Kullervo Leskinen

suomalainen ampuja

Kaarlo Veikko Kullervo Leskinen (15. syyskuuta 1908 Toholampi25. heinäkuuta 1989 Jyväskylä) oli suomalainen urheiluampuja, joka saavutti 15 maailmanmestaruutta uransa aikana.[1][2] Hän on eniten ammunnan maailmanmestaruuksia voittanut suomalainen.[3] ”Kurre” Leskinen oli mukana Lontoon olympialaisissa 1948 ja Helsingin olympialaisissa 1952.

Kullervo Leskinen ampui ensimmäisenä Suomessa suurmestaruusluokan tuloksen toukokuussa 1930, jolloin hän oli 21-vuotias. Tämän ansiosta hän pääsi Suomen maajoukkueeseen ja pääsi ensimmäisiin maailmanmestaruuskilpailuihinsa Antwerpeniin vuonna 1930, jossa hän saavutti myös ensimmäisen henkilökohtaisen maailmanmestaruutensa.

Leskinen edusti Suomea Ammunnan maailmanmestaruuskilpailuissa viisi kertaa 1930-luvulla ja saavutti niissä 11 kultamitalia. Nämä kisat olivat 1930 Antwerpenissä Belgiassa, 1931 Lwowissa (Lviv) Puolassa, 1933 Gradassa Espanjassa, 1935 Roomassa Italiassa ja 1937 Helsingissä Suomessa. Sotien jälkeen ensimmäiset ammunnan MM-kisat järjestettiin Buenos Airesissa Argentiinassa vuonna 1949 ja seuraavat Oslossa Norjassa 1952, joissa Leskinen ampui neljä kultamitalia lisää.

Kaikkiaan näissä MM-kisoissa Kullervo Leskinen saavutti 15 kultamitalia, joista 5 henkilökohtaista (1930 vapaakiväärin makuukilpailussa, 1931 pienoiskiväärin polviasentokilpailussa, 1935 pienoiskiväärin pystykilpailussa, 1949 vapaakiväärin polviasentokilpailussa ja 1952 vapaakiväärin makuukilpailussa) ja 19 hopeamitalia, joista 9 henkilökohtaista sekä 10 pronssimitalia, joista 5 henkilökohtaisia.[4][2] Kolme kertaa Leskinen jäi toiseksi samalla tuloksella voittajan kanssa. Vuoden 1937 kisoissa Helsingissä jaettiin poikkeuksellisesti mitalit myös eri asentojen joukkuekilpailuista. Näin on menetelty joskus myöhemminkin. Leskinen sai Helsingissä 4 näitä kultamitaleja. Ne mukaan lukien Leskinen saavutti yhteensä 19 kultamitalia ammunnan MM-kisoissa.

Lontoon olympiakisoissa vuonna 1948 Leskinen sijoittui vapaakiväärissä viidenneksi ja Helsingissä 1952 pienoiskiväärin makuukilpailussa seitsemänneksi ja asentokilpailussa kahdeksanneksi.[1][5] Pohjoismaiden ja Suomen mestaruuskilpailussa Leskinen voitti lukuisia mestaruuksia.

Suomen ampujien maajoukkue on saavuttanut kaksi kertaa arvostetun vapaakiväärin joukkuemestaruuden MM-kisoissa. Ensimmäisen kerran se onnistui Roomassa 1935 ja toisen kerran Buenos Airesissa 1949. Kullervo Leskinen oli mukana molemmissa joukkueissa. Hän on ainoa, joka on ollut mukana tuomassa Suomeen kaikkien maiden tavoittelemaa kiertopalkintoa Argentiina-pokaalia.

Nuorena Kullevo Leskinen harrasti hiihtoa ja jalkapalloa ennen kuin keskittyi ammuntaan 14-vuotiaana. Ammatiltaan Kullervo Leskinen oli metallityömies, alkujaan aseseppä. Myöhemmin hän valmisti ja suunnitteli työkaluja sarjatuotantoon ja toimi työnjohtajana. Sotien aikana Leskinen palveli maataan siviilissä sotatarviketeollisuudessa. Leskinen osallistui kahden ampumaradan rakentamiseen talkootyönä, vuonna 1937 Helsingin Malmilla ja 1950-luvun alussa Jyväskylässä. Veteraaniaikoinaan hän opetti nuoria ampujia. Luonnontieteistä kiinnostuneena Leskinen oli perustamassa Sirius-nimistä tähtitieteellistä seuraa Jyväskylässä ja osallistui seuran tähtitornin rakentamiseen Jyväskylässä.

Tasavallan presidentti P.E. Svinhufud myönsi Kullervo Leskiselle Valkoisen ruusun 2. luokan ritarikunnan kunniamerkin vuonna 1935 tunnustuksena ansioista ampumaurheilijana.

Suomen puolustusvoiman ylipäällikkö marsalkka Mannerheim myönsi Kullervo Leskiselle vapaudenristin II-luokan ansiomitalin vuonna 1942.

Opetusministeriö myönsi Kullervo Leskiselle Suomen urheilun kultaisen ansioristin tunnustuksena ansiokkaasta toiminnasta Suomen urheiluelämän hyväksi vuonna 1970.

LähteetMuokkaa

Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.