Avaa päävalikko
Tämä artikkeli käsittelee rakennusta. Lato oli myös antiikin aikainen kaupunki Kreetalla.
Suomalainen heinälato: pärekaton päälle asennettu peltikatto, oven yläpuolella erillinen heinäluukku. Heinäseipäät varastoituna räystään alle.
Pellolle rakennettu heinälato Lappajärvellä.

Lato on rakennus, jossa säilytetään esimerkiksi heiniä, viljaa, olkia tai rehua.

RakenneMuokkaa

Suomalainen lato rakennetaan perinteisesti pyöreistä kuusi- tai mäntypuista salvamalla harvaksi eli päällekkäisten puiden väliin jätetään rako ilmanvaihdon edistämiseksi. Erillisenä rakennuksena lato tehdään lähes aina nurkkakivien varaan. Lattia on vanhemmissa hirsirakenteisessa ladossa joko pelkkää maatalähde? tai pyöreistä puista tai lankuista harvaan ladottu.

Lautarakenteinen lato on hirsirakenteista latoa uudempi ilmiö. Uudemmissa lautarakenteisissa ladoissa on usein ollut laudoista tehty tiivis puulattia. Uudempaa lautarakenteista latoa on voitu käyttää myös konevarastona ja sinne on mahtunut heinää tai olkia enemmän kuin pieneen hirsirakenteiseen latoon.

Aiemmin ladoissa oli tyypillisesti pärekatto, myöhemmin huopa- tai vielä useammin peltikatto, joka voitiin asentaa suoraan pärekaton päälle. Ladon yhteyteen voidaan tehdä katos heinäseipäille ja muille tarvikkeille. Ladossa ei ole ikkunoita eikä lämmitystä,

NimityksiäMuokkaa

Lautarakenteisesta ladosta erotuksena hirsirakenteisesta on käytetty eräissä suomen kielen murteissa nimityksiä suuli tai makasiini.[1]

KäyttöMuokkaa

Pihalato sijaitsee joko lähellä navettaa tai jopa navetassa kiinni, heinälato yleensä pellolla tai pellon reunassa. Pelloilta korjatut ja kuivatetut heinät ajettiin ennen aikaan kesällä niittylatoon ja sitten vähitellen talven mittaan hevosreellä pihalatoon, josta ne syötettiin kotieläimille. Heinän ajon helpottamiseksi ladossa on iso oviaukko, joskus myös erillinen luukku oven yläpuolelle. Suuremmissa ladoissa saattoi olla kaksi ovea, ts. lato oli läpiajettava.

Lato maiseman osanaMuokkaa

Etelä-Pohjanmaan laajojen viljelytasankojen maisemasta käytetään nimitystä latomeri, koska korkeuserot ovat erittäin vähäiset ja ”latojen meri” näyttää jatkuvan pitkälle horisonttiin. Viime vuosina latojen tarve on vähentynyt, koska heinät pakataan muovilla päällystettyihin isoihin pyöröpaaleihin, jotka voidaan säilyttää ulkona. Tämän takia ladot ovatkin häviämässä, tai niissä säilytetään muuta tavaraa kuten esimerkiksi koneita.

Ladot kulttuurissaMuokkaa

Lautarakenteisen ladon eräs käyttötarkoitus ovat olleet kesällä latotanssit.[2]

Suomalaisen viinamerkki Koskenkorvan perinteinen etiketti esittää Pohjanmaan latomaisemaa.

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Vko 32/2014: Liedosta kadonneeksi luultu rakennustyyppi löytyi inventoinneista Pikkumuseon haasteet. Lieto: Nautelankosken museo. Viitattu 2.3.2019.
  2. Koljonen, Sami: Latotanssit ovat osa maalaiskulttuuria Akaan seutu. 3.8.2015. Viitattu 2.3.2019.