Apteekkarinruusu
Apteekkarinruusu eli puna-apteekkarinruusu (Rosa 'Officinalis')[1][2] on Rosa Gallica-ryhmään eli ranskanruusuihin kuuluva ruusulajike,[3] jolle tunnusomaista ovat punaiset, karmiinin ja purppuran sävyiset kukat ja klassinen ruusuntuoksu. Ruususta valmistettua ruusuvettä ja öljyä on vuosisatojen ajan käytetty lääkinnällisiin tarkoituksiin ja hajusteissa.[4][5]
| Apteekkarinruusu | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Rosales |
| Heimo: | Ruusukasvit Rosaceae |
| Alaheimo: | Rosoideae |
| Suku: | Ruusut Rosa |
| Lajikeryhmä: | Tarhagallianruusut Rosa Gallica-Ryhmä |
| Lajike: | ’Officinalis’ |
| Katso myös | |
Alkuperä
muokkaaApteekkarinruusu, kuten muutkin ranskanruusut, ovat keski- ja eteläeurooppalaisen gallianruusun (Rosa gallica) risteymälajikkeita. Gallianruusu oli yksi varhaisimmista viljellyistä ruusulajeista Euroopassa. Kreikkalaiset ja roomalaiset ottivat sen ensin käyttöön ja sittemmin sitä kasvatettiin keskiaikaisissa puutarhoissa.[6] Ensimmäiset tiedot apteekkarinruusun olemassaolosta ovat Britanniasta 1400-luvulta. Arvellaan, että ruusu, jonka lancasterilaiset valitsivat tunnuksekseen Ruususodissa (1455–1485) oli Rosa gallica officinalis.[7] Britanniassa ruusun yhtenä nimenä on nykyäänkin Red Rose of Lancaster. Ruusun muita englanninkielisiä nimiä ovat apothecary's rose, old red damask, official rose ja crimson damask rose.[8][7] Apteekkarinruusun alkuperä on tuntematon.[9] Legendan mukaan ristiretkeltä palannut Thibault IV toi sen Englantiin vuonna 1250.[10] On myös väitetty, että se oli Kaarle Suuren hovissa jo 8. vuosisadalla.
Apteekkarinruusua on viljelty vuosisatojen ajan käytettäväksi lääkinnällisiin tarkoituksiin ja hajusteissa.[5] Nimen apteekkarinruusu se sai 1800-luvulla Ranskan Provinsin kaupungissa, jossa apteekkareilla oli tämä ruusu kasvamassa sisäänkäynnillään. Ruususta tuli apteekkien symboli.[7] Provinsin kaupunki tuli tunnetuksi asiantuntemuksestaan valmistaa erittäin arvostettuja ruusutuotteita, kuten kuivattuja terälehtiä, ruusuvettä ja ruusuöljyä.[10] Officinalista viljeltiin Provins'ssä 1900-luvun alkuun asti.[11] Apteekkarinruusun ranskankielinen nimi on Rose des apothicaires. Ruotsinkielinen nimi on apotekarros.
Kuvaus
muokkaa.jpg)
Apteekkarinruusu kasvaa 80–120 cm korkeaksi pystyksi, tuuheaksi pensaaksi. Versoissa on piikkejä. Lehdet ovat tummanvihreät, nahkamaiset, himmeäpintaiset.[11][8][12] Ruusu kukkii Suomessa heinäkuussa kolmisen viikkoa. Kukat ovat halkaisijaltaan noin 8 cm, puolikerrannaisia, aluksi karmiinin-, myöhemmin purppuranpunaisia. Terälehtiä on parikymmentä kolmessa kerroksessa. Keltaiset heteet näkyvät selvästi terälehtien keskellä. Kukinnoissa on 2 – 6 kukkaa.[11][8][12][3] Kukan tuoksu on voimakas, klassinen ruusuntuoksu.[4][5][8] Kukinnan jälkeen muodostuu pyöreitä kiulukoita.[12] Kasvaa parhaiten aurinkoisessa paikassa, hedelmällisessä, humusrikkaisessa maaperässä, mutta sietää myös varjoa ja niukkaravinteista maaperää.[5] Apteekkarinruusu menestyy Suomessa kasvuvyöhykkeillä I – III.[11]
Lähteet
muokkaa- ↑ Rosa 'Officinalis' Kasvien suomenkieliset nimet. Finto, Suomalainen asiasanasto ja ontologiapalvelu. Viitattu 26.10.2020.
- ↑ Suomen Lajitietokeskus: Rosa (Gallica-Ryhmä) 'Officinalis'
- ↑ a b Apteekkarinruusu (Rosa Officinalis) Kasvikortisto. Puutarha.net. Viitattu 26.10.2020.
- ↑ a b Gudrun Manell & Bertil K. Johansson: Ruusut – Suomen oloihin soveltaen suomentanut Hannele Vainio – Otava - Sivu 80.
- ↑ a b c d Rosa gallica var. Officinalis gardenia.net. Viitattu 26.10.2020.
- ↑ Rosa Gallica L - French Rose gobotany.nativeplanttrust.org. Viitattu 26.10.2020.
- ↑ a b c Rosa gallica officinalis, Apothecary Rose UST Medicinal Carden. 31.1.2017. Viitattu 26.10.2020.
- ↑ a b c d Rosa gallica var. Officinalis - Apothecary’s rose RHS The Royal Horticultural Society.
- ↑ Rosa gallica officinalis classicroses.co.uk. Viitattu 26.10.2020.
- ↑ a b Patricia Routley: Rosier de Provins ordinaire helpmefind.com. Toukokuu 2012. Viitattu 26.10.2020.
- ↑ a b c d Rosa officinalis simolanrosario.com. Viitattu 26.10.2020.
- ↑ a b c Apteekkarinruusu (Officinalis) Suomen ruususeura. Arkistoitu 29.10.2020. Viitattu 26.10.2020.