 4/2018, s. 18–20.
  3. Marika Riikonen: Taiteilijavanhempien nuori rakkaus leimuaa tyttären toimittamassa kirjassa, joka kertoo myös Hämeenlinnasta 1930–1940-luvuilla Hämeen Sanomat 15.12.2018. Viitattu 18.10.2019.
  4. Kuka kukin on 1978, s. 32 Runeberg.org.
  5. a b Hennu Kjisik: Jonathan Moorhouse 1938–2017 HS Muistot 18.8.2017. Viitattu 18.10.2019.
  6. Panu Jansson: Eihän meidän Marimekko, eihän? City 2.8.2013. Viitattu 18.10.2019.