Kresfontes (m.kreik. Κρεσφόντης, Kresfontēs; lat. Cresphontes) oli kreikkalaisessa mytologiassa Aristomakhoksen poika ja yksi herakleideista, Herakleen lapsenlapsi neljännessä polvessa[1].

Herakleidit, Herakleen jälkeläiset, olivat yrittäneet paluuta Peloponnesokselle joka sukupolven ajan heille annetun ennustuksen perusteella, mutta kaikki yritykset olivat päättyneet surkeasti. Lopulta Kresfontes veljiensä Temenoksen ja Aristodemoksen kanssa kyseenalaistivat oraakkelin antaman ennustuksen, jolloin oraakkeli tarkensi heille sen merkityksiä. Näiden neuvojen perusteella Herakleidien paluu, joka tunnetaan nimellä doorilaisten invaasio, vihdoin onnistui, ja veljekset kukistivat taistelussa Teisamenoksen[2].

Seuranneessa jaossa Kresfontes sai hallittavakseen Messenian. Hän meni naimisiin Meropen kanssa, ja he saivat ainakin yhden pojan, Telefonin[3], tai Aipytoksen[4]. Pian tämän jälkeen Kresfontes kuitenkin surmattiin; tämän tekivät joko kaksi hänen omaa poikaansa[4] tai Polyfontes[3]. Joka tapauksessa Polyfontes nousi valtaistuimelle, kunnes Kresfonteen poika vartuttuaan surmasi tämän ja otti vallan Messeniassa.

Lähteet muokkaa

  1. Pausanias, Kreikan kuvaus 2.18.7 (engl. käännös)
  2. Apollodoros, Bibliotheke ('Kirjasto') 2.8.1–4 (engl. käännös)
  3. a b Hyginus, Fabulae cxxxvii (engl. käännös)
  4. a b Apollodoros, Bibliotheke ('Kirjasto') 2.8.5 (engl. käännös)