Lars Teodor von Hellens
Lars Teodor (Theodor) von Hellens (11. lokakuuta 1826 Turku – 13. joulukuuta 1896 Turku) oli suomalainen juristi.[1] Hänelle myönnettiin vapaaherran arvonimi vuonna 1895.[2]
Von Hellens oli Turun hovioikeuden hovioikeudenneuvos vuodesta 1871, senaattori ja oikeusosaston jäsen vuodesta 1875, siviilitoimituskunnan päällikkö vuodesta 1882 ja Turun hovioikeuden presidentti 1884–1896.[3] Hän oli valtiopäivillä sukunsa edustaja aatelissäädyssä 1867, 1872, 1877–1878, 1882, 1885, 1891 ja 1894. Valtiopäivillä 1877–1878 hän oli varamaamarsalkka ja valtiopäivillä 1894 maamarsalkka ja salli silloin suomen kielen käytön.[3]
Teodor von Hellensillä oli yhteensä 12 lasta. Heitä olivat Helsingin yliopiston professori Oskar von Hellens, Turun hovioikeuden presidentti Gustaf Hirvikanta, ministeri Albert von Hellens, kenraalimajuri Lars von Hellens, valtiopäivämies ja pormestari Harald Wilhelm von Hellens (1865–1926)[3][4] sekä agronomi, tilanomistaja ja valtiopäivämies Ivar Theodor von Hellens.[5]
Lähteet
muokkaa- ↑ Nordisk familjebok.
- ↑ Hellens, Lars Theodor von hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- ↑ a b c Otavan Iso tietosanakirja, osa 3, s. 553. Otava 1968.
- ↑ Autio, Veli-Matti: Hellenius (1600–). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 8.6.2004. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899: Von Hellens Ivar Theodor Viitattu 12.5.2021.
|
Edeltäjä: Gustaf Fredrik Rotkirch |
Keisarillisen Turun hovioikeuden presidentti 1884–1896 |
Seuraaja: Emil Edvard Streng |