Suuli

latoa tarkoittava länsisuomalainen murresana

Suuli on länsisuomalainen murresana, joka tarkoittaa puurakenteista heinäsuojaa, työkalu- tai venevajaa tai muuta vastaavaa varasto- ja piharakennusta. Sanan alkuperänä on ruotsin kielen suojaa ja katosta tarkoittava sana skjul[1].

Suuli Kokemäen Säpilässä.
Pihlavan sahan kuivatavaravarasto Isosuuli oli valmistuessaan 1950 Pohjoismaiden suurimpia varastorakennuksia.

Suulin ja ladon ero voi paikoin olla se, että suuli on pystylaudoitettu[1]. Suuleissa on usein ollut myös lattia, joko osittainen tai kokoala, kun taas lato on rakennettu hirrestä ja hirret ovat vaaka-asennossa. Ladoissa ei välttämättä ole lattiaa.

Suuli-sanaa käytetään lähinnä Satakunnassa ja sen naapurimaakunnissa.[2]

Eräiden muiden alueiden murteissa erotuksena hirsirakenteisesta ladosta lautarakenteisen vastaavan rakennuksen nimityksenä on sanan suuli asemesta sana makasiini.[3] Joissain itämurteissa tunnetaan myös termi sarrain.[4]

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. a b Vuorela, Toivo: Suomalainen kansankulttuuri, s. 379. WSOY, 1975.
  2. Kovanen, Heta-Linnea: Jos puhuja sanoo "suuli", hänellä on todennäköisesti kytkös tiettyyn alueeseen – laaja murresanasto syntyi aikana, jolloin pysyttiin pienissä piireissä Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 21.10.2020.
  3. Vko 32/2014: Liedosta kadonneeksi luultu rakennustyyppi löytyi inventoinneista Pikkumuseon haasteet. Lieto: Nautelankosken museo. Viitattu 2.3.2019.
  4. Luovutetun Karjalan murresanasto luovutettukarjala.fi. Viitattu 26.6.2022.