Kivun konflikti

Kivun konflikti on aseellinen kapina Kongon demokraattisen tasavallan itäosissa Pohjois- ja Etelä-Kivun maakunnissa Ruandan vastaisella rajalla. Kapina on jatkoa Kongon sodan väkivaltaisuuksille.

Kivun konflikti
M23-liikkeen sotilaita vetäytymässä Gomasta
M23-liikkeen sotilaita vetäytymässä Gomasta
Päivämäärä:

2007 –

Paikka:

Pohjois- ja Etelä-Kivu

Lopputulos:

meneillään

Osapuolet

 Kongon demokraattinen tasavalta
Yhdistyneet kansakunnat MONUC

CNDP
FDLR
M23

Komentajat

Kongon demokraattinen tasavalta Joseph Kabila
Yhdistyneet kansakunnat Babacar Gaye
Yhdistyneet kansakunnat Carlos Alberto dos Santos Cruz

Laurent Nkunda (CNDP)
Ignace Murwanashyaka (FDLR)
Bosco Ntaganda (M23)

HistoriaMuokkaa

Konflikti käynnistyi vuonna 2007 kun Kongon armeijan kenraali Laurent Nkunda perusti oman CNDP-armeijan vastustamaan hallitusta. Nkunda syytti YK:n vuonna 2005 aloittamaa MONUC-rauhanturvaoperaatiota sotarikoksista ja kyvyttömyydestä hillitä Kivun alueen levottomuuksia. Alueella toimi myös muita kapinallisryhmiä, jotka liikkuivat myös Ruandan puolella.[1][2]

CNDP taisteli rauhanturvaajia ja Kongon armeijaa vastaan kaksi vuotta. Vuoden 2008 rauhansopimus ei vaikuttanut taisteluihin, mutta tammikuussa 2009 Nkunda saatiin kiinni ja CNDP:n uusi johtaja Bosco Ntaganda suostui rauhanehtoihin joissa CNDP sulautettiin Kongon armeijaan. Kongo ja Ruanda aloittivat yhdessä sotilasoperaation keväällä 2009 FDLR-sissiryhmää vastaan, mikä kuitenkin epäonnistui. Hyökkäyksiä laajennettiin seuraavana vuonna myös Ugandan puolelle LRA:n ja ADF:n asemiin.[1][2]

Vuotta 2010 seurasi rauhallisempi mutta edelleen levoton vaihe konfliktissa. Konflikti kiihtyi uudelleen vuonna 2012 kun Kongon armeijasta irtautui M23-ryhmittymä Bosco Ntagandan johdolla. M23 menestyi taistelussa Kongon armeijaa ja rauhanturvajia vastaan se valloitti muun muassa merkittävän Goman 11 päivän ajaksi. Alkuvuodesta 2013 Uganda järjesti Kivun alueen rauhankonferenssin, joka ei tuonut konkreettisia ratkaisuja konfliktiin.[2][3]

Vuoden 2013 aikana Ntaganda yllättäen antautui, ja M23 alkoi kärsiä tappioita taisteluissa. Järjestö menetti viimeisen tukikohtansa lokakuussa ja antautui hallituksen joukoille. YK arvioi että M23:n jälkeenkin alueella vaikutti vielä noin 30 pienempää kapinallisryhmää.[2] Tammikuussa 2015 Kongon armeija aloitti rauhanturvajoukkojen tuella laajan sotilasoperaation FDLR-ryhmittymän lyömiseksi. Sama ryhmittymä oli laajentanut toimintaansa jo Burundin puolelle.[4]

SeurauksetMuokkaa

Kivun alueen humanitäärinen tilanne oli todella huono jo ennen konfliktin alkua. Konfliktin myötä vajaa miljoona ihmistä on joutunut jättämään kotinsa. Yhteensä alueella arvellaan olevan noin 2,6 miljoonaa pakolaista ja 6,4 miljoonaa hätäavun tarpeessa olevaa.[2]

YK:n arvion mukaan jopa 70 prosenttia Kivun maakuntien väestöstä kärsii aliravitsemuksesta. Konfliktin erityispiirre on laajat raiskaukset joiden kohteeksi joutuvat sekä naiset että miehet. YK arvioi että pelkästään vuonna 2011 olisi raiskattu noin 11 000 ihmistä, mutta luvut ovat todennäköisesti huomattavasti suuremmat. Alueella on tapahtunut useita joukkoraiskauksia, eikä rauhanturvaajat ole kyenneet suojelemaan siviiliväestöä.[2]

LähteetMuokkaa

  1. a b Kongon demokraattinen tasavalta Globalis. Viitattu 20.1.2015.
  2. a b c d e f Väkivaltaisuudet riivaavat Kongoa global.finland: Ulkoministeriö. Viitattu 20.1.2015.
  3. Peik Johansson: Jotain järkeä Kongon konfliktiin Kansan Uutiset. Viitattu 20.1.2015.
  4. UN, Congo Prepare Offensive Against FDLR Rebels Voice of America. Viitattu 20.1.2015. (englanniksi)