Keuruun varikko
Keuruun varikko (lyhenne KEUV, aik. KeuV), entiseltä nimeltään Keuruun pioneerivarikko (KeuPionV), oli Puolustusvoimien räjähdekeskukseen (RÄJK) kuulunut varikko Keuruun Kalettomalla.[1] Varikon päätehtävänä oli hankkia, tuottaa, huoltaa, varastoida sekä jakaa pioneeriräjähteitä ja -tarvikkeita. Se hankki ja valmisti pioneerialan harjoitusvälineitä sekä varastoi ja jakoi joukoille linnoittamis- ja maastoittamismateriaaleja.[1] Räjähdekeskuksen perustamiseen asti sillä oli myös koe- ja testaustoimintaa.
| Keuruun varikko | |
|---|---|
| Toiminnassa | 1940–2013 |
| Valtio | Suomi |
| Aselajit | pioneeri |
| Tukikohta | Kaleton |
| Sodat ja taistelut | kyllä |
Organisaatio muokkaa
Varikko muodostui varikkotoimistosta, tuotanto-osastosta ja materiaaliosastosta.
Varikosta tuli vuoden 2008 alussa Haapajärven asevarikon, Parkanon pioneerivarikon ja Ähtärin asevarikon tavoin Räjähdelaitoksen osasto laitoksen esikunnan sijaitessa Ähtärin Inhassa.[2]
Vuoden 2013 alusta alkaen varikko kuului osana uuteen Räjähdekeskukseen (TEKN-OS KEURUU/RÄJK).[3]
Henkilöstö ja johto muokkaa
Varikko työllisti noin 80 henkeä. Päälliköitä ovat olleet mm. seuraavat upseerit:
- everstiluutnantti Aatto Salmio 1945
- majuri Onni Heinonen 1945–1954
- everstiluutnantti Martti Salonen 1954–1973
- everstiluutnantti Panu Loikkanen 1973–1978
- everstiluutnantti Pertti Huttunen 1978–1985
- everstiluutnantti Ahti Vartiainen 1985–1988
- everstiluutnantti Simo Pajulahti 1988–1992
- majuri/everstiluutnantti Juhani (Erkki) Saikkonen 1993–1996
- everstiluutnantti Martti Makkonen 1997–2002
- everstiluutnantti Timo Laine 2003–2007
- majuri Lasse Raassina 2007–
- insinöörimajuri Pekka Sarja 2012–
Historia ja muuta muokkaa
Varikko oli perustettu vuonna 1940. Perustettaessa sen nimi oli Pioneerivarikko 2 (PionV 2). Myöhemmin se toimi nimellä Keuruun pioneerivarikko ja Pioneerivarikko (PionV) vuoteen 1992 asti. Varikon kansanomainen nimitys on Kalettoman varikko.
Nykytilanne muokkaa
Varikon toiminta lakkasi vuoden 2013 lopussa. Viimeiset toiminnot jäivät Itä-Suomen huoltorykmentin alaisiksi. 1960-luvun palvelussuhdeasunnot on purettu ja muut kiinteistöt laitettu julkiseen myyntiin.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Räjähdekeskus aloittaa tammikuussa 25.10.2012. Puolustusvoimat. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 14.5.2015.
- ↑ Räjähdelaitos 2.7.2009. Puolustusvoimat. Arkistoitu 17.1.2010. Viitattu 12.11.2009.
- ↑ Puolustusministeriö päätti maavoimien räjähdealan kehittämisestä (Arkistoitu – Internet Archive). Puolustusvoimat. Viitattu 14.5.2015.