Wikipedia

Kronstadt

kaupunki Pietarin kaupungin piirissä Venäjällä
(Ohjattu sivulta Kronstadtin linnoitus)
Tämä artikkeli kertoo Itämeren saaresta. Kronstadt on myös Brașovin kaupungin vanha saksankielinen nimitys.

Kronstadt[5] (ven. Кронштадт, Kronštadt) on Pietarin kaupungin piiri, jolla on kaupungin asema. Vuoden 2010 väestönlaskennassa sen asukasluku oli 43 005. Kronstadtin kaupunki sijaitsee Retusaaren (ven. Kotlin) itäpäässä Pietarin edustalla. Pietarin tulvapadon valmistuttua saarelle pääsee nykyään myös Pietarin kehätietä pitkin.[1][6][7][8]

Kronstadt
(Кронштадт)
Retusaari ("Kotlin") satelliittikuvassa Pietarin edustalla. Kronstadt sijaitsee saaren itäpäässä.
Retusaari ("Kotlin") satelliittikuvassa Pietarin edustalla. Kronstadt sijaitsee saaren itäpäässä.
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna

Kronstadt

Koordinaatit: 59.9916°N, 29.7776°E

Valtio Venäjä
Federaatiosubjekti Pietari (kaupunki)
Perustettu 1703[1]
Kaupungiksi 1723[1]
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi Kaupunki, suurkaupungin piiri
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 15,84 km²
Väkiluku (2010)  ([2]) 43 005
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)
Postinumero 197760–197762[3]
Suuntanumero(t) +7 812[4]
OKATO-tilastotunnus: 40280501









Historia muokkaa

 
Kronstadtin keskustaa ilmakuvassa, mm. Pyhälle Nikolaille omistettu laivaston katedraali.
 
Kronstadtin majakka

Kronstadt perustettiin vuonna 1703 Venäjän linnoitukseksi suuren Pohjan sodan aikana. Linnoituksen nimenä oli aluksi Kronslot (ven. Кроншлот, Kronšlot, Kruununlinna). [1][9] Kronstadtin laivasto perustettiin 18. toukokuuta 1704. Kaupungin perustamishetkeksi katsotaan 18. lokakuuta 1723, jolloin Pietari I Suuri antoi julistuksen linnoituskaupungista. Suunnittelutöihin osallistui tsaarin Hollannista palkkaama vara-amiraali Cornelius Cruys. Vuonna 1723 käyttöön otettu nimi Kronstadt tarkoittaa Kruununkaupunkia. Stadt on saksaa ja tarkoittaa kaupunkia, ja Kron(e) tarkoittaa kruunua.[1]

Linnoituksen vanha osa koostui kolmesta bastionista ja niitä yhdistävästä muurista. Saarelle rakennettiin myös oma telakka ja kanavia. Venäjän sodat Ranskan, Britannian ja Ruotsin kanssa edistivät linnoituksen kehittämistä edelleen Pietarin suojaksi Itämereltä.

Tulvasta kivirakentamiseen muokkaa

Marraskuussa 1824 myrsky nosti vedenpintaa neljä metriä Pietarissa ja Kronstadtissa kolme ja puoli metriä. Kronstadtissa oli tuolloin noin 17 500 sotilasta ja 7 300 muuta asukasta. Asuinoloista johtuen sairastavien sotilaiden jatkuva rivivahvuus oli vain 90 % kirjavahvuudesta, 10 % sairasti jatkuvasti. Tulvatuhojen jälkeen Kronstadtia alettiin rakentaa kivestä kestävämmäksi.

Oolannin sodasta koskemattomana muokkaa

Oolannin sodassa Kronstadt ei kohdannut merkittävää uhkaa kauppasaartoa valvovan brittiläisen tai ranskalaisen laivaston taholta niin kuin Suomen Pohjanlahden ja Suomenlahden satamat sekä Ahvenanmaan ja Suomenlahden merilinnoitukset, minkä vuoksi se jäi koskemattomaksi.

Tekosaaria ja betonia muokkaa

Vuosina 1890–1917 alettiin Kronstadtin varustamisessa käyttää betonia. Uudet linnakkeet Obrytsev ja Totleben rakennettiin kilometrin mittaisille keinotekoisille saarille ja niiden betoniosat nousivat kymmenen metrin korkeuteen meren pinnasta. Yhteensä viisitoista linnoitusta rakennettiin 17 keinotekoiselle saarelle.

Venäjän sisällissota muokkaa

Pääartikkeli: Venäjän sisällissota

Kun brittilaivasto tuki Baltian itsenäisyystaistelua, se sai tukikohdan Suomelta Karjalankannakselta Koivistolta. Seitsemän brittiläistä moottoritorpedovenettä hyökkäsi elokuussa 1919 Kronstadtin sisäsatamaan upottaen Pamjat Azovan, taistelulaiva Petropavlovskin sekä panssarilaiva Andrei Petro-Pervozvannyin. Britit menettivät kolme moottoritorpedovenettä, 15 kaatunutta ja yhdeksän sotavankia.

Kronstadtin merilinnoitus oli kuitenkin riittävän vahva estämään suurhyökkäykset sitä itseään ja Pietarin kaupunkia vastaan.

Kronstadtissa oli yhteiskunnallista liikehdintää 1905–1907 Venäjän–Japanin sodan pettymyksen takia, ja siitä seurasi demokratiavaatimuksia autokraattisella Venäjällä sekä 1921 Kronstadtin kapina.

