Klandestiinikirjallisuus

Klandestiinikirjallisuudella tarkoitetaan salaisesti levitettyä "maanalaista" filosofista kirjallisuutta. Yleisesti nimityksellä viitataan ennen kaikkea Ranskassa 1600- ja 1700-lukujen vaihteessa levitettyyn varhaiseen valistuskirjallisuuteen, jonka arvostelun kohteena oli tavallisesti Ranskan katolinen kirkko.

Klandestiinikirjallisuudessa saatettiin esimerkiksi kyseenalaistaa uskonnollisia tai muita auktoriteetteja, tai levittää muita ajatuksia, joiden julkinen esittäminen oli tuohon aikaan vaarallista. Siksi tällainen kirjallisuus painettiin sensuurin välttämiseksi laittomasti Ranskassa tai ulkomailla. Osa kirjallisuudesta levitettiin ainoastaan käsin kirjoitettuina kopioina. Yleensä ajatuksia ei ollut tarkoituskaan levittää laajalti tavallisen kansan pariin, vaan ainoastaan oppineiden keskuudessa.

Salaa julkaistun kirjallisuuden toinen aalto nähtiin Neuvostoliitossa, missä levitettiin niin sanottua samizdat -kirjallisuutta.[1] Kolmas aalto näyttää kehittyvän länsimaissa islamin tutkimuksen ja kritiikin ympärille. Islamin tutkijat ja tulosten popularisoijat ovat alkaneet turvautua myös nimettömään julkaisemiseen tai julkaisemiseen omakustanteina. Tällaisiin kuuluu Norbert G. Pressburgin Goodbye Mohammed (2009) (saksaksi),[2] ja Peter Townsendin The Mecca Mystery (2018) (englanniksi).[3] Alan tutkijoista osa on turvautunut omakustanteisiin (Günter Lüling) tai julkaisemaan salanimellä (esim. Christoph Luxenberg ja Ibn Warraq).[4]

1700-luvun klandestiinikirjallisuuttaMuokkaa

  • Histoire de Caléjava (Claude Gilbert, 1700)
  • Examen de la religion (César Chesneau Dumarsais, n. 1705)
  • Origine des êtres et espèces (Henri de Boulainviller, 1705–1710?)
  • Difficultés sur la religion (Robert Challe, n. 1710–1712?)
  • Lettre sur les difficultés de l'étude de l'Ecriture (Francis Hare, 1714)
  • Traité des trois imposteurs ("Kolme huijaria") eli L'esprit de Spinoza ("Spinozan henki", 1719) (tekijä tuntematon, sisältää katkelmia: Hobbes, La Mothe-Le-Vayer, Naudé, Spinoza, yms.)
  • Infaillibilité du jugement humain (William Lyons, 1719)
  • Le Philosophe (César Chesneau Dumarsais, n. 1720)
  • Lettre de Thrasybule à Leucippe (Nicolas Fréret, n. 1720)
  • (Mon) Testament ("Testamentti") (Jean Meslier, julkaistu postuumisti n. 1729)
  • Extrait du Discours sur les miracles (Emilie du Châtelet, n. 1727–1729?)
  • Essais sur la recherche de la vérité (tekijä tuntematon, n. 1730)
  • Traité de la liberté (Fontenelle, Nouvelles libertés de penser, 1743)
  • Sentimens des philosophes sur la nature de l'âme (Benoit de Maillet, Nouvelles libertés de penser, 1743)
  • Réflexions sur l'existence de l'âme et de Dieu (tekijä tuntematon, Nouvelles libertés de penser, 1743)
  • Recherches sur l'origine du despotisme oriental (Nicolas-Antoine Boulanger, 1755)
  • Jordanus Brunus redivivus (tekijä tuntematon, n. 1770)

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Samizdat Encyclopedia Britannica. Viitattu 12.6.2014.
  2. Norbert G. Pressburg: Goodbye Mohammed. , 2009. (saksaksi)
  3. Peter Townsend: The Meccan Mystery. Probing the Black Hole at the Heart of Muslim History. , 2018. (englanniksi)
  4. Groß, 2020

Aiheesta muuallaMuokkaa