Kristiinan kirkko (Helsinki)

Kristiinan kirkko oli Helsingissä 1640–1650-luvuilla sijainnut kirkko. Se oli ensimmäinen kivestä tehty kirkko, joka rakennettiin Helsinkiin sen jälkeen, kun kaupunki oli siirretty Vantaanjoen suulta Vironniemelle vuonna 1640. Kirkko rakennettiin kivestä silloisen Suurtorin laitaan (nykyisen Valtioneuvoston linnan länsisiiven kohdalle), jossa olivat myös raatihuone, triviaalikoulu ja kellotorni. Mitä ilmeisimmin kirkosta haluttiin vastaavanlainen näyttävä maamerkki, kuin Turun tuomiokirkko tai Tallinnan Pyhän Olavin kirkko.

Kirkkoherrat

Kirkon ensimmäinen kirkkoherra Johannes Orberg siirtyi Vanhankaupunkin kirkosta Vironniemelle, mutta kuoli jo vuonna 1641. Virkaan nimettiin Jören Orlander, joka myöhemmin sai vastuulleen myös Helsingin pitäjän (nykyisen Vantaan) Pyhän Laurin kirkkoherran viran, joka protesteista huolimatta lakkautettiin. Näin sekä Vanhankaupungin että Helsingin pitäjän kirkkoherrojen virat ja valta siirtyivät Kristiinan kirkon kirkkoherralle Vironniemelle.

Tuhoutuminen

Kristiinan kirkko tuhoutui täysin Helsingin palossa vuonna 1654. Kirkosta tai muista tuon ajan rakennuksista tai niiden omistajista ei tiettävästi ole säilynyt tietoja, piirustuksia tai maalauksia. Vanhin säilynyt tarkka kaupunkimittaus Helsingistä on Lars Forssellin kartta vuodelta 1696.

Myöhempi kirkko samalla paikalla

Kirkon irtaimisto saatiin kuitenkin pelastettua ja otettiin käyttöön samalla paikalle rakennetussa Pyhän Hengen kirkossa, joka oli vaatimattomampi puukirkko. Tämä kirkko palveli helsinkiläisiä aina vuoteen 1713, jolloin sekä perääntyvä C. G. Armfelt että tsaari Pietari Suuri polttivat kaupungin lähes maan tasalle ja alueelle rakennettiin suuri venäläinen puolustuslinnake. Kirkon irtaimistokaan ei ilmeisesti säästynyt tässä tulipalossa.

Katso myös

• Vanhankaupungin kirkkorauniot