Keskustelu ohjeesta:Välimerkit ja typografia

Kevään 2005 Suuri viivakeskustelu, ja laajaa keskustelua seuranneen äänestyksen tulokset: Suomenkielisen Wikipedian pitää suositella joko en- tai em-viivan käyttöä. (100%:n kannatus) Wikipedian pitää suositellä en-viivaa. (68%:n kannatus) Ohjeissa pitää sallia toisenkin viivan käyttö. (52%:n kannatus) Toisen viivan käyttöä ei kielletä erikseen. (62%:n kannatus) Viivojen korjaaminen epäsuositellusta suositeltuun sallitaan artikkelia huomattavasti laajennettaessa. (100%:n kannatus) Viivojen korjaaminen suositellusta epäsuositeltuun ei ole sallittua, kun artikkelia laajennetaan huomattavasti. (57%:n kannatus) Viivojen korjaaminen epäsuositellusta suositeltuun sallitaan, kun muokkaukseen ei liity artikkelin oleellista muuta muokkausta. (57%:n kannatus) Epäsuositellun viivan käyttäminen on sallittua. (67%:n kannatus)

Tilastoa

Eri viivojen käyttö suomenkielisessa Wikipediassa, helmikuun 9. päivän cur-tietokantadumpin mukaan[1]

– 2074
— 1032
–       2517
—       2103

--Mikko Paananen 25. helmikuuta 2005 kello 12:29 (UTC)

Lainausmerkit

Wikipediassa käytetään normaaleja suoria lainausmerkkejä ("). Lainauksen sisäiset lainausmerkit esitetään heittomerkin (') avulla. Mahdollista on myös käyttää kaarevia lainausmerkkejä (”) ja puolilainausmerkkejä (’)

Ehdottaisin seuraavaa muotoilua edelliselle: Wikipediassa käytetään kaarevaa lainausmerkkiä (”). Lainauksen sisäiset lainausmerkit esitetään puolilainausmerkin (’) avulla. Myös suoraa lainausmerkkiä (") ja heittomerkkiä (') saa käyttää, jos kaarevien lainausmerkkien tuottaminen on vaikeaa.

Tämä vastaisi paremmin nykyistä käytäntöä ja tavoitteita. Jos kukaan ei vastusta, teen muutoksen. Jos joku vastustaa, saatamme joutua pitämään äänestyksen. – Nahru 7. heinäkuuta 2005 kello 06:43:55 (UTC)

Vastustan. En ymmärrä kuinka sellaisten lainausmerkkien käyttäminen, joita ei suoraan näppikseltä saa, voi olla nykyisen käytännön ja tavoitteiden mukainen. Mistä ne kaarevat lainausmerkit ja puolilainausmerkit edes saa? MS Wordistä? OpenOfficesta? Merkistöstä? --Myrtti 7. heinäkuuta 2005 kello 07:24:42 (UTC)

Muutoksen viimeinen lause antaa sinulle kyllä luvan käyttää suoriakin, jos niiden tuottaminen on henkisesti vaikeaa. Käytänössä niiden tuottaminen ei ole sen vaikeampaa kuin ajatusviivan, tuolta alhaalta napista tai näppäimistöltä, jos on lisännyt nämä merkit asetteluun – se on vain käyttäjästä itsestään kiinni. Tavoite: suomenkielinen tietosanakirja. Suorat lainausmerkit eivät ole perinteistä suomea, vaan osittain menneiden teknisten rajoitusten jäänne.

Muistutan vielä, että tämä on vain tyyliopas. Nämä asiat ovat toissijaisia sisällölle, mutta silti merkityksellisiä luettavuudelle. --Nahru 7. heinäkuuta 2005 kello 08:30:54 (UTC)

Vastustan. Suorat sulkeet ovat selkeät ja niitä on jo enemmän. Älkää nyt hyvät ihmiset alkako selittää, että ihmisten pitäisi käydä räpeltämään näppäimistöasetuksia saadakseen jotkin vinot lainausmerkit vain Wikittämisen takia. Kuitenkin, jos vinot heittomerkit saadaan automaattisesti, on se minulle ok. Tärkeintä on, ettei tarvitse räpeltää. Toiseksi, sillä ei ole mitään väliä, vaikka Wikipediassa käytettäisiin kulmasulkuja, kunhan ne olisi joka paikassa samanlaiset. Päättäkää nyt vaan, kumpi. --Erkkimon ^{(Kom och gråta!)} 2. marraskuuta 2006 kello 20.54 (UTC)

Saahan kaarevat lainausmerkit tuolta muokkausruudun alareunan painikkeista (samoin kuin ajatusviivan). --Silvonen 3. marraskuuta 2006 kello 04.55 (UTC)

