Korinna
Korinna (m.kreik. Κόριννα, lat. Corinna; 500–400-luku eaa.) oli antiikin kreikkalainen lyyrinen runoilijatar, joka oli kotoisin Boiotian Tanagrasta. Hänet muistetaan Pindaroksen opettajana.[1]
| Korinna | |
|---|---|
| Κόριννα | |
 Korinna. William Brodien veistos. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 500-luku eaa. Tanagra |
| Kuollut | 400-luku eaa. |
| Ammatti | runoilija |
| Kirjailija | |
| Tuotannon kieli | muinaiskreikka |
| Aikakausi | arkaainen kausi |
| Kirjallinen suuntaus | lyyrinen runous |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Elämä muokkaa
Korinna vaikutti ainakin arkaaisen kauden lopulla 490-luvulla eaa. Eräiden tietojen mukaan hänen isänsä olisi ollut Akhelodoros ja äiti Prokratia. Korinnan lisänimeksi mainitaan Myia (”Kärpänen”). Koska Korinna toimi pitkään Thebassa, häntä kutsutaan joskus thebalaiseksi. Samoin arvellaan, että Sudan mainitsema runoilijatar Korinna tai Myia Thespiailainen olisi sama henkilö.[1][2]
Korinna oli Pindaroksen aikalainen, ja hänen kerrotaan toimineen tämän kuuluisan runoilijan opettajana.[1][3] Korinnan kerrotaan voittaneen Pindaroksen julkisissa runokilpailuissa Thebassa. Aelianuksen mukaan hän voitti Pindaroksen viisi kertaa.[1][4] Pausanias puolestaan mainitsee vain yhden voiton, ja sanoo nähneensä Tanagrassa Korinnan kuvan, jossa tämä oli kuvattu sitomassa hiuksiaan. Pausaniaan mukaan voitto oli paitsi Korinnan runoilijanlahjojen myös hänen kauneutensa ja hänen käyttämänsä aiolialaisen murteen ansiota.[5] Myöhempinä aikoina, kun Pindaroksen maine oli jo vakiintunut, Korinna syytti Myrtistä siitä, että tämä oli osallistunut samanlaiseen kilpailuun Pindarosta vastaan.[1]
Myöhemmin Korinnalle pystyttiin patsaita useisiin kaupunkeihin eri puolilla Kreikkaa, ja hänet luettiin merkittävimmäksi yhdeksästä ”lyyrisestä muusasta” eli naispuolisesta runoilijasta.[1]
Runous muokkaa
Korinnan tuotanto oli pääasiassa lyyristä runoutta, ja koostui kuorolyriikasta, lyyrisistä noomeista (nomos), parthenion-hymneistä, epigrammeista sekä rakkausaiheisista ja herooisista runoista. Viimeksi mainittujen joukkoon lukeutuivat muun muassa runot Iolaos ja Seitsemän Thebaa vastaan. Myöhemmin Korinnan runot oli koottu viideksi kirjaksi. Nykyaikaan hänen teoksistaan on säilynyt ainoastaan katkelmia.[1]
Korinnan käyttämässä aiolialaisessa murteessa oli monia boiotialaisia erityispiirteitä, samalla kun hänen runoissaan oli paljon viittauksia paikallisiin asioihin. Näin hänen arvellaan tarkoittaneen runonsa ennen kaikkea boiotialaisille kuulijoille.[1][6]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g h Smith, William: ”Corinna”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Suda, Κόριννα.
- ↑ Plutarkhos: Ovatko ateenalaiset maineikkaampia sodassa kuin viisaudessa (De gloria Atheniensium) IV s. 348a.
- ↑ Aelianus: Varia historia 13.25.
- ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 9.22.3.
- ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 9.20.1; Stefanos Byzantionlainen: Ethnika, Θέσπεια; Skolia Apollonios Rhodoslaisen Argonautikaan 2.1177; Eustathios: Kommentaari Odysseiaan (Ad Odysseum) vol. I s. 215. 2, 376. 10, Kommentaari Iliaaseen (Ad Iliad) vol. II s. 364. 22, ed. Lips.; Wolf.
Kirjallisuutta muokkaa
- Bacchylides, Corinna: Greek Lyric, Volume IV: Bacchylides, Corinna, and Others. Edited and translated by David A. Campbell. Loeb Classical Library 461. Cambridge, MA: Harvard University Press, 1992.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Korinna Wikimedia Commonsissa
- Korinna-fragmentteja Oxyrhynchus Online. The Imaging Papyri Project, University of Oxford. (englanniksi) (muinaiskreikaksi)