Kirjoapteekkarinruusu
Kirjoapteekkarinruusu (Rosa 'Rosa Mundi')[1] on Rosa Gallica -ryhmään eli ranskanruusuihin kuuluva ruusulajike, jolle tunnusomaista ovat puna-valkoraidalliset kukat. Ruususta käytetään myös nimeä Rosa gallica 'Versicolor'. Ruusu on syntynyt apteekkarinruusun (Rosa 'Officinalis') silmumutaationa. Mutaatiosta johtuen kirjoapteekkarinruusun silmuista muodostuviin oksiin tulee puna-valkoraidalliset kukat.[2] Kirjoapteekkarinruusu on geneettisesti lähellä apteekkarinruusua.
| Kirjoapteekkarinruusu | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Rosales |
| Heimo: | Ruusukasvit Rosaceae |
| Alaheimo: | Rosoideae |
| Suku: | Ruusut Rosa |
| Lajikeryhmä: | Ranskanruusut Rosa Gallica-ryhmä |
| Lajike: | 'Rosa Mundi' |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Rosa 'Rosa Mundi' |
|
| Katso myös | |
Alkuperä muokkaa
Kirjoapteekkarinruusu, kuten muutkin ranskanruusut, ovat keski- ja eteläeurooppalaisen gallianruusun (Rosa gallica) risteymälajikkeita. Gallianruusu oli yksi varhaisimmista viljellyistä ruusulajeista Euroopassa. Kreikkalaiset ja roomalaiset ottivat sen ensin käyttöön ja sittemmin sitä kasvatettiin keskiaikaisissa puutarhoissa.[3] Kirjoapteekkarinruusun alkuperää ei tunneta[4] eli milloin silmumutaatio muodostui ja ruususta tuli apteekkarinruususta erillinen lajike. Myöskään apteekkarinruusun alkuperää ei tunneta.
Ensimmäiset historiatiedot kirjoapteekkarinruusun olemassaolosta perustuvat legendaan, jonka mukaan Englannin kuningas Henrik II:lla oli rakastajatar nimeltä Rosamund Clifford. Mustasukkainen kuningatar Eleonoora myrkytti hänet vuonna 1176. Kuningas määräsi, että Rosamundin haudalla piti aina olla hänen lempiruusuja eli Rosa gallica 'Versicoloria'.[5][2][4] Kasvitieteilijä Carolus Clusius mainitsee Rosa Mundi -ruusun vuonna 1583 ja kirjoittaa siitä kuvauksen.[2]
Kuvaus muokkaa
.jpg)
Kirjoapteekkarinruusu kasvaa 80–100 cm korkeaksi pystyksi, tuuheaksi pensaaksi. Versoissa on vähän piikkejä. Lehdet ovat kauniin vihreät, nahkamaiset ja himmeäpintaiset. Kukinta alkaa heinäkuun alussa jatkuen kolmisen viikkoa. Puolikerrannaisissa kukissa on purppuranpunaisella pohjalla vaaleanpunaisia tai valkoisia raitoja. Kukat ovat halkaisijaltaan noin 8 cm ja terälehtiä niissä on parikymmentä kolmessa kerroksessa. Heteet ovat ruskeankeltaiset.[4][6][5][7] Kukissa on voimakas, miellyttävä, klassinen ruusuntuoksu.[6][8][7] Kukinnan jälkeen muodostuu isoja pyöreitä kiulukoita.[6] Ruusu kasvaa parhaiten aurinkoisessa paikassa, hedelmällisessä maaperässä, mutta sietää myös varjoa ja niukkaravinteista maaperää.[8][4] Kirjoapteekkarinruusu menestyy Suomessa kasvuvyöhykkeillä I–III.[6]
Lähteet muokkaa
- ↑ Rosa Mundi Kasvien suomenkieliset nimet. finto Suomalainen asiasanasto ja ontologiapalvelu. Viitattu 27.10.2020.
- ↑ a b c Rosa mundi – ruusu kuin polkkakarkki Haikalan puutarhan blogi. 25.4.2013. Viitattu 27.10.2020.
- ↑ Rosa Gallica L. – French Rose gobotany.nativeplanttrust.org. Viitattu 27.10.2020.
- ↑ a b c d Rosa Mundi classicroses.co.uk. Viitattu 27.10.2020.
- ↑ a b Gudrun Manell & Bertil K. Johansson: Ruusut - Suomen oloihin soveltaen suomentanut Hannele Vainio - Otava - Sivu 80
- ↑ a b c d Versicolor, Rosa Mundi simolanrosario.com. Viitattu 27.10.2020.
- ↑ a b Kirjoapteekkarinruusu Rosa Mundi, Versicolor viherlassila.fi. Arkistoitu 30.10.2020. Viitattu 27.10.2020.
- ↑ a b Team at Gardeners' World Magazine: Rosa Gallica Versicolor gardenersworld.com. Viitattu 27.10.2020.