Jahash. Niinpä saakin. Näyttää muuten tuossa boksissa ASCII-heittomerkiltä. No, sitten en enää vastusta kaarevia lainausmerkkejä. Mielestäni jommasta kummasta tulee kuitenkin tehdä käytäntö. Wikipedia näyttää sillisalaatilta, kun on liian monia hyväksyttyjä tapoja. Jos oletetaan, että Wikipediassa aletaan suositella kaarevia, kaikki eivät ehkä tekisi niin. Kuitenkaan vain promille artikkeleista on alusta asti käytäntöjen mukainen, joten ASCII-sitaatit kyllä korjautuisivat kaareviksi ajan mukaan. Se kuitenin edellyttää sitä, ettei ASCII-sitaatteja ”sallita”. --Erkkimon ^{(Kom och gråta!)} 3. marraskuuta 2006 kello 10.36 (UTC)

Riippuu fontista. Minulla (Windows XP + Firefox) kaarevat lainausmerkit näkyvät muokkausruudun tasalevyisessä fontissa vinoina. --Silvonen 3. marraskuuta 2006 kello 10.43 (UTC)

Koulun Windows XP + Internet Exploder taas ei näytä mitään eroa eri sitaattien välillä. --Erkkimon ^{(Kom och gråta!)} 3. marraskuuta 2006 kello 10.49 (UTC)

En vastusta enkä kannata, mutta en aio myöskään käyttää merkkejä joita ei saa suoraan näppäimistöltä. Mitkä on tavoitteet? "Kaareva" lainausmerkki näyttää tällä oletusfontilla vähän tyhmältä, nämä tavallisetkin on vähän viistetty tuolleen vasemmalle vinoon. --Harriv 7. heinäkuuta 2005 kello 08:34:32 (UTC)

Et siis myöskään käytä ajatusviivoja? Edelleenkin nämä on mahdollista lisätä näppäimistöasetteluun, jos haluaa. HTML jonkin selaimen oletusfontilla ei välttämättä ole ainoa esitysmuoto tulevaisuudessa. --Nahru 7. heinäkuuta 2005 kello 09:08:54 (UTC)

Mielestäni Wikipediassa pitäisi käyttää vain yhdenlaisia lainausmerkkejä. Jos nyt ruvetaan suosittelemaan kaarevia, tulee sekasotku ja molempia löytyy artikkeleista. Ja tämän sotkun poistamiseksi joutuisi aina muokkaamaan tavalliset kaareviksi ja se aiheuttaa turhaa työtä. Ei voida olettaa, että juuri wikipediaan tutustumassa oleva, tietäisi että kaarevat ovat suositeltuja, joten hän kirjoittaisi kuitenkin tavallisilla. Ja tuo hidastaa muutenkin kirjoitusta, kun niitä ei saa suoraan näppäimistöltä. Enkä tiedä, miten asian voisi korjata. Tästähän oli aikasemminkin keskustelua ja tuo lause muutettiin tuohon muotoon, jossa suositellaan vain toisia ja toisiaa "saa" käyttää. – linnea 7. heinäkuuta 2005 kello 08:37:13 (UTC)

Käänsin vain merkit ympäri ja asetin toiset selkeästi suositelluksi vaihtoehdoksi. Voin tehdä napin, joka muuttaa kaikki suorat lainausmerkit kaareviksi kerralla. Liian vaikeata edelleenkin? Lisää kaarevat näppäimistöasetteluusi. Nykyisellään ehdotuksessa on montakin asiaa pielessä. Miten perustelet sanan normaali ensimmäisessa lauseessa? Se ei myöskään anna kunnollista preferenssia kummallekaan merkille, joten käytännössä ne kuvataan tasa-arvoisina. Jo nyt löytyy molempia, koska olen itse kaarevia käyttänyt. Kaarevia ei myöskään voi kovin helposti kieltää, koska sehän tarkottaisi, ettei tänne saisi kirjoittaa suomeksi.--Nahru 7. heinäkuuta 2005 kello 09:08:54 (UTC)

En osaa lisätä niitä näppäimistöasettuluun, enkä usko että kovin moni muukaan. Menee turhaksi säätelyksi. Ja ilmeisesti sinä olet ainut joka käyttää kaarevia. Jos kaarevia halutaan tosissaan ruveta käyttämään, niin eikö olisi parempi, että aina tallenuksen yhteydessä tavalliset (suorat) lainausmerkit muuntuisivat suoraan kaareviksi. Ja miten niin nuo kaarevat kuuluvat suomen kieleen? En ole ennen kuullut mainittavan siitä, että pitääkö niiden olla suoria vai vinoja. Käsin kirjoitettaessakin ne ovat yleensä suoria ellei kirjoittaja muutenkin kirjoita hieman vinottain. – linnea 7. heinäkuuta 2005 kello 09:28:19 (UTC)

Automaattinen muunnos suorista lainausmerkeistä kaareviksi ei ole järkevä, koska on tilanteita, joissa pitää pystyä tuottamaan myös suorat lainausmerkit. --Hippophaë 7. heinäkuuta 2005 kello 21:20:31 (UTC)

Nahru ei ole ainoa, joka käyttää kaarevia lainausmerkkejä, sillä myös minä käytän niitä. Lainausmerkit-artikkelissa on yhteenveto eri kielten käytännöistä, ja suomen kohdalle on siinä merkitty kaarevat lainausmerkit.

