Laivakankaan kaivos

Laivakankaan kaivos (ruots. Laivagruvan) eli Raahen kultakaivos on entisen Saloisten kunnan alueelle Raahen Mattilanperälle perustettu kultakaivos. Kaivoksen rakentaminen aloitettiin keväällä 2010. Tuotanto aloitettiin 2011 ja ensimmäinen kultaharkko valettiin 27.12.2011. Alueen kultaesiintymä on yksi Pohjoismaiden merkittävimpiä ja kaivos on toiminnaltaan yksi Euroopan suurimmista kultakaivoksista.[1]

Kaivoksen historia alkaa 1980-luvulta, jolloin alueelta löytyi kultamalmia. Outokumpu Oy perusti alueelle koekaivoksen. Malmi ei kuitenkaan ollut tarpeeksi rikasta ja kaivos oli toiminnassa vain lyhyen ajan. 1990-luvulla alue oli Endomines Oy:n hallussa valtauksena, mutta kaivostoimintaa ei aloitettu. 2000-luvun alussa yrittäjäksi tuli ruotsalainen Nordic Mines, joka teetti alueella ympäristövaikutusten arvioinnin. Osa alueen esihistoriallisista muinaisjäännöksistä tullee kaivoksen vuoksi tuhoutumaan.

Kaivos on suuri avolouhos, jonka ympärillä sijaitsevat muut toiminnot: rikastamo, B-malmikasa, sivukivialue, vesialtaat, rikastushiekka-allas, pintavalutuskenttä ym. Kaivoksen arvioitu toiminta-aika on yli 10 vuotta ja suora työllistävä vaikutus noin 80 henkilöä.

Loppuvuodesta 2020 Laivakankaan kaivos sai 11 miljoonan Yhdysvaltain dollarin rahoituksen.[2]

Kaivoksella on perustamisestaan saakka ollut ympäristö-, tuotanto- ja talousvaikeuksia.[3]

Kaivoksen toiminta käynnistyi tauon jälkeen kolmannen kerran marraskuussa 2021. Kaivoksen avanneen kanadalaisen yrityksen Otso Goldin toimitusjohtaja vangittiin joulukuussa 2021 epäiltynä törkeästä kavalluksesta ja maksuvälinepetoksesta. Kaivoksen toiminta kuitenkin jatkuu.[4] Kaivosyritys hakeutui velkasaneeraukseen 3.joulukuuta 2021, jolloin myös toimitusjohtaja vangittiin, ja toiminnasta vastaa väliaikainen toimitusjohtaja Dan Andersson.[5] Poliisi ei tutki enää kullan myyntierään liittyvää asiaa.[6].

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa