Langstrupin vyölevy
Langstrupin vyölevy (tansk. Bæltepladen fra Langstrup) on pronssista valmistettu vyölevy, joka kiinnitettiin Skandinavain pronssikauden kulttuurissa naisen alavatsan kohdalle vyöhön. Levy löydettiin suosta vuonna 1879 Pohjois-Sjællannista Langstrupin suosta Asminderødin läheltä. Vyölevy on esillä Tanskan kansallismuseossa Kööpenhaminassa ja se on koristanut Tanskan 200 kruunun seteliä vuodesta 2010 alkaen.[1][2]
| Langstrupin vyölevy Bæltepladen fra Langstrup |
|
|---|---|
 |
|
| Löytyminen | |
| Valtio | Tanska |
| Löytöpaikka | Asminderød (d) |
| Löytäjä | Hans Børgesenin työmies |
| Löytöpäivä | |
| Säilytys | |
| Paikkakunta | Kööpenhaminan kunta |
| Kokoelma | Tanskan kansallismuseo |
| Kotisivut | Langestrupin vyölevy |
| Kuvaus | |
| Esinetyyppi | suolöytö |
| Materiaali | pronssi |
| Valmistustapa | valaminen |
| Esittää | vyölevy, käsirenkaat, pronssiveitsi |
| Mitat | 28 cm (halkaisija) |
| Valmistettu | |
| Kulttuuri | Skandinavian pronssikausi |
| Valmistettu | |
 Langstrupin vyölevy |
|
| Commons | luokka |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Historiaa muokkaa
Vuonna 1879 leikattiin turvetta irti maanviljelijän Hans Børgesenin omistamalta Langstrupin suolta, kun hänen työmiehensä lapio osui vyölevyyn. Suota tutkittaessa lisää, löytyi muitakin esineitä. Löydön säilymisellä oli onnea, sillä vaikka viljelijä kirjoitti löydöstään viranomaisille, ehti hän myydä ne paikalliseen antiikkiliikkeeseen. Museoväki kävi yli vuosi myöhemmin ostamassa ne antiikkiliikkestä, mutta tarkkaa löytöpaikkaa ei enää osattu näyttää.[1]
Votiiviuhri muokkaa
Tanskassa epäillään heti aluksi suosta löytyneitä esineitä votiiviuhreiksi, joilla yritettiin vaikuttaa jumaliin lahjoittamalla arvokkaita esineitä heille upottamalla ne lampiin tai suon silmäkkeisiin. Vastalahjaksi ihmiset odottivat jumalilta suopeutta niille hankkeille, joita parhaillaan oli käynnissä. Tavallinen pyyntö oli varmaankin hyvä sato tai paljon lapsia.
Vyölevy muokkaa
Vyölevyn lievästi kuperan pinnan halkaisija on 28 senttimetriä ja samalla se on tähän astisista Tanskasta löydetyistä vyölevyistä suurin. Sen käsityön laatu on paras verrattuna muihin vyölevyihin. Levy on täysin pyöreä ympyrä, jonka keskipisteeseen on juotettu kiinni kartiomainen tappi. Tappi on katkennut, joten tapin pää puuttuu. Levyn koristelussa on käytetty kaksoisspiraaleja, väliornamentteja ja ulkoreunassa vierekkäisiä uurteita.Väliornamentit ja spiraalisarjat vuorottelevat toisiaan ja niitä on kosentrisesti yhteensä neljä.[3]
Vyölevyn valmistus on aloitettu muotoilemalla vahasta saven pinnalle tulevan levyn muotoinen aihio. Siihen on leimasimilla pakotettu vahaan halutut kuviot. Kaksoisspiraalit on valmistettu pronssi tai kuparilangasta kiertämällä kahta lankaa yhtä aikaa saman keskipisteen ympärille. Sen jälkeen spiraalikiekolla on painettu vahan pintaan kuviot ja niitä on täydennetty lisäpakotuksilla. Kun vahamuotti on tullut valmiiksi, on se sivelty notkealla savivellillä, jonka kuivuttua koko muotti ympäröitiin vahvemmalla savella. Kun muotti oli kuivunut, poltettiin se kovaksi, jolloin vaha suli muotin sisältä pois ja se jäi ontoksi. Metetelmää kutsutaan vahavalumenetelmäksi. Seuraavaksi kaadettiin muottiin sulaa pronssia, jonka jäähdyttyä muotti hakattiin pronssiesineen ympäriltä pois. Valuvirheet korjattiin metallia pakottamalla ja sitten levy on kiiloitettu kirkkaaksi.[3]