Samaa sanoo myös Jukka Korpela. Korpelan mukaan suomen kielessä ”käytetään lainausmerkkinä joko tavallista lainausmerkkiä ” tai kulmalainausmerkkiä »”. Ascii-lainausmerkeistä Korpela sanoo seuraavaa: ”Ascii-lainausmerkkiä käytetään usein esimerkiksi konekirjoitustekstissä ja sähköpostissa oikean lainausmerkin tilalla merkistörajoitusten takia. Tämä merkki ei kuulu minkään (ihmis)kielen kirjoitusjärjestelmään, mutta sitä käytetään yleisenä korvikkeena eri kielten sääntöjen mukaisille lainausmerkeille.”

Se on sitten eri asia, näkyvätkö kaarevat lainausmerkit oikein Wikipediassa. Ainakin minulla ne tuppaavat näkymään ascii-lainausmerkkeinä. – Nysalor 8. heinäkuuta 2005 kello 13:33:27 (UTC)

Kannatan.

1. Suorat lainausmerkit ovat yksiselitteisesti väärin - eivätkä edes kovin nätit.
2. Muutos ei aiheuta ongelmia kenellekään, koska molemmat merkit ovat jatkossakin mahdollisia.
3. Sekasotkusta on turha murehtia, koska molempia merkkejä on käytössä jo nyt.

Samulili 7. heinäkuuta 2005 kello 12:54:43 (UTC)

Käsittääkseni suomen kielessä on vain yhdenlaiset lainausmerkit. Se, esitetäänkö ne kaarevana vai suorana, on täysin MediaWikin päätettävissä. Siihen ei tarvitse sotkea käyttäjiä ollenkaan. Ehdotan että ohjeistus lainausmerkeistä poistetaan siltä osin kuin se puhuu kahdesta eri lainausmerkistä. —MikkoM (♫) 7. heinäkuuta 2005 kello 13:02:17 (UTC)

Mediawiki ei voi tietää milloin tarkoitetaan lainausmerkkiä ja milloin halutaan ascii-lainausmerkit. Ne ovat kaksi eri merkkiä eikä Mediawikin tehtävä ole huolehtia niistä muutenkaan. --Nahru 8. heinäkuuta 2005 kello 07:31:37 (UTC)

Rohkenenpa sanoa, että ei voi tietää käyttäjäkään. Joten kun eliminoidaan yhtälöstä Mediawiki ja Wikipedian käyttäjät, jäljelle jää ainoastaan... sinä? Jos kuitenkin aiot alkaa muuttaa näitä "ascii-lainausmerkkejä" (joita taitaa olla hiukan enemmän kuin "oikeita" lainausmerkkejä), hommaa itsellesi bottiflagi. Toisaalta jos ainoa tavoitteesi oli muuttaa ohjeistuksen sanajärjestystä, niin se toki onnistuu, mutta eipä sillä taida olla mitään todellista vaikutusta siihen, mitä lainausmerkkejä Wikipediassa käytetään. —MikkoM (♫) 8. heinäkuuta 2005 kello 11:37:08 (UTC)

No ei täällä ennenkään ole vaadittu suomen osaamista, jotta saisi muokata. Normaali käyttäjä ei ascii-versioita tarvi. --Nahru 8. heinäkuuta 2005 kello 11:42:14 (UTC)

Eli oikeasti normaali käyttäjä tarvitsee vain yhdet lainausmerkit? Mikä on sitten esteenä sille, ettei Mediawiki voi hoitaa asiaa? —MikkoM (♫) 8. heinäkuuta 2005 kello 11:51:31 (UTC)

Kuten sanottu, ei ole sen tehtävä arvailla mitä tarkoitetaan. Miten ajattelit kirjoittaa ascii-lainausmerkin silloin kun sitä tarvitaan, jos ohjelmisto muuttaa kaikki kaareviksi? --Nahru 8. heinäkuuta 2005 kello 11:57:52 (UTC)

Mutta minähän olen normaali käyttäjä. Ei minun tarvitse käyttää niitä. Epänormaaleille käyttäjille löytyy varmasti jokin ratkaisu, vaikkapa jokin merkistökoodi. —MikkoM (♫) 8. heinäkuuta 2005 kello 12:36:30 (UTC)

Osanneeko kukaan kertoa tilannetta, jossa suoria lainausmerkkejä tarvitaan koodiblokkien ulkopuolella? Mielestäni jo sellaisella automatiikalla, joka korjaa kaikki muut lainausmerkit, päästäisiin riittävän pitkälle. Ja tosiaan niissä harvinaisissa tapauksissa joissa suoraa lainausmerkkiä tarvitsee itse tekstissä voi käyttää vaikkapa entiteettiviitekoodeja, ", jonka automatiikka jättäisi kohdalleen. —Flammie 8. heinäkuuta 2005 kello 13:44:28 (UTC)

Onko se ongelman arvoinen? Tuommoinen rikkoisi useita vanhoja sivuja, ja jokainen muutoksia kaipaava artikkeli pitää silti tallentaa ainakin kerran sen jälkeen. — Nahru 8. heinäkuuta 2005 kello 13:50:07 (UTC)

En tiedä mitä ongelmia siitä tulee, mutta jos niitä sitten on, niin kannatan alkuperäistä ehdotusta. Eihän kyseessä ole mikään projekti joka pitäisi päivässä saada valmiiksi, suurin osa artikkeleista saisi ennemmin tai myöhemmin oikeita lainausmerkkejä sitä mukaa jos niitä muuteltaisiin tai jos joku, vaikka sitten botti, niitä läpikävisi. —Flammie 8. heinäkuuta 2005 kello 15:50:48 (UTC)

Itse uskon, että Wikipediassa on todella vähän sivuja, jotka tarvitsevat nimenomaan ASCII-lainausmerkkejä. Itse asiassa uskon, että jos Wikipedia siirtyy automaattiseen kaarilainausmerkkeihin muuntamiseen, niitä ASCII-lainausmerkkejä tarvitsevia sivuja jää sen verran vähän, että ne lienevät kohtuullisen pienellä vaivalla käsin korjattavissa. ASCII-lainausmerkkejä tarvitaan vain harvoissa tietotekniikkaan liittyvissä artikkeleissa, jossa joku korvaava koodi tyyliin " tai " on riittävä ja toimiva ratkaisu. Itse kannatan siis automaattista muunnosta. –Jni 8. heinäkuuta 2005 kello 19:59:53 (UTC)

Suoria lainausmerkkejä tarvitaan esim. monissa tietotekniikkaa käsittelevissä artikkeleissa, joissa esitellään vaikkapa ohjelmointikielen syntaksia, ks. C-ohjelmointikieli. Se, joka haluaa käyttää kaarevia lainausmerkkejä, voi näppäillä ne itse. --Hippophaë 8. heinäkuuta 2005 kello 19:17:27 (UTC)

Niin, vaikka keksisisit vielä 10 muuta esimerkkiä, minusta tuntuu, että ne kattaisivat noin 0,1 % wikipedian lainausmerkeistä, kumpiko on järkevää, se, että 99,9 % lainausmerkeistä joudutaan tuottamaan mutkan kautta, vai se, että 0,1 %? —Flammie 9. heinäkuuta 2005 kello 01:20:50 (UTC)

Suorat lainausmerkit kuuluvat myös HTML:ään, jota on pystyttävä kirjoittamaan artikkeleihin, esim. <p style="...">. Kannattaa lisätä omaan näppäimistöön kaarevat lainausmerkit, niin niiden tuottaminen on aivan yhtä helppoa kuin suorienkin (paitsi jos käyttöjärjestelmäsi ei tue Unicodea). --Hippophaë 9. heinäkuuta 2005 kello 18:42:59 (UTC)

Jos suorat lainausmerkit vinoiksi muuttava järjestelmä aiotaan virittää, suorat lainausmerkit voitaisiin kirjoittaa ainakin nowiki-koodin avulla. --iirolaiho 4. elokuuta 2005 kello 18:28:40 (UTC)

Voitteko nyt kertoa sitten miten ne kaarevat lainausmerkit lisätään näppäimistöön, kerran se on niin "helppoa" --Jose 15. syyskuuta 2005 kello 23:24 (UTC)

Välilyönnit

"Wikipediassa virkkeen jälkeen tulee yksi välilyönti." Entä luvun ja yksikön väliin; esim. 7,5% vs. 7,5 %? –Dilaudid 1. toukokuuta 2006 kello 11.12 (UTC)

Yksiköt ja prosenttimerkit (en ole varma onko prosenttimerkki tarkalleen ottaen yksikkö) erotetaan molemmat välilyönnillä luvusta, mielellään juuri sitovalla. —MikkoM (♫) 2. toukokuuta 2006 kello 01.43 (UTC)

Kursiivin käyttö

Kursiivin käytöstä voisi mielestäni mainita jotain tässä ohjeessa. Siitä kai ollaan yhtä mieltä, että juoksevassa tekstissä teosnimet on hyvä kursivoida, mutta teosluetteloissa kaikki eivät ole käyttäneet kursiivia ja ovat poistaneet muidenkin kursivointeja yhdenmukaistaakseen ulkoasua joidenkin muiden artikkelien kanssa. Kysymys kuuluu siis, pitäisikö kirjoittaa näin...

• Tuonela Rock (1971)
• Tänään kotona (1978)
• ...

...vai näin?

• Tuonela Rock (1971)
• Tänään kotona (1978)
• ...

Minusta kursivointi näyttää hieman kivemmalta myös listoissa, joten kantani olisi suurin piirtein se, että kursivoinnin voi halutessaan lisätä, mutta sitä ei pidä poistaa. Mutta mitä mieltä muut ovat? --Mikko Silvonen 13. heinäkuuta 2006 kello 10.00 (UTC)

Kiitos, Mikko, kun vihjaisit keskustelusivullani tästä. No niin, olen edelleen sillä kannalla että kursivointi ei ole hyväksi. Ensinnäkään sillä ei ole mitään erottavaa merkitystä luettelossa, ja toiseksi, kannatan visuaalista selkeyttä. Oikeastaan olen sitä mieltä, että itse artikkelitekstitkin ovat hankalia luettavia, kun ne vilisevät värejä ja kursivointeja ja merkkejä, mutta jossakin se raja voisi sen visuaalisen hälinän kanssa mennä. Esimerkiksi tässä. Eli ei kursivoida teosluetteloita, niin niitä on helpompi lukea ja ne ovat kauniimpia. --Ulrika 13. heinäkuuta 2006 kello 11.30 (UTC)

Minusta teosten nimet kannattaa kursivoida myös listauksissa, sillä se luo yhtenäisen käytännön kursivointeihin ja toisaalta erottaa kirjan nimen mahdollisista selitysteksteistä, joita saattaa esiintyä joissakin tapauksissa luetteloissa. Erottamiseen voi olla erityisesti tarvetta alkuperäisnimen kohdalla, jonka minä olen tottunut merkitsemään erikseen sulkuihin ja erottamaan sen kustantajan ja ilmestymisvuoden pilkulla. Kursivointi selkeyttää sitä, ettei mahdollinen kustantajan nimi tai vuosiluku kuulu kirjan nimeen.

Mielestäni kursivointi ei vaikeuta luettelon lukemista ja olen toisin kuin Ulrika sitä mieltä, että kursivointi on kirjalistoissa kaunis ja selkeä. Ilman kursivointia lista näyttää tönköltä. Lisäksi kursivoidusta listasta artikkelia selaileva huomaa heti, että kyseessä on teoslistaus, vaikka hän ei huomaisi luettelon otsikkoa. – Nysalor 13. heinäkuuta 2006 kello 14.06 (UTC)

Kursivoinnin kauneuteen ja luettavuuteen vaikuttaa paljon selaimeen määritetty oletusfontti. Kursivoitua tekstiä on näytöltä yleensä hankalampi lukea kuin paperilta, joten sen käytössä on syytä olla pidättyväinen. --Hippophaë 13. heinäkuuta 2006 kello 19.47 (UTC)

On käyttäjän vastuulla säätää selaimensa oletusfontti miellyttäväksi — minulla esimerkiksi kursivointi on oikein kaunista. Kursivointi on lisäksi aivan kelpo typografinen työkalu, josta soisi nähdä yhtenäisen käytännön. Mielestäni kaikki teosten nimet voisi kursivoida. —MikkoM (♫) 13. heinäkuuta 2006 kello 20.10 (UTC)

Kannatan myös teosten nimien kursivointia luetteloissa. Se yhtenäistää luettelon ja muun artikkelin ulkoasua sekä selkeyttää ohjeistusta (ei tarvitse mainita poikkeuksia). //Ephief 16. elokuuta 2006 kello 11.49 (UTC)

Tästä ei Kielitoimisto ole tietääkseni antanut mitään ohjeita ;), mutta kielenkäytön oppaat korostavat että kursivointi on typografinen työkalu, jolla jokin tekstin osa pyritään erottamaan muusta tekstissä. Luettelossa tällaista tarvetta ei ole, tietenkään. Siksi kursivointi pitää jättää tilanteisiin, joissa sitä tarvitaan. Luettelon otsikko ilmoittaa että kyseessä on luettelo ja mikä luettelo, esimerkiksi Teokset, jolloin erottavaa typografista keinoa ei tarvita.

Olen ollut huomaavinani, että kursivointia ym. käyttävät eniten juuri kokemattomat kielenkäyttäjät. Mitä pitempi ura on takana, sitä harkitummin käytetään kaikenlaista turhaa kikkailua. --Ulrika 16. elokuuta 2006 kello 12.09 (UTC)

Teosluetteloissa voi luonnollisesti olla myös selittäviä tekstejä, jotka eivät kuulu teoksen otsikkoon. Kursivointi erottaa selkeästi otsikon niistä. Olen itse havainnut, että kursivoinnin tuntuvat jättävän usein pois nimenomaan kokemattomat kirjoittajat, joita kahden kursivointikäytännön soveltaminen voisi hämmentää entisestään, ja silloin he varmaan kallistuisivat useimmiten jättämään kursiivin pois myös itse artikkelitekstissä. – Nysalor 16. elokuuta 2006 kello 13.34 (UTC)

Minä en ole huomannut tuollaista. En myöskään tiedä millä kriteereillä arvioit WP:n kirjoittajan kokemusta kielenkäyttäjänä. Ja kannatan ehdottomasti kursivoinnin käyttöä artikkeleissa. Esteettisten näkökantojen (vaikkapa juuri teosluettelot) lisäksi sen avulla pystyy helposti tuomaan tekstiin vaihtelevuutta ja/tai korostuksia haluttuihin kohtiin. Luetteloissakin on usein peräkkäin samalla rivillä useita informaationpalasia jotka mielellään haluaisi esittää selkeässä ja nätissä muodossa. --Neofelis Nebulosa (моє обговорення) 16. elokuuta 2006 kello 14.46 (UTC)

Arvioin asiaa muuallakin kuin Wikipediassa. Kyllä kokeneen kielenkäyttäjän tekstin erottaa hyvin helposti. Siis jos arvioija itse on kokenut kielenkäyttäjä. Pidän itse "selkeänä ja nättinä" tekstiä jossa ei ole turhia visuaalisia krumeluureja. Kyllä ihmiset osaa lukeakin, ei kaikkea tarvitse sormella osoittaa. Liika roina sitä paitsi estää tai ainakin hidastaa tekstin ymmärtämistä. Se on tutkittu juttu. --Ulrika 16. elokuuta 2006 kello 19.26 (UTC)

Kannatan kursiivin käyttöä myös teosluetteloissa. Varsinkin jos alkukieli on muu kuin suomi, on lukijan helpompi erottaa kirjan nimi kaikesta muusta siihen liittyvästä tiedosta (suomennosvuosi, julkaisija, suomentaja). Näin toimitaan myös monien tieteenalojen tieteellisissä lähdeluetteloissa, joissa on myös paljon "roinaa" joka nimekkeen kohdalla. Marimba 22. syyskuuta 2006 kello 07.30 (UTC)

Onko ollut puhetta siitä, käytetäänkö kursiivia sanoma- ja aikakauslehtien nimissä? Kommentin jätti Kulttuurinavigaattori (keskustelu – muokkaukset).

En muista, onko ollut puhetta, mutta sehän on sopimuskysymys. Esimerkiksi Suomen Kuvalehti kursivoi yleensä muiden lehtien nimet jutuissaan. --Silvonen 1. heinäkuuta 2007 kello 15.57 (UTC)

Jos kursivoitujen teosten tms. määrä nousisi yli kymmenen, voidaan kallistetusta tekstistä minusta luopua ja kirjoittaa ne normaalitekstityypillä. Lyhyissä luetteloissa se taas selkeyttää. Crash 1. heinäkuuta 2007 kello 14.46 (UTC)

Tuossa on se huono puoli, että kymmenen on täysin mielivaltainen luku. Helpommin muistettava sääntö voisi olla esimerkiksi sellainen, että listoissa kursivoidaan, mutta taulukoissa ei. (Tämä oli nyt vain esimerkki eikä valmis ehdotus.) --Silvonen 1. heinäkuuta 2007 kello 15.57 (UTC)

No ei se 10 kulttuurissamme täysin mielivaltainen luku ole...-Esityksesi taulukkojen säästämisestä kursiivilta on kyllä kannatettava. Crash 5. heinäkuuta 2007 kello 12.28 (UTC)

Muokkausruudun painike ajatusviivalle

Sivulla mainitaan: "Ajatusviiva (–) voidaan synnyttää käyttämällä muokkausruudun alapuolella olevaa painiketta – tai kirjoittamalla &ndash; artikkelin lähdekoodiin." Kyseisestä napista tulee kuitenkin normaali tavuviiva. //Ephief 20. elokuuta 2006 kello 14.49 (UTC)

Se vain näyttää siltä muokkausruudussa, minulla ainakin toimii – vieläpä oikein. --Tve4 20. elokuuta 2006 kello 14.51 (UTC)

Niinpä onkin. Hieman hämäävää kyllä, mutta eiköhän tässä pärjätä – nyt kun asian tietää. //Ephief 20. elokuuta 2006 kello 14.56 (UTC)

Kuvatekstin loppuun piste?

Joissain artikkeleissa kuvatekstien lopussa on piste, vaikka tekstissä ei olisi predikaattia. Pitäisikö tänne kirjata ohje, että kuvatekstiin ei tule (tulee) automaattisesti pistettä. – OM 9. joulukuuta 2006 kello 23.20 (UTC)

Olen itse lisännyt aina kuvatekstiin pisteen, mutta olen epävarma mikä olisi hyvä. Jos kuvateksti on vain nimi tai muuten hyvin lyhyt, se kyllä näyttää vähän hassulta. Toisaalta vähän pitempi ilman predikaattia näyttää ikään kuin jäävän roikkumaan ilmaan ilman pistettä. Korpelan ohjeissa lukee näin: "Pistettä käytetään itse kuvatekstin, taulukon selityksen tms. lopussa etenkin, jos se on muodoltaan virke." Eli sekään ei ole ihan yksiselitteinen: voi olla mutta voi myös olla olematta. Mutta kyllä Wikipediassa olisi hyvä olla sääntö tästä. Vai olisiko? Voiko sittenkin olla tilanteen mukaan? Täydellisessä lauseessa tietenkin pitää olla piste. --Ulrika 10. joulukuuta 2006 kello 05.44 (UTC)

Tästä keskusteltiin hieman jo loka-marraskuussa: Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto6#Wikipedia:Tyyliopas. --Silvonen 10. joulukuuta 2006 kello 07.03 (UTC)

Olen sitä mieltä, että kuvatekstin lopussa pitäisi olla piste, varsinkin jos se on tunnistetieto, ks. suositukseni sivullani kappaleessa Taideteosten kuvatekstit eli teostunnisteet Wikipediaan. Perustelen pistettä selkeyden takia, siksi että tunnistetiedot, joiden pitäisi olla yhdenmukaisia, erottuvat muista selostuksista. Esim. Marttyyri-sivulla kuvateksti on "Guido Reni, Pyhän Pietarin ristiinnaulitseminen, 1604-1605. Kristillisten tarujen mukaan Pyhä Pietari kärsi marttyyrikuoleman Roomassa kristittyjen vainojen aikaan. Hänet ristiinnaulittiin tarun mukaan pää alaspäin." Ortografiassa ei pitäisi olla kyse pelkästään kieliopista, vaan myös typografiasta ja luettavuudesta ylipäätään.--Kulttuurinavigaattori 24. kesäkuuta 2007 kello 18.18 (UTC)

Mikäli kuvatekstissä ei ole predikaattia (ts. se on substantiivilauseke), kuvatekstissä ei mielestäni tule olla pistettä. Tällaisessa tapauksessa kuvateksti on ennemminkin otsikko kuin lause joka tarvitsee päätöksen. Piste on tällöin nähdäkseni jotakuinkin yhtä nurinkurinen kuin mitä se olisi otsikon perässä.

Mikäli taas kuvateksti koostuu järkevistä virkkeistä, on mielestäni yhtä mielekästä päättää kuvateksti pisteellä kuin on päättää runkotekstinkin kappale pisteellä. Raja pisteen käyttämiselle tai käyttämättä jättämiselle kulkisi seuraavanlaisissa tapauksissa:

• Varpusemo ruokkimassa juuri kuoriutuneita poikasiaan
• Varpusemo ruokkii juuri kuoriutuneita poikasiaan.

–Dilaudid 24. kesäkuuta 2007 kello 19.17 (UTC)

Kannatan. Jonkun pitäisi vielä kirjoittaa se valmis ohjeteksti. --Silvonen 25. kesäkuuta 2007 kello 04.03 (UTC)

En kannata tässä muodossa tehtyä ehdotusta. Molempiin virkkeisiin kuuluu loppuun piste. Korpela, joka tulkitsee Kielitoimiston ohjeita yleensä osuvasti, ei anna tässä myöskään yksiselitteistä ohjetta. Siteerattu Kielikellon teksti myös tukee pisteellisyyttä, sillä kuvia tulee ja menee, eikä voi olettaa, että vanhoja kuvatekstejä muuteltaisiin jälkikäteen. Kannattaa kuitenkin lukea: Nykyajan kielenopas:Kuvateksti --Ulrika 25. kesäkuuta 2007 kello 08.48 (UTC)

Tuo Dilaudidin eka esimerkkihän ei sisällä predikaattia, joten siitä voisi jättää pisteen pois. Pisteen lisääminen kaikkiin kuvateksteihin voi tietysti olla helpompaa, jottei oleteta kaikkien tunnistavan kokonaista lausetta. --Silvonen 25. kesäkuuta 2007 kello 09.12 (UTC)

Minusta ei tarvitse pitää kiinni täydellisen lauseen kieliopillisesta määrittelystä. Lähinnä jättäisin pois sentyyppisistä kuvateksteistä kuin "Matti ja Matin hevonen", "Elviira Ollisen äiti Siviä Parkkonen", jos niistäkään edellä esittämästäni syystä.--Ulrika 25. kesäkuuta 2007 kello 09.52 (UTC)

Selkeintä ja yksinkertaisinta olisi käyttää pistettä kaikissa kuvateksteissä. Vältyttäisiin edestakaisin-muokkauksilta ja palautuksilta. --Thi 25. kesäkuuta 2007 kello 10.32 (UTC)

Selkeys olisi mukavaa, mutta musta on henkilökohtaisesti hivenen tökeröä laittaa piste hyvin lyhyihin kuvateksteihin jotka esimerkiksi kertovat kuka henkilö on kuvassa. Kävisikö seuraavanlainen suositus:

Kuvateksti lopetetaan pisteeseen, ellei kuvateksti ole aivan lyhyt kuten kuvan aiheen nimi tai nimitys.

Sitten herää vielä kysymys, voiko kuvateksteissä olla korostuksia kuten lihavointia: ks. esim. Ydinvoima. –Dilaudid 25. kesäkuuta 2007 kello 12.31 (UTC)

Linkityksiä voi olla, mutta ei muuta. Kyllä lukutaitoinen ne sanat erottaa ilmankin:) --Ulrika 25. kesäkuuta 2007 kello 12.38 (UTC)

Tuo ohjeistus kuulostaa hyvältä. Ydinvoima-artikkelin kuvatekstien lihavoinnit ovat sellaisia, jotka ovat kiellettyjä myös leipätekstissä, eli minusta niitä ei pitäisi olla kuvateksteissäkään. --Elena 25. kesäkuuta 2007 kello 12.59 (UTC)

Ulrika: Readability ja legibility ovat kaksi tyystin eri asiaa. On kuitenkin totta, että typografinen maalailu ei ehkä parhaiten sovi tuhansien kirjoittajien tietosanakirjaan. –Dilaudid 25. kesäkuuta 2007 kello 18.01 (UTC)

Kuvateksteissä ei tulisi olla lihavointia, kursivointia tai wikitystä. Tyylisyistä. Crash 29. kesäkuuta 2007 kello 09.43 (UTC)

Dilaudid ehdotus vaikuttaa hyvältä, mutu. --Wipu 26. kesäkuuta 2007 kello 12.04 (UTC)

Olen lisännyt pisteitä kuvateksteihin. Jos vaikka henkilön kuvan alla on vain hänen nimensä, olen jättänyt sen joskus lisäämättä. Toisaalta voi kysyä, miksi ei kuvatekstitilaa käyttäisi informaation pakkaamiseen eli kertoisi perusteltua asiaa, mielellään sellaista jota ei varsinaisessa artikkelissa tuoda esille. Nollakuvitusta lähenee esitys, jossa vaikka kuvitteellisen artikkelin Autiomaa kuvana on hiekkaa silmänkantamattomiin eikä kuvatekstiä joka sitoisi sen aikaan, paikkaan jne. Crash 29. kesäkuuta 2007 kello 09.40 (UTC)

Tämä on varsin aiheellinen pointti. Kuvatekstithän ovat kuvien rinnalla omiaan kertomaan aihetta koskevista esimerkeistä, aiheen suhteesta muihin aiheisiin ja niin edelleen. –Dilaudid · κ, μ · 2. heinäkuuta 2007 kello 04.30 (UTC)

Huomasin tämän Crashin kommentin, ja olen ehdottomasti samaa mieltä kuvatekstin informaation merkityksestä. Aina kun törmään kuvaan ilman kuvatekstiä, yritän kehittää siihen vaikka lyhyen tekstin, jolloin lukijan ei tarvitse jäädä pohtimaan, miten kuva liittyy tekstiin (vaikka se useimmille olisi ilmeistäkin). Lyhyitä tekstejä joskus pidentelen. Itse luen mielelläni esimerkiksi muotokuvasta muutakin tietoa kuin ketä se esittää.--Ulrika 2. heinäkuuta 2007 kello 05.06 (UTC)

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaassa on muuten suositus myös kuvateksteistä. Kielitoimiston mukaan pistettä saa aