Lasse Makkonen
Lasse Makkonen (s. 1953 Helsinki[1]) on suomalainen tutkija. Hän toimii Teknologian tutkimuskeskuksen johtavana tutkijana ja on Helsingin yliopiston meteorologian dosentti. Hän on kirjoittanut yli 250 tieteellistä julkaisua ja on toiminut vertaisarvioijana yli 90 tieteellisessä lehdessä.[1][2]
Makkonen on valmistunut Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi vuonna 1977 ja tohtoriksi vuonna 1985. Hän on työskennellyt muun muassa tutkijana Kanadan kansallisessa tutkimuskeskuksessa National Research Council of Canadassa, vierailevana professorina Albertan yliopistossa ja Hokkaidon yliopistossa sekä tutkijana Merentutkimuslaitoksessa. Hän on työskennellyt Teknologian tutkimuskeskuksessa vuodesta 1985.[1]
Makkonen on julkaissut yli sata kansainvälisesti referoitua artikkelia, joista suurimmassa osassa hän on ainoa tai ensimmäinen tekijä.[3] Makkonen on keksijänä yhdessätoista patentissa.[1]
Lasse Makkosen isä oli professori Olli Makkonen.
Tieteellinen tuotanto muokkaa
Makkosen tieteellisen tuotannon valtaosa käsittelee jäätä. Hän on ratkaissut kuuluisan, sataviisikymmentä vuotta vanhan, tieteellisen kiistan siitä, miksi jään pinnalla on ohut nestemäinen kalvo[4] sekä kehittänyt menetelmiä jään kitkan ja adheesion määrittämiseksi[5],[6]. Makkosen jäähän liittyvät teoriat ovat saaneet osakseen julkisuutta, erityisesti silloin kun hänen jääpuikkoja koskevaan teoriaansa[7],[8] viitattiin bestsellerissä Lumen taju.
Makkosen jäätutkimusten tärkeä sovellutus on rakenteisiin kertyvän jään määrän arviointi[9]. Tällä on suuri merkitys rakenteiden mitoittamisessa, laivojen ja lentokoneiden turvallisuudessa sekä tuulivoimaloiden toimivuuden takaamisessa. Asian taloudellista merkitystä kuvaa se, että vuonna 2000 Makkonen oli asiantuntijatodistajana Yhdysvalloissa pidetyssä kahden miljardin dollarin korvausvaatimuksia käsittelevässä oikeuskäsittelyssä koskien jään aiheuttamaa voimalinjojen tuhoutumista.
Makkoselle myönnettiin vuonna 2015 The Masoud Farzaneh Award hänen ansioistaan voimajohtojen jääkuormien arviointimenetelmien kehittämisessä[10].
Merkittävä osa Makkosen tieteellisestä tuotannosta on kuitenkin poikkitieteellistä. Hän on esimerkiksi osallistunut ilmastonmuutokseen liittyvien ääritilanteiden yleistymisen tutkimuksiin sekä siihen liittyvien ääriarvoanalyysimenetelmien kehittämiseen[11],[12]. Tässä yhtenä alueena on kvantiilien määrittämiseen liittyvä tilastomatematiikka[13] ja tärkeinä sovellutuksina rakenteiden oikea mitoitus luonnonkuormia vastaan[14] sekä mikroskooppisten virheiden vaikutus materiaalien lujuuteen[15].
Makkonen on tehnyt myös olomuodonmuutokseen[16],[17] ja pintafysiikkaan liittyvää perustutkimusta[18],[19] merkittävimmät tulokset ovat kitkan syyn selittäminen[20],[21] sekä pinnalla olevan pisaran liikkumisen mallintaminen[22],[23]. Viimeksi mainittuun liittyy pisaran kontaktikulmaa kuvaavan kaksisataa vuotta vanhan Youngin yhtälön uudelleen tulkinta [24].
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Lehtinen, Lauri: Lasse Makkosella on lumen taju. Kemia-lehti, 1/2014, s. 6-9. Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kivipelto, Arja: Suomalaistutkija ratkaisi ongelman, jota fyysikot ovat pähkäilleet 200 vuotta Helsingin Sanomat. 20.10.2017. Viitattu 28.3.2020.
- ↑ https://scholar.google.fi/citations?user=du4Rf78AAAAJ
- ↑ Makkonen, L. Surface melting of ice. Journal of Physical Chemistry B, 1997, Vuosikerta 101, Numero 32, Sivut 6196-6200.
- ↑ Makkonen, L., Tikanmäki, M. Modelling the friction of ice. Cold Regions Science and Technology, 2014, Vuosikerta 102, Sivut 84-93. doi:10.1016/j.coldregions.2014.03.002
- ↑ https://www.sciencedaily.com/releases/2014/04/140402095448.htm
- ↑ Makkonen, L. A model of icicle growth. Journal of Glaciology, 1988, Vuosikerta 34, Numero 116, Sivut 64-70. doi:10.3189/S0022143000009072
- ↑ Walker, J. Icicles ensheathe a number of puzzles: just how does the water freeze? Scientific American, 1988, Vuosikerta 1988, Numero 5, Sivut 90-93. https://www.scientificamerican.com/article/the-amateur-scientist-1988-05
- ↑ Makkonen, L. Modelling of the growth of rime, glaze, icicles and wet snow deposits on structures. Philosophical Transactions of the Royal Society, London A, 2000, Vuosikerta 358, Numero 1776, Sivut 2913-2939.
- ↑ https://ici.radio-canada.ca/nouvelle/727909/masoud-farzaneh-uqac-prix-givrage
- ↑ https://www.goodnewsfinland.com/vtt-predicts-extreme-events-more-accurately/
- ↑ https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tilastot-aliarvioivat-myrskytiheytta/ba4d620b-e934-37f2-9fc4-aded901d8f00
- ↑ Makkonen, L., Pajari, M. Sample quantiles revisited. Journal of Probability and Statistics, 2014, Artikkeli no. 326579. doi:10.1155/2014/326579
- ↑ Makkonen, L. Problems in the extreme value analysis. Structural Safety, 2008, Vuosikerta 30, Sivut 405-419
- ↑ Makkonen, L., Rabb, R., Tikanmäki, M. Size effect based on extreme value statistics of defects. Materials Science and Engineering A, 2014, Vuosikerta 594, Sivut 68-71
- ↑ Makkonen, L. Solid fraction in dendritic solidification of a pure liquid. Applied Physics Letters, 2010, Vuosikerta 96, Artikkeli no. 091910.
- ↑ https://www.sciencedaily.com/releases/2012/02/120227111200.htm
- ↑ Makkonen, L. Misinterpretation of the Shuttleworth equation. Scripta Materialia, 2012, 66, Numero 9, Sivut 627-629/
- ↑ Donaldson, L. Refuting the Shuttleworth equation. Materials Today, Vuosikerta 15, Numero 4, Sivu 139. https://www.researchgate.net/publication/257555143.
- ↑ Makkonen, L. A thermodynamic model of sliding friction. AIP Advances, 2012, Vuosikerta 2, Numero 1, Artikkeli no. 012179. doi:10.1063/1.3699027
- ↑ http://www.sci-news.com/physics/article00348.html
- ↑ Makkonen, L. A thermodynamic model of contact angle hysteresis. The Journal of Chemical Physics, 2017, Vuosikerta 147, Artikkeli no. 064703. doi:10.1063/1.4996912
- ↑ https://www.sciencedaily.com/releases/2017/08/170814092732.htm
- ↑ Makkonen, L. Young’s equation revisited. Journal of Physics: Condensed Matter, 2016, Vuosikerta 28, Artikkeli no. 135001. https://iopscience.iop.org/article/10.1088/0953-8984/28/13/135001/meta