Laivastotukikohdan matruusit, jotka olivat vuonna 1917 tukeneet Venäjän Lokakuun vallankumousta, nousivat kapinaan Leninin johtamaa bolševikkihallitusta vastaan; kapinan kukistuttua monet kapinalliset pakenivat saarelta Suomeen.

Toinen maailmansota muokkaa

Toisessa maailmansodassa Leningradin piirityksen aikana 1941–1944 Kronstadt pysyi Neuvostoliiton hallussa koko ajan ja linnoitus esti Saksan pääsyn Leningradiin. Saksalaiset upottivat taistelulaiva Marat’n syöksypommittamalla sitä Junkers Ju 87:llä.

Markkinatalouden aika muokkaa

Kronstadtiin on alkanut muodostua myös kaupallista toimintaa. Mm. Islantilais-suomalainen Containerships Group perusti 50 hehtaarin alueelle Moby Dick -nimisen tavaraterminaalin Kotlinin saarelle. Terminaalin suunniteltu enimmäiskäsittelykapasiteetti on 500 000 TEU:a vuodessa. Vuodesta 1997 on alueella ollut kaksi linjaa, joiden kapasiteetti on 180 000 konttia vuodessa. Alueen hallinnasta on käyty kiistoja Venäjän federaation rakennusvalvontaviraston Luoteis-Venäjän piirin ja Moby Dick -yhtiön (ven. OOO Моби дик, OOO Mobi Dik) välillä. Pietarin kaupungin omaisuuskomitean Kronstadtin piiri päätti ottaa osan alueesta takaisin kaupungin haltuun padonrakentamisen edistämiseksi.

Nähtävyydet muokkaa

Maailmanperintö muokkaa

Kronstadtin sotilasalueluonteen vuoksi sinne alkoi vapaa pääsy vasta marraskuussa 1996, jolloin aluetta alettiin ajatella myös turistikohteena. Osa Kronstadtin linnoituksesta on liitetty Unescon maailmanperintöluetteloon. [10]

Nykyisin Kronstadtia on avattu myös matkailulle. Pietarin tulvapadon yhteyteen rakennetun maantien myötä saarelle pääsee nyttemmin myös ajoneuvoilla.

Luterilainen seurakunta muokkaa

Retusaaren seurakunta, ”Kronstatti”, oli virolais-suomalais-ruotsalainen ja se perustettiin 1836. Kirkkona toimi Nikolain kirkko. Väkiluku oli 540 suomalaista, 1 400 virolaista ja 90 ruotsalaista vuonna 1913. Seurakunta oli olemassa 1920-luvulle asti, mutta Kronstadtin kapinan tukahduttamisen jälkeen luterilaista asutusta ei juuri jäänyt Retusaarelle.

Kuvia muokkaa

  •  
    Laivaston katedraalin kattokupolin kuvitusta.
  •  
    Vladimirin Jumalanäidille omistettu kirkko.
  •  
    Laivaston kirjasto.
  •  
    Nuorisotalo.
  •  
    Kronstadtin historian museo.
  •  
    Gostinyj dvor.
  •  
    Kaupungin uimarantaa.
  •  
    Makarovin silta.
  •  
    Pietari Suuren patsas.
  •  
    Italialainen palatsi.
  •  
    Italialainen allas.
  •  
    Kronstadtin satamaa.
  •  
    Näkymä satama-alueelta.
  •  
    Huonokuntoiset Aleksanterin (etualalla) ja Pietari Suuren linnakkeet Kronstadin edustalla.
  •  
    Tolbuhinin majakka.
  •  
    Laivaston katedraali.
  •  
    Laivaston katedraalin sisätiloja.
  •  
    Italialainen allas.

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b c d e Kronštadt (lähdeteokset vuosilta 2001, 2006 ja 2008) Geografitšeskaja entsiklopedija- kokoelmaverkkotietosanakirjan artikkelien nettiversio. Viitattu 10.8.2014. (venäjäksi)
  2. ↑ Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 10.8.2014. (venäjäksi)
  3. ↑ Sankt Peterburg: Potštovnyje indeksy, Kronstadt ruspostindex.ru. Viitattu 10.8.2014. (venäjäksi)
  4. ↑ Sankt Peterburg: Telefonnyje kody ruspostindex.ru. Viitattu 10.8.2014. (venäjäksi)
  5. ↑ EKI kohanimeandmebaasi eki.ee. Viitattu 3.12.2015.
  6. ↑ Kronštadt (BSE-verkkotietosanakirjan artikkeli) Suuri neuvostotietosanakirja. 1969—1978. Viitattu 10.8.2014. (venäjäksi)
  7. ↑ V.H. Peihvasser: Novyi Atlas avtomobilnyh dorog 2006–2007. Rossija – Strany SNG – Pribaltika 1:750 000, 1:1 500 000 (+ 1:4 000 000). Minsk: Tribum, 220053 g. Minsk. ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)
  8. ↑ Atlas avtomobilnyh dorog. Rossija, sopredelnyje gosudarstva, Zapadnaja Jevropa, Azija. Pääosin 1:500 000, 1:1 500 000 ja 1:3 000 000. 154 ja 156 (Salsk). Moskova: PKO "Kartografija" & OOO "Sovremennaja škola", 2014. ISBN 978-985-549-710-4. (venäjäksi)
  9. ↑ Kronštadt (Sankt-Peterburg. Petrograd. Leningrad: Entsiklopeditšeski spravotšnik. Tietosanakirjan artikkelien nettiversio) Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija. 1992. Viitattu 10.8.2013. (venäjäksi)
  10. ↑ WHC

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kronstadt&oldid=21824329”