Vyölevyn koristelussa on taiteilija joutunut käyttämään erillevyisiä spiraalileimasimia, jotta hän olisi saanut mahtumaan kullekin segmentille haluamansa määrän spiraaleja. Tätä havaintoa on esimerkiksi Amelia Sparavigna tutkinut eteenpäin ja hän esittää spiraalien lukumäärien olevan tarkoituksenmukaiset. Hän esittää asiasta kalenteritulkinnan ja irrationaalilukuun pii liittyvän toisen tulkinnan. Myös Klavs Randsborg esittää samanlaisen kalenteritulkinnan.[4][5][6]
Spiraalikäsirenkaat muokkaa
Suosta löydettiin kaksi käsirengasta, jotka oli valmistettu ohuesta käsivarren ympäri kiedottavasta pronssinauhasta. Tällaista käsirengasta kutsutaan spiraaliksi.[7]
Pronssiveitsi muokkaa
Veitsi oli valmistettu samalla tekniikalla kuin tikarit. Siinä oli kuitenkin vain yksi terävä sivu ja terän muoto suosi enemmän veistelyä kuin tikarimaista pistämistä. Kahva oli koristeltu monilla eri tavoin, ponsi oli levymäinen ja terän kiinnitys matki niittausta. Veitsi oli 18 senttimetriä pitkä.[7]
Ajoitus, valmistajat ja uhrin antaja muokkaa
Levy on ilmeisesti valmistettu 1400 eaa. (Monteliuksen periodilla II) jossakin Sjællannin alueella. Tähän tulokseen on tultu verrattaessa valmistustekniikkaa ja levyn koristelua muihin esineisiin. Kaksoissiraali on Tanskassa ollut suosittu koristelun aihe. Tarkkaa valmistuspaikkaa ei tiedetä.[3]
Koska vyölevyt on löydetty vain naisten haudoista, käsirenkaat ovat naisten tyyppiä, on tultu siihen tulokseen, että uhraaja on ollut nainen. Veitsi ei ole ristiriidassa muiden esineiden kanssa, sillä juuri 1400 eaa. on löydetty myös naisten haudoista tikareita tai veitsiä. Niitä oli sekä naisilla että miehillä haudoissaan.[7]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b The belt plate from Langstrup Museon verkkosivut. Kööpenhamina, Tanska: Tanskan kansallismuseo. Viitattu 14.6.2018. (englanniksi)
- ↑ Nationaalbanken: 200-KRONESEDDEL(tanskaksi)
- ↑ a b c The belt plate from Langstrup - a masterpiece Museon verkkosivut. Kööpenhamina, Tanska: Tanskan kansallismuseo. Viitattu 14.6.2018. (englanniksi)
- ↑ Sparavigna, Amelia Carolina: Ancient bronze disks, decorations and calendars (PDF) arXiv.org. 2012. Cornell University Libray. Viitattu 14.6.2018. (englanniksi)
- ↑ Sparavigna, Amelia Carolina: Number π from the decoration of the Langstrup plate (PDF) arXiv.org. 2012. Cornell University Libray. Viitattu 14.6.2018. (englanniksi)
- ↑ Randsborg, Klavs: SPIRALS! Calendars in the Bronze Age in Denmark(englanniksi), Adoranten, 2009 viitattu 14.6.2018
- ↑ a b c The woman and the belt plate Museon verkkosivut. Kööpenhamina, Tanska: Tanskan kansallismuseo. Viitattu 14.6.2018. (englanniksi)