Laskentatoimen tietojärjestelmä

Laskentatoimen tietojärjestelmä (engl. Accounting Information System AIS) on yrityksissä ja muissa talousyksiköissä käytettävä taloudenohjauksen tietojärjestelmä, joka kokoaa, tallentaa ja varastoi talousyksikön toimintaa kuvaavia arvo- ja määrälukuja ja tuottaa tietojen perusteella laskelmia ja analyyseja, joiden tarkoituksena on auttaa talousyksikön johtoa, rahoittajia ja muita sidosryhmiä sen toimintaa koskevissa päätöksissä.[1][2][3]

Laskentatoimen tietojärjestelmät ovat kehittyneet automaattisen tietojenkäsittelyn kehityksen myötä manuaalisesti hoidetusta kirjanpidosta atk:lla toimiviksi integroiduiksi tietojärjestelmiksi,[4] jotka kirjanpidon lisäksi sisältävät tavallisesti tulosyksikkö- ja sisäisen laskennan, kustannuslaskennan ja hinnoittelun sekä taloussuunnittelun, investointisuunnittelun ja kassanhallinnan osajärjestelmät.[1] Tietojärjestelmät myös keräävät tietoa yrityksen muista tietojärjestelmistä, kuten tuotannon, markkinoinnin, materiaalitoimen ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmistä.[5]

Laskentatoimen tietojärjestelmä on osa johdon tietojärjestelmää (Management Information System MIS).[3] Organisaation operatiivinen johto tarvitsee monenlaista tietoa päätöksentekoa varten suunnitellessaan ja ohjatessaan toimintaa. Laskentatoimen tietojärjestelmä tuottaa tietoa organisaation taloudesta. Muita keskeisiä johdon tietojärjestelmän tiedon lähteitä ovat edellä mainitut tuotannon, markkinoinnin, materiaalitoimen ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmät.[6] Laskentatoimen tietojärjestelmä voi myös sisältyä osana toiminnanohjausjärjestelmään (ERP-järjestelmä). Toiminnanohjausjärjestelmä on johdon tietojärjestelmä, jossa yrityksen eri toimintojen osajärjestelmät on integroitu moduulirakenteella yhdeksi tietojärjestelmäksi.[7][8]

Laskentatoimen tietojärjestelmän rakenne ja toiminta muokkaa

Laskentatoimen tietojärjestelmä on tiedoista, tietoja käsittelevistä ihmisistä, tietojenkäsittelylaitteista, ohjelmistoista, tietojen käsittelysäännöistä ja järjestelmän sisäisestä valvonnasta koostuva tietojärjestelmä.[9]

Tietojenkäsittelyn järjestelmä muokkaa

Laskentatoimen tietojärjestelmässä on tietokantarakenne tietojen tallentamiseksi ja strukturoitu kyselykieli (SQL) tietokannassa olevien tietojen käsittelemiseksi ja noutamiseksi raportointitarkoituksia varten. Järjestelmässä on erilaisia syöttöruutuja erilaisille tiedoille ja erityyppisille järjestelmän käyttäjille tietojen syöttämiseksi järjestelmään ja vastaavasti erilaisia ​​näyttö- ja tulostusmuotoja eri käyttäjille ja eri tyyppisille tiedoille.[9][10] Järjestelmän käsittelemät tiedot ovat organisaation toiminnan kannalta olennaisia taloudellisia tietoja,[9] kuten kirjanpidon liiketapahtumia, kustannuslaskennan kustannuksia ja suoritteita tai taloussuunnittelun suunnitelmalukuja.

Laskentatoimen tietojärjestelmä tuottaa informaatiota sekä yrityksen ulkoista laskentatointa että sisäistä eli johdon laskentatointa varten. Kirjanpidossa ulkoisen laskentatoimen tietojen käsittelysäännöt perustuvat kirjanpidon yleisiin periaatteisiin.[1][10] Sisäisen laskentatoimen tietojen käsittelysäännöt ovat organisaation itsensä määrittelemät[1] tai ne perustuvat tietojärjestelmässä valmiiksi määriteltyihin esim. kustannuslaskennan yleisiin käytäntöihin.

Yleisiä tiedoille asetettavia vaatimuksia, jotka tekevät tiedosta tietojärjestelmässä hyödyllisiä, ovat: tietojen merkityksellisyys, luotettavuus, todennettavuus, täydellisyys, oikea-aikaisuus, ymmärrettävyys ja tietojen saannin esteettömyys.[2]

Tietojärjestelmän käyttäjät muokkaa

Laskentatoimen tietojärjestelmän käyttäjät voidaan jakaa kahteen ryhmään:

  1. Tietojärjestelmän käyttöön perehtyneet asiantuntijat, kuten kirjanpitäjät, kustannuslaskennan asiantuntijat ja taloussuunnittelijat.
  2. Tietojärjestelmän tietoja hyödyntävät käyttäjät.

Tietojärjestelmän asiantuntijakäyttäjät paitsi tuottavat tietojärjestelmän avulla tietoja, vastaavat myös niiden laadulle asetettavista vaatimuksista ja saattavat tiedot niiden käyttöön, joilla on oikeus niiden hyödyntämiseen. Tietojärjestelmän tietoja hyödyntävistä käyttäjistä merkittävin ryhmä on organisaation johtohenkilöt organisaation eri tasoilla. Laskentatoimen tietoja voivat käyttää myös esimerkiksi tilintarkastajat, sisäiset tarkastajat, konsultit, yritysanalyytikot ja vero- ja muut viranomaiset.[9]

Tietojärjestelmän sisäinen valvonta muokkaa

Laskentatoimen tietojärjestelmän sisäisessä valvonnassa on kysymys toimenpiteistä, joilla järjestelmään sisältyvät tietosuojan alaiset ja salassa pidettävät tiedot kuten henkilötunnukset, palkka- ja henkilötiedot, asiakastiedot ja yrityksen taloutta koskevat tiedot suojataan tietojen luvattomalta käytöltä. Salasanoilla tai muilla tunnisteilla käyttäjien pääsy rajataan vain kunkin käyttäjän tarvitsemiin tietojärjestelmän osiin. Käyttäjien kirjautumista ja tietojärjestelmän käyttöä valvotaan lokitiedoin. Tietojärjestelmä suojataan sekä organisaation sisältä että ulkoa tulevilta tietokoneviruksilta ja hakkereilta.[9][10]

Laskentatoimen tietojärjestelmien ohjelmistot muokkaa

Ennen tietokoneita laskentatoimen tietojärjestelmät olivat manuaalisia paperille tehtyihin merkintöihin perustuvia tietojärjestelmiä.[9] Nykyisin tietojärjestelmät toteutetaan yrityksissä ja muissa talousyksiköissä lähes poikkeuksetta tietokoneohjelmilla.[2] Ohjelmistoratkaisuja, joihin sisältyvät moduuleina laskentatoimen tietojärjestelmän eri osaohjelmistot, toimittavat mm. Oracle,[11] SAP,[12] Sage Group[13] ja Microsoft[14].

Laskentatoimen tietojärjestelmän hyödyt muokkaa

Laskentatoimen tietojärjestelmän merkittävimmät hyödyt tulevat parantuneesta johdon päätöksenteosta organisaation taloutta koskevan laaja-alaisen, reaaliaikaisen, tarkan ja luotettavan tiedon ansiosta. Laskentatoimen tietojärjestelmä on myös kustannustehokas korvaamalla manuaalisen käsittelyn. Informaatioteknologian avulla voidaan ratkaista tietoturvaan liittyvät kysymykset.[15]

Laskentatoimen tietojärjestelmän yhteinen tietokanta ja sen reaaliaikaiset tiedot ovat organisaation kaikkien osastojen ja henkilöiden käytössä, mikä mahdollistaa tietoon perustuvan toiminnan ja auttaa eri osastoja työskentelemään yhdessä.[10][9]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d Pekka Korhonen: Laskentajärjestelmien kehittyminen - Sivut 11-13 Opinnäytetyö - Liiketalous. 30.10.2007. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Viitattu 2.2.2021..
  2. a b c Accounting Information Systems: Information on Collection, Storage and Processing of Financial and Accounting Data Accounting Information Systems. Viitattu 2.2.2021.
  3. a b Ahti Viita: Laskentatoimen tietojärjestelmät Numeroiden takana. 18.12.2012. Viitattu 2.2.2021.
  4. Azhar Susanto, Meiryan: The Evolution Of Accounting Information Systems - Sivu 9 International Journal of Scientific & Technology Research - Volume 8, Issue 07. July 2019. Viitattu 2.2.2021.
  5. Sami Sutinen: Tuotekohtainen kustannuslaskenta - Sivut 13-14 Opinnäytetyö - Teknologialiiketoiminta. Kevät 2017. Oulun ammattikorkeakoulu. Viitattu 2.2.2021.
  6. Pekka Korhonen: Laskentajärjestelmien kehittyminen - Sivu 5 Opinnäytetyö - Liiketalous. 30.10.2007. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Viitattu 2.2.2021.
  7. Kiia Mäenpää: Informaatiojärjestelmien integraation vaikutuksia johdon ohjaukseen - Sivut 10-12 Pro Gradu -tutkielma - Yrityksen laskentatoimi. Toukokuu 2017. Tampereen yliopisto - Johtamiskorkeakoulu. Viitattu 2.2.2021.
  8. Pekka Korhonen: Laskentajärjestelmien kehittyminen - Sivut 25-27 Opinnäytetyö - Liiketalous. 30.10.2007. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Viitattu 2.2.2021.
  9. a b c d e f g Amy Fontinelle: Introduction to Accounting Information Systems (AIS) 10.5.2020. Investopedia. Viitattu 2.2.2021.
  10. a b c d Alicia Tuovila: Accounting Information System (AIS) 19.11.2020. Investopedia.com. Viitattu 2.2.2021.
  11. Financial Management System Oracle.com. Viitattu 2.2.2021.
  12. SAP Business One SAP.com. Viitattu 2.2.2021.
  13. Sage Business Cloud - Company information Sage.com. Viitattu 2.2.2021.
  14. Microsoft Dynamics 365 Finance Microsoft.com. Viitattu 2.2.2021.
  15. Jeric P. Balisbis: Benefits of Accounting Information Systems (AIS) 13.10.2020. N-Pax Group. Arkistoitu 22.10.2020. Viitattu 2.2.2021.