Lauri Itkonen
Lauri Arvid Itkonen (29. maaliskuuta 1865 Kuopio – 3. kesäkuuta 1925 Helsinki) oli suomalainen kirkkoherra ja teologian kunniatohtori.[1][2]
Itkosen vanhemmat olivat leipuri, lasimestari, kartantekijä Lars Petter Itkonen ja Maria Loviisa Puustinen. Hän pääsi ylioppilaaksi 1882 Kuopion lyseosta ja suoritti 1887 Helsingin yliopistossa teologian erotutkinnon. Itkonen vihittiin papiksi 1887. Hän sai teologian kunniatohtorin arvon 1923.[1]
Itkonen oli aluksi kirkkoherran apulaisena Paltamossa ja armovuoden saarnaajana Sotkamossa. Hän oli sitten Pulkkilan kappalaisena 1889–1899 ja sen jälkeen Inarin kirkkoherrana 1899–1914 ja viimeksi Vihdin kirkkoherrana vuodesta 1914 alkaen. Hän sai rovastin arvon 1912.[1][2]
Itkonen suoritti Helsingin yliopistossa inarinsaamen tutkinnon ennen Inarin kirkkoherraksi tuloaan. Hän käänsi 1900-luvun alussa yhdessä kielimestareina toimineiden Iisakki Mannermaan ja inarinsaamelaisen lukkari Heikki Mattuksen kanssa inarinsaamen kielelle piispa J. L. Rylen hengellisen kirjasen, Katekismuksen ja seminaarin esimiehen F. W. Sundwallin Raamatun historian. Koska saamenkielisten kirjojen julkaisemiseen ei myönnetty riittävästi varoja Itkonen siirtyi heprean kielen tutkimiseen. Hän alkoi tutkia Psalmeja ja Jesajan kirjettä ja sai tutkimuksiensa ansiosta Suomen Tiedeakatemian jäsenyyden, raamatunkääntämiskomitean varajäsenyyden ja teologian kunniatohtorin arvon. Kesällä 1912 Inarin pappila paloi Itkosen ollessa saarnamatkalla Inarin Kultalassa ja palon yhteydessä tuhoutui myös Itkosen kokoama saamenkielisen kirjallisuuden arkisto. Pian tämän jälkeen Itkonen siirtyi kirkkoherraksi Vihtiin.[3][2]
Itkonen oli naimisissa vuodesta 1887 Paltamon kunnankirjurin tyttären Amanda Sofia Karjalaisen kanssa.[1] Heidän lapsiaan olivat saamen kielen ja saamelaiskulttuurin tutkija Toivo Immanuel Itkonen, varatuomari, saamelaiskulttuurin tutkija ja Enontekiön nimismies Lauri Ilmari Itkonen, kirkkoherra, Saamelaisten kristillisen kansanopiston rehtori, historiantutkija ja kirjailija Tuomo Itkonen sekä akateemikko Erkki Itkonen.[2]
Teoksia muokkaa
- Über die Versform der Einleitung zum sogenannten Deutero-Jesaja (Jes. 40, 1-8). Annales Academiae scientiarum Fennicae. Series B 4,2. Suomalainen tiedeakatemia, Helsinki 1911
- Der metrische Bau der in die Deuterojesajanische Gedichtsammlung eingefügten Stücke über die Verfertigung und Verehrung der Gottesbilder. Annales Academiae scientiarum Fennicae. Series B VII,3. Suomalainen tiedeakatemia, Helsinki 1913
- Deuterojesaja (Jes. 40-55) : Metrisch untersucht. Annales Academiae scientiarum Fennicae. Series B 14,5. Suomalainen tiedeakatemia, Helsinki 1916
- Beiträge zur Metrik des Buches Jesaja. Annales Academiae scientiarum Fennicae. Series B 15,3. Suomalainen tiedeakatemia, Helsinki 1921
- Edom und Moab in den Psalmen. Studia Orientalia 1, 10. Societas Orientalis Fennica, Helsingfors 1925
Käännöksiä muokkaa
- Suoma Evangeliumlaš-Lutheralii Kirho Katkismus : pyerrin kěčcum Suoma servikudii koalmad ohtsii čoakkimist ive 1893 ; anarsämikielan jurglij Lauri Itkonen. Helsinki 1902, uusi näköispainos Oulun hiippakunta, Oulu 1975
- F. W. Sundwall : Rȧȧmmat Historja : ulmni mȧttȧȧttim verrin heevitij ; anarsämikielan jurgalij Lauri Itkonen. Lauri Itkonen, Enare 1906, uusi näköispainos Inarin seurakunta, Inari 1976
- C. J. Ryle : Oađȧhuv tun? : tehalaž koččamaš juȧhȧžan ; anarsamikielan jurgalam Lauri Itkonen. Lapin sivistysseuran julkaisuja n:o 4. Helsinki 1937, uusi näköispainox Säämi čuovvittasseervi, Helsinki 1978
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d ITKONEN Lauri Arvid. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.
- ↑ a b c d Marja Itkonen-Kaila : Lauri Itkonen - Kirkkoherra kielitieteilijä, tiedemies ja raamatuntutkija kirkkoherrana Vihdin vaikeina vuosina
- ↑ Siida Inarinsaamelaiset : Tutkijat : Lauri Itkonen