Avaa päävalikko

Konnitsa oli kylä Viipurin läänin Pyhäjärvellä, Karjalankannaksella. Kylä sijaitsi Kiimajärven luoteispäässä, Pyhäjärven ja Räisälän rajalla. Kylän halki virtasi Konnitsanjoki, jonka kautta Kiimajärven vedet purkautuivat Suvantoon lähellä Tiurinkylää. Konnitsan naapurikylät Pyhäjärvellä olivat Hassinmäki ja Musakanlahti Kiimajärven rannalla, kaakkoon Konnitsan kyläkeskuksesta, sekä Kahvenitsa, joka sijaitsi Konnitsan itäpuolella.

Kylän asutusMuokkaa

Konnitsa oli Pyhäjärven pitäjän tärkeimpiä ja suurimpia kyliä. Konnitsassa oli asukkaita kirkonkirjojen mukaan yhteensä 661 henkeä ennen talvisotaa. Kylä sai toimeentulonsa suurimmaksi osaksi maataloudesta. Peltoa kylässä oli vuonna 1929 yhteensä 540,12 hehtaaria ja niittyä 164,86 hehtaaria. Metsää kylän alueella oli yhteensä 2.285,83 hehtaaria. Vuoteen 1943 mennessä peltoa oli kuitenkin raivattu lisää peräti 211,17 hehtaaria, ja tuolloin kylä olikin peltopinta-alaltaan pitäjän suurin. Vuonna 1925 tiloja oli kylässä 99 kappaletta.[1]

KyläkeskusMuokkaa

Kiimajärven pään ja Konnitsanjoen ympärille muodostunut kyläkeskus oli muodostunut tiheäksi. Kylän tärkein kulkuväylä oli Alakylästä Kahvenitsan kautta Konnitsaan ja edelleen Räisälään johtava maantie, johon yhtyi pienempiä maanteitä kyläkeskuksen koillis-, etelä- ja lounaispuolelta. Maantie kiersi Kiimajärven pään lähellä rantaa, ja ylitti Konnitsanjoen siltaa myöden. Joen perkaus oli tuottanut runsaasti uudispeltoja joen varrelle, ja kyläkeskuksen viljelysaukeat olivatkin huomattavia. Kylään kuuluivat myös keskuskylään nähden erilliset Äijölän ja Kaurun kylänosat.[2]

Konnitsan kylä toimi aktiivisena paikalliskeskuksena. Konnitsassa toimivat mm. osuuskassa, työväenyhdistys, marttayhdistys, sekakuoro, nuorisoseura ja raittiusyhdistys, joista kaksi viimeksi mainittua rakensivat omat toimitalonsa. Konnitsaan oli perustettu oma osuuskauppa vuonna 1907, ensimmäisenä Pyhäjärvellä. Osuuskauppa oli vakavarainen, ja rakensi vuonna 1938 uuden myymälärakennuksen kylän keskustaan. Kaupalla oli myös sivuliike Musakanlahden kylässä. Kylässä toimivat myös Topias Kaasalaisen, Tuomas Luukkasen ja Naskalin yksityiset kauppaliikkeet sekä Ala-Vuoksen osuusliikkeen paikallismyymälä.[3]

KansakouluMuokkaa

Kansakoulu Konnitsan kylässä sai alkunsa vuonna 1894, jolloin Konnitsan lahjoitusmaahovilta vuokratuissa rakennuksissa alkoi opetus. Oma rakennus valmistui vuonna 1902. Koulurakennusta parannettiin vuonna 1934, jolloin koululle rakennettiin myös talousrakennus ja kellari. Vuosina 1894–1913 koulun opettajana toimi hist.-kielit. ylioppilas Bernhard Wuorio (1873–1913).[4]

Konnitsa tuli myös tunnetuksi maamieskoulustaan, joka perustettiin lahjoitusmaahovin tiloihin vuonna 1907. Koulu antoi opetusta paitsi Pyhäjärven, myös lähikuntien asukkaille puolivuosittaisten talvikurssien muodossa. Koulu tuhoutui tulipalossa 15 vuotta myöhemmin.[5]

LähteetMuokkaa

  • Wiika, Impi: Vpl. Pyhäjärvi. Kappale Kannakselaisvaiheita.. Turku: Pyhän-Säätiö, 1950.

ViitteetMuokkaa

  1. Wiika: sivut 107, 238, 257, 258.
  2. Wiika: sivut 461–462.
  3. Wiika: sivut 286–288, 305, 307–308, 317, 328, 340–341, 343, 355.
  4. "† Bernhard Johannes Wuorio" [1]. Käkisalmen Sanomat 4.7.1913 (nro 74). Sivu 2
  5. Wiika: sivut 189–190, 209.