Suomukka
Suomukka eli pähkinäsuomukka (Lathraea squamaria) on lehtivihreätön lehtojen loiskasvi. Suomessa laji on harvinainen ja rauhoitettu.[1][2]
| Suomukka | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Lamiales |
| Heimo: | Näivekasvit Orobanchaceae |
| Suku: | Suomukat Lathraea |
| Laji: | squamaria |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Lathraea squamaria |
|
| Katso myös | |
Ulkonäkö ja koko muokkaa
Suomukalla ei ole lehtivihreää, koska se elää täysloisena eräiden puu- ja pensaslajien juuristoissa. Kasvin maanpäälliset osat ovat väriltään vaaleanvioletit. Vaaleaa, 10–20 cm pitkää, mehevää maavartta peittävät paksut värittömät suomulehdet, ja koko kasvi näyttää kyyristyvän maan alle suojaan. Maavarren juuristossa on imunystyröitä, joista kasvaa imujuuria isäntäkasvien juuriin. Maanpinnan yläpuolinen ilmaverso lakastuu jo keskikesällä. Kukat ovat tiheässä latvatertussa toispuoleisesti. Tukilehdelliset kukat ovat nuokkuvia, ja niiden ylähuuli on vaaleanvioletti ja alahuuli valkoinen. Suomukka kukkii toukokuussa. Kasvi ei joka vuosi kehitä ilmavartta, sillä se kykenee kukkimaan ja tuottamaan siemeniä myös kokonaan maan alla.[3][4][2]
Levinneisyys muokkaa
Suomukkaa tavataan Keski- ja Itä-Euroopassa Ranskasta ja Brittein saarilta eteläiseen Fennoskandiaan, Keski-Venäjälle ja Balkanille. Lisäksi lajia tavataan Kaukasuksella, Turkissa ja paikoitellen Keski-Aasiassa.[5] Suomessa suomukkaa tavataan Ahvenanmaalta, Varsinais-Suomesta ja Uudeltamaalta.[4]
Elinympäristö muokkaa
Suomukka kasvaa rehevissä, multavissa ja kalkkipitoisissa lehdoissa erityisesti euroopanpähkinäpensaan (Corylus avellana) täysloisena. Se voi loisia myös muilla puulajeilla, kuten leppien, koivujen, haavan, kuusen ja pyökin seurassa. [4][5] Suomukan elinympäristöt ovat kaventuneet lehtojen kuusettumisen, hakkuiden ja rakentamisen takia.[4]
Lähteet muokkaa
- Piirainen, Mikko: Kasvikunnan vapaamatkustajat. Teoksessa Kasvit II. Toim. Piirainen, Mikko. WSOY, Porvoo 2008, s. 170–173.
- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
Viitteet muokkaa
- ↑ Luonnonsuojeluasetuksen ja metsästyslain lajit, Luonnonsuojeluasetuksen liitteet 2 ja 3 Ymparisto.fi. 27.2.2019. Viitattu 16.3.2020.
- ↑ a b Suomukka (Lathraea squamaria) LuontoPortti. Viitattu 16.3.2020.
- ↑ Retkeilykasvio 1998, s. 393.
- ↑ a b c d Piirainen 2008, s. 171.
- ↑ a b Anderberg, A & A-L.: Den virtuella floran (myös levinneisyyskartta) 2004–2009. Tukholma: Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 14.6.2009. (ruotsiksi)