Kolloidi

Kolloidi tai kolloidinen dispersio (kreik. kollodes = liimamainen, tahmea) on seostyyppi, jota voidaan pitää homogeenisen ja heterogeenisen seoksen välimuotona. Kolloidiliuoksessa hiukkaset ovat niin hienojakoisia, ettei seosta voida pitää heterogeenisena, mutta silti suurempia kuin homogeenisen seoksen molekyylitason hiukkaset.

Kolloidinen liuos koostuu kahdesta eri faasista: dispergoituneesta faasista ja jatkuvasta faasista. Dispergoitunut faasi sisältää pieniä hiukkasia tai pisaroita, jotka ovat jakautuneet tasaisesti jatkuvaan faasiin. Suurimolekyylisillä aineilla on taipumus muodostaa veteen liuetessaan kolloidisia liuoksia. Kolloidisessa liuoksessa hiukkaskoko on 1–1 000 nanometriä, joka on selvästi suurempi kuin varsinaisissa liuoksissa (esimerkiksi suola- ja sokeriliuoksissa). Kolloidiset liuokset läpäisevät suodatinpaperin, mutta puoliläpäisevä kalvo, esimerkiksi solukalvo, pidättää kolloidihiukkaset. Monet arkipäiväiset aineet, kuten voi, maito, kerma, liimat, musteet ja maalit, ovat kolloideja.

Emulsio on kolloidinen liuos, jossa neste on jakautunut toiseen nesteeseen (rasvapisarat veteen maidossa). Hyytelömäiseksi muuttunutta kolloidia kutsutaan geeliksi.

Kolloidisysteemit voidaan jaotella dispergoituneen faasin ja jatkuvan faasin (kantajafaasin) mukaan:

Kaasu jatkuva, neste dispergoitunut: aerosoli (sumu)

Kaasu jatkuva, kiinteä dispergoitunut: aerosoli (savu, pöly)

Neste jatkuva, kaasu dispergoitunut: vaahto

Neste jatkuva, neste dispergoitunut: emulsio

Neste jatkuva, kiinteä dispergoitunut: suspensio eli liete

Kiinteä jatkuva, kaasu dispergoitunut: kiinteä vaahto (vrt. styrox)

Kiinteä jatkuva, neste dispergoitunut: geeli

Kiinteä jatkuva, kiinteä dispergoitunut: värjätty lasi, kiintoseos

Lähteet

• Kemia: Elämän kemiaa (proteiinit eli valkuaisaineet)^{lähde tarkemmin?}