Kuvakudos
Kuvakudos eli seinäkudos on tavallisimmin kangaspuissa kudottu seinäverho tai muu koristetekstiili. Materiaalina käytetään yleensä villaa, rohdinta ja pellavaa sekä lisäksi muun muassa silkkiä ja metallilankaa.
Kuvakudosten aiheet otettiin aikanaan yleisimmin Raamatun tapahtumista, pyhimystaruista ja ritarirunoudesta. Ranska oli 1400-luvulla alan johtava maa, ja 1500-luvun vaiheilla painopiste siirtyi Brysseliin. Maineikkaimpia valmistajia ovat olleet ranskalainen Les Gobelins -tehdas (josta nimitys gobeliini), Beauvais'n tehdas sekä 1930-luvulla varsinkin J. lurcatin ansiosta uudistunut valmistus Aubussonissa.
Suomessa on säilynyt muun muassa Wismarissa 1500-luvun loppupuolella kudottu raamatullisaiheinen ns. Uudenkaupungin seinäverho (nyk. Kansallismuseossa).
1900-luvun vaihteessa alkoivat suomalaiset taiteilijat muun muassa Väinö Blomstedt, Hugo Simberg ja Akseli Gallen-Kallela suunnitella kuvakudoksia. Myöhempien aikojen taiteilijoista huomattavimpia ovat Margareta Ahlstedt-Willandt, Eva Anttila, Dora Jung, Maija Kansanen, Laila Karttunen, Oili Mäki, Irja Mikkola ja Kirsti Rantanen.
