Korinttilaisten aarrekammio
Korinttilaisten aarrekammio oli antiikin aikainen aarrekammio Delfoissa Kreikassa. Sen rauniot sijaitsevat Delfoin arkeologisella alueella, joka on Unescon maailmanperintökohde.[1][2]
| Korinttilaisten aarrekammio | |
|---|---|
| Sijainti | Delfoin arkeologinen alue, Delfoí, Fokis, Keski-Kreikka, Kreikka |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | aarrekammio |
| Valmistumisvuosi | n. 620–600 eaa. |
| Tyylisuunta | doorilainen |
|
Delfoin arkeologinen alue |
|
 |
|
Aarrekammion rakennutti Korintin tyranni Kypselos arkaaisella kaudella noin vuonna 620–600 eaa. Tämä tekee siitä Delfoin vanhimman aarrekammion. Rakennuksessa säilytettiin korinttilaisten omien votiivilahjojen lisäksi useita votiiveja, jotka olivat peräisin Fryygian kuninkaalta Midakselta sekä Lyydian kuninkailta Gygeeltä ja Kroisokselta.[1][2][3]
Aarrekammio sijaitsi Apollonin pyhäkköalueella Ateenalaisten stoan ja Prytaneionin välissä. Paikka oli kaikista Delfoin aarrekammioista lähinnä Apollonin temppeliä, koska Korintti oli merkittävä kaupunki ja aarrekammio oli alueen ensimmäinen. Aarrekammio oli yksinkertainen pelkästä cellasta koostunut astylos-temppelin kaltainen rakennus, joka edusti doorilaista tyyliä. Rakennuksen koko oli noin 12 × 6 metriä, ja sen cella aukeni etelään päin.[1][2]
Rakennuksesta on säilynyt nykyaikaan vain vähän, mutta se vaikuttaa olleen aikanaan varsin huomattava.[2] Pausanias mainitsee siellä olleet ”Lyydian kullat”, mutta ne eivät hänen aikanaan enää olleet tallella, sillä fokislaiset ilmeisesti käyttivät aarteet kolmannen pyhän sodan kustannuksiin vuosina 356–346 eaa. Sen sijaan Pausaniaan mukaan aarrekammiossa olivat hänen aikanaan muun muassa thebalaisten lahjoittama Herakleen patsas, joukko fokislaisten lahjoittamia pronssiveistoksia heidän kukistettuaan thessalialaiset; mantineialaisten lahjoittama Apollonin pronssipatsas; elisläisten lahjoittama veistosryhmä, jossa Apollon ja Herakles kiistelivät Delfoin kolmijalasta; sekä Zeuksen pronssipatsas.[2][4]