Avaa päävalikko

Kahvenitsa oli suurikokoinen ja paikallisesti merkittävä kylä Vpl Pyhäjärvellä Karjalankannaksella. Kahvenitsan kylä sijaitsi Kahvenitsanjärven ympärillä, Alakylästä ja Pyhäjärven asemalta luoteeseen haarautuvien maanteiden varsilla. Muita naapurikyliä olivat mm. Hassinmäki lännessä ja Puikkoinen Kahvenitsanjärven kaakkoispuolella. Kylä rajoittui pohjoispuolisilta osiltaan myös Räisälän pitäjän Myllypellon kylän alueeseen.

Kahvenitsanjärvi on kaakko-luode -suuntainen ruoikkorantainen matala järvi, joka aikaisemmin oli tunnettu runsaasta linnustostaan. Järvellä on pituutta 1,5-2 kilometriä ja leveyttä keskivaiheilla noin 600 metriä. Järvi laskee luoteeseen virtaavaa Mustajokea pitkin Vuokseen. Kahvenitsanjärven koillis-itäpuolella peltomaisemat muuttuivat hiekkakankaaksi, jossa Puikkoisten kylästä tulevan maantien varrella sijaitsi tunnettu Kahvenitsankangas, jossa nuoriso kokoontui ja urheili. Kangasalueella oli useita mäkiä, mm. Hiekkamäki, Suuri ja Pieni Käntämäki sekä 81,7 metriä merenpinnan yläpuolelle kohoava Suurmäki, joka oli pitäjän korkeimpia paikkoja. Mäellä sijaitsi myös 40 metriä korkea maanmittaustorni, joka palveli myös näkötornina. Suurmäen koillispuolella sijaitsi pieni Mustalampi, joka oli Kahvenitsanjärven, Mustajoen ja muutamien purojen ohella kylän ainoa vesistö.[1]

Järveä ympäröivät rantaniityt ja -pellot miltei joka suunnasta. Asutus keskittyi laajimpien peltoaukeiden ympärille toisaalta järven kaakkoispuolelle Puikkoisten kylän ympärille, ja toisaalta nauhamaisemmin järven lounais-länsipuolelle, varsinaisen Kahvenitsan kylän keskusalueelle, ns. Kortteikon seudulle. Kylän viljelysmaat sijaitsivat osaksi yhteydessä Alakylän peltojen kanssa, joten Pölhölän ja Taubilan tienoilta Pyhäjärven rannalta aina Kahvenitsanjärven taakse ulottuvat peltoaukeat olivat pitäjän suurimpia. Keskusaukean lisäksi kylään kuului kaksi erillistä viljelys- ja asuinaluetta, joista toinen sijaitsi järven pohjoisosassa ja toinen, ns. Heinostenkylä, kauempana Mustajoen varrella. Näiden lisäksi voidaan mainita Kahvenitsan kylään kuuluvaksi lasketun ns. Mäkräpesän alueen, joka sijaitsi 2-3 kilometrin päässä Kahvenitsanjärveltä koilliseen sijaitsevan Suursuon reunalla, rautatien varressa.[2]

Kylän alueilla maanviljelys oli toiseen maailmansotaan asti tärkein ja voimakkaasti edistyvä elinkeino. Huomattavia raivaustöitä suoritettiin mm. Heinostenkylän alueella, jossa suurin osa alueen viljelysmaasta oli kuivattua suota. Samoin oli laita myös Mäkräpesän seudulla. Raivaustyöt jatkuivat voimakkaina aina toiseen maailmansotaan saakka. Kahvenitsan kylässä oli v. 1925 45 tilaa. Vuoden 1929 maatalouslaskennassa kylässä oli 221,34 ha peltoa, 37,91 ha niittyä ja 980,76 ha metsää. Vuonna 1943 veroilmoitusten perusteella Kahvenitsassa oli peltoa viljelyksessä yhteensä 293,74 ha, joten 1929-1943 välisenä aikana lisäystä peltopinta-alaan oli tullut 72,4 ha eli 33% peltoalasta. Ennen v. 1940 Kahvenitsan kylässä asui noin 250 henkeä.[3]

Kahvenitsan koulupiirin kansakoulu sijaitsi järven pohjoispuolella, ns. Lypsyahon maalla, 2-3 kilometrin päässä Kahvenitsan ja Puikkoisten varsinaisista kyläkeskustoista. Koulu päätettiin sijoittaa näinkin kauas keskuskylistä sen vuoksi, että voimakkaasti kasvaneen Heinostenkylän seudun asutuksen vuoksi yhä useamman lapsen koulumatka lähimpänä olevaan Alakylän kansakouluun olisi tullut kohtuuttoman pitkäksi. Kansakoulu rakennettiin varsin myöhään: se vihittiin käyttöönsä 27.8.1932. Kylän seudulla toimi myös nuorisoseura, joka rakensi talon Hiekkamäen rinteelle, Puikkoisten kylän pohjoislaidalle.

LähteetMuokkaa

  1. Wiika, Impi 1950: Vpl. Pyhäjärvi. Kappale kannakselaisvaiheita, s. 460-461.
  2. Wiika, Impi 1950: Vpl Pyhäjärvi. Kappale kannakselaisvaiheita, s. 460-461.
  3. Wiika, Impi 1950: Vpl. Pyhäjärvi. Kappale kannakselaisvaiheita, s. 107, 257-258.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Pärssinen, Arvi ym.: Alakylän ja Kahvenitsan koulupiirien kyläkirja. Äetsä : Kirjatoimikunta, 2006.