Avaa päävalikko
Korean historia
Middle Class in Joseon.jpg
Korean esihistoria
Jeulmun 8000-1500eaa.
Mumun 1500-300eaa.
Korean rautakausi
Gojoseon ?–108 eaa.
Jin-valtio
Varhaishistoriallinen kausi
Kolmen valtakunnan kausi
Goguryeo 37 eaa.–668 jaa.
Baekje 18 eaa.–660 jaa.
Silla 57 eaa.–935 jaa.
Gayan heimoliitto 42–562
Kahden valtakunnnan kausi
Silla 668–935
Balhae 698–926
Myöhemmät kolme valtakuntaa
Hugoguryeo 892–936
Hubaekje 901–918
Silla 57 eaa.–935 jaa.
Dynastinen kausi
Goryeo-dynastia 918–1392
Joseon-dynastia 1392–1897
Korean keisarikunta 1897–1910
Japanin miehityskausi
Korean jakautuminen
Pohjois-Korea 1948--
Etelä-Korea 1948--
Korean hallitsijat
Korean kulttuuri
Korealainen mytologia
Korean niemimaan nykyisin jakava demilitarisoitu rajalinja, joka myötäilee alkuperäistä 38. leveyspiiriä.

Korean jako tarkoittaa toisen maailmansodan päätteeksi tapahtunutta Korean niemimaan jakoa Yhdysvaltain eteläiseen ja Neuvostoliiton pohjoiseen miehitysvyöhykkeeseen. Liittoutuneiden voitto vuonna 1945 päätti Japanin 35-vuoden Korean miehityskauden. Japanilaisten vetäydyttyä Koreasta suurvallat sopivat keskenään, että Neuvostoliitto ottaa vastaan Japanin antautumisen Korean pohjoisosassa ja Yhdysvallat eteläosassa, jolloin rajaksi sovittiin 38. leveyspiiri.

Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton neuvottelut riippumattoman ja yhtenäisen Korean valtion luomisesta eivät johtaneet toivottuun tulokseen. Yhdistyneet kansakunnat esitti 1947, että Koreassa järjestettäisiin vaalit kiistojen ratkaisemiseksi. Koska vasemmiston ja oikeiston ääriryhmät boikotoivat vaaleja, ne järjestettiin vain maan eteläosissa. Seurauksena oli, että syntyi kaksi erillistä Koreaa, Korean tasavalta ja Korean demokraattinen kansantasavalta. Kylmän sodan alkaminen ja kilpailevien blokkien muodostuminen aiheutti väliaikaiseksi tarkoitettujen miehitysvyöhykkeiden muuttumisen pysyvästi erillisiksi valtioiksi.[1] Korean sota alkoi vuonna 1950, ja vaikka sotatoimet loppuivat vuonna 1953 ja maiden välille sovittiin aselepo, rauhansopimusta ei tehty, joten teoriassa Koreat ovat edelleen sodassa.

LähteetMuokkaa

  1. Vesterinen, Ilmari: Korea - Kolme ovea tiikerin valtakuntaan, s. 169–184. Gaudeamus, 2000. ISBN 951-662-797-8

Aiheesta muuallaMuokkaa