Latuskanappari

lintulaji

Latuskanappari (Platyrinchus mystaceus) on pieni pikkunapparien (Platyrinchidae) heimoon kuuluva varpuslintu. Lajin nimesi Louis Jean Pierre Vieillot 1818.

Latuskanappari
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Pikkunapparit Platyrinchidae
Suku: Latuskanapparit Platyrinchus
Laji: mystaceus
Kaksiosainen nimi

Platyrinchus mystaceus
Vieillot, 1818

Alalajit
  • Platyrinchus mystaceus albogularis
  • Platyrinchus mystaceus bifasciatus
  • Platyrinchus mystaceus cancromus
  • Platyrinchus mystaceus duidae
  • Platyrinchus mystaceus imatacae
  • Platyrinchus mystaceus insularis
  • Platyrinchus mystaceus mystaceus
  • Platyrinchus mystaceus neglectus
  • Platyrinchus mystaceus niveigularis
  • Platyrinchus mystaceus partridgei
  • Platyrinchus mystaceus perijanus
  • Platyrinchus mystaceus ptaritepui
  • Platyrinchus mystaceus ventralis
  • Platyrinchus mystaceus zamorae
Katso myös

  Latuskanappari Wikispeciesissä
  Latuskanappari Commonsissa

Koko ja ulkonäkö

muokkaa

Linnun pituus on noin 10 cm ja paino noin 9 g. Lintu on päältä tummanruskea, alapuolelta kellahtava, kurkku on valkoinen sekä silmäkulmanjuova pitkä ja keltainen. Päälaella on keltainen töyhtö, jonka koiras nostaa pystyyn laulaessaan. Silmä on suuri ja nokka hyvin leveä, kehrääjämäinen. Sukupuolet ovat muuten samanväriset, mutta naaraan töyhtö on vaatimattomampi. Käyttäytyminen on tyypillistä: lintu istuu pitkiä aikoja liikkumatta oksalla, ja syöksähtää sitten äkisti ohi lentävän hyönteisen perään. Laulu on korkeaa surinaa. Ääni on terävä "shviit".

Esiintyminen

muokkaa

Amerikkalainen laji, jota tavataan lähes 6 miljoonan neliökilometrin alueella Etelä-Meksikosta aina Argentiinan pohjoisosiin saakka, sekä Trinidad ja Tobagolla. Lajia ei ole tavattu Suomessa.

Elinympäristö

muokkaa

Monentyyppisten metsien aluskasvusto sekä pensaikot ja taimikot.

Lisääntyminen

muokkaa

Kuppimainen syvä pesä on rakennettu kasvien kuiduista, ja se on matalalla puussa tai pensaassa. Tyypillinen munaluku on 2. Haudonnan kesto on runsaat 2 viikkoa, ja poikaset oppivat lentämään 2- tai 3-viikkoisina.

Ravinto

muokkaa

Syö sekä lentäviä että lehvästössä liikkuvia hyönteisiä ja muita pieniä selkärangattomia. Leveä kita on tehokas pyydys ötököiden sieppaamiseen.

Lähteet

muokkaa
  • Perrins, Christopher M. (päätoim.): Otavan lintutieto – Maailman linnut. Otava, 1992. ISBN 951-1-12001-8.

Viitteet

muokkaa
  1. BirdLife International: Platyrinchus mystaceus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-2. 2021. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 12.1.2023. (englanniksi)