Joensuun yhteiskoulun lukio

lukio Joensuussa

Joensuun yhteiskoulun lukio on Joensuun keskustassa vuodesta 1907 (vuosina 1988–2013 Rantakylässä) toimiva lukio. Lukiossa on kolme linjaa: yleislinja, musiikin ja ilmaisun linja sekä urheilulinja. Koulussa on noin 650 opiskelijaa, ja se on Itä-Suomen toiseksi suurin. Koulun rehtori on Esa Räty.

Rakennus Papinkadun puolelta
Rakennuksen uutta puolta
Rakennuksen vanhaa puolta
Vanha Wivi Lönnin suunnittelema koulutalo Papinkadulla valmistui 1912.

Joensuun kaupunginhallitus päätti vuonna 2013 Niinivaaran lukion ja Yhteiskoulun lukion yhdistymisestä, ja vuosina 2014–2015 rakennettiin uutta lukiota varten uudisrakennus vanhan Wivi Lönnin suunnitteleman rakennuksen jatkeeksi. Uudisrakennuksen on suunnitellut Pasi Siistonen. Uudet tilat ja laitteet maksoivat noin 12 miljoonaa euroa. Samassa rakennuksessa lukion kanssa toimii Joensuun seudun kansalaisopisto.

HistoriaMuokkaa

Syyskuun 14. päivänä 1906 pidettiin Joensuun raatihuonella kokous yksityisen yhteiskoulun perustamiseksi kaupunkiin. Joensuun Yhteiskoulu aloittikin toimintansa syksyllä 1907. Koulun toiminta alkoi Suvanto- ja Koulukadun kulmassa olleessa makkaramestari D. Piispasen talossa, sen jälkeen nykyisen kaupungintalon paikalla sijainneessa Kanavatalossa.[1] Vuonna 1912 valmistui Wivi Lönnin suunnittelema oma koulutalo Koulukadun ja Papinkadun kulmaan, jossa koulu toimi vuoteen 1988 asti, jolloin koulu muutti Rantakylään Pataluodonkadulle. Lukio muutti takaisin vanhalle paikalleen keskustaan syksyllä 2013.

Yhteiskoulussa oli keskikoulu ja lukio siihen saakka, kun Suomessa siirryttiin peruskouluun. Se merkitsi oppikoulujen siirtymistä kaupungin omistukseen.1974 keskikoulusta tuli Louhelan yläaste ja lukio jatkoi Louhelan lukion nimellä. Lukion nimi muutettiin Joensuun Yhteiskoulun lukioksi lukuvuoden 1981-82 alusta. Lukio toimi Rantakylän kaupungiosassa sijainneessa koulurakennuksessa vuodesta 1988.[2] Koulun 100-vuotisjuhlat olivat syyskuussa 2007. Juhliin kuului päiväjuhla, juhlajumalanpalvelus, ohjelmalliset iltamat ja avoimet ovet. Sadan entisen oppilaan kirjoittama 320-sivuinen juhlakirja ”Sata vuotta – eikä suotta!” julkistettiin juhlien yhteydessä. Esillä oli myös koulun ja Pohjois-Karjalan museon yhteinen näyttely Eväitä elämään.

Joensuun kaupunginvaltuusto päätti vuonna 2013 Joensuun yhteiskoulun lukion ja Niinivaaran lukion yhdistymisestä Papinkadulle syksyllä 2015 noin 650 opiskelijan yksiköksi. Uudessa Joensuun yhteiskoulun lukiossa on kolme linjaa: urheilulinja, musiikin ja ilmaisun linja sekä yleislinja. Vuonna 2015 Papinkadulle valmistui Pasi Siistosen suunnittelema uudisrakennus vanhan Wivi Lönnin suunnittelemaan rakennuksen jatkeeksi. Samassa rakennuksessa toimii Joensuun seudun kansalaisopisto.

UrheiluakatemiaMuokkaa

Joensuun yhteiskoulun lukio osallistuu Joensuun urheiluakatemian toimintaan. Koulussa on kilpaurheiluun panostavilla opiskelijoilla valmentautumisen ja kilpailemisen ohella mahdollisuus suorittaa lukio-opinnot ja ylioppilastutkinto. Joensuun yhteiskoulun lukion urheilulinjalle valitut saavat paikan urheiluakatemian valmennusryhmistä. Urheiluakatemialla voi hyvittää joitain kursseja.

Musiikin- ja ilmaisunlinjaMuokkaa

Joensuun yhteiskoulun lukiossa toimii myös musiikin- ja ilmaisunlinja, jossa opiskelijat voivat valita pääaineekseen musiikin, kuvataiteen tai draaman. Kursseja omasta pääasineesta tulee suorittaa vähintään kahdeksan. Vuosittain tälle linjalle valitaan noin 30 opiskelijaa.

Koulun entisiä oppilaitaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Portailta ja tasanteilta Joensuun Yhteiskoulu 1907-1997, s. 10-11. Joensuun Yhteiskoulu. ISBN 952-99-9009-9, 1997.
  2. Portailta ja tasanteilta Joensuun Yhteiskoulu 1907-1997, s. 19-21. Joensuun Yhteiskoulu ISBN 952-90-9009-9, 1997.

Aiheesta muuallaMuokkaa