Koulukatu (Joensuu)
Koulukatu on katu Joensuun keskustassa. Sen varrella on tällä hetkellä kolme koulua: Joensuun lyseon lukio, Joensuun yhteiskoulun lukio ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän ammattiopisto. Koulukatu on yli kilometrin pituinen. Se alkaa Eteläkadulta ja päätyy Kajaanintien alkuun; se on kaupungin sisääntuloväylä.


Kadun varrella on itäpuolella (eteläpäästä alkaen):
- Koivuniemen kenttä
- Luterilaisen kirkon puisto, joka on suosittu mäenlaskupaikka ja frisbeegolfalue
- Sähkömuuntoasema , pieni funkistyylinen rakennus, (Väinö Vähäkallio 1935) [1]
- Joensuun kirkko (Josef Stenbäck 1903.
- Pysäköintialue (Suvantokadun kulma)
- Pysäköintialue (Koskikadun kulma)
- Taidemuseo (Theodor Decker 1894)
- Metsätalo, jossa Kelan toimisto ja maahanmuuttajakeskus Silta (1982)
- Niskaparkki (2018) ja Joensuun Ellin asuintalo (2019)
- Joensuun Ellin opiskelija-asuntotalo, entinen ylioppilaskunnan talo (1985)
Kadun länsipuolella:
- Asunto Oy Vinkkeli (1954)
- Vuokra-Louhela (Joensuun luterilaisen seurakunnan kiinteistö) (1968)
- Joensuun yhteiskoulun lukio ja Joensuun seudun kansalaisopisto (Wivi Lönn 1912)
- Joensuun lyseon lukio (1956)
- Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän eli Riverian ammattiopisto Niskala, entinen talouskoulu (Jalmari Peltonen, 1932)
- Tsokkisen talo (1938),(Niskakatu 24)
Suurin osa kadunvarren taloista on asuinkerrostaloja. Liiketaloja on kadun keskivaiheilla. Omakotitaloja on kadun pohjoispäässä. Poikkikadut ovat etelästä lueteltuna Eteläkatu, Louhelankatu, Papinkatu, Kalastajankatu, Malmikatu, Suvantokatu, Koskikatu, Siltakatu, Niskakatu, Yläsatamakatu, Sairaalakatu, Pohjoiskatu ja Rauhankatu.
LiikennevalotMuokkaa
Koulukadun liikennevalot ovat Koskikadun, Niskakadun, Yläsatamakadun (2014) ja Rauhankadun risteyksissä. Suvantokadun risteykseen valmistui liikenneympyrä vuonna 2015. Syyskuussa 2020 liikenneympyrä valmistui Siltakadun risteykseen. Koulukatu on etuajo-oikeutettu Suvantokadun ja Rauhankadun välillä liikenneympyröitä lukuun ottamatta.
TaideteoksiaMuokkaa
- Suvantokadun liikenneympyrässä on Hannu Sirenin teos Rinkeli (2015).
- Ylioppilastalon seinässä on Teppo Laurinollin reliefi Marionetit (1984)
LähteetMuokkaa
- ↑ Samu Aarnio: Funkis Karjalassa. Pohjois-Karjalan historiallinen yhdistys. 2016, s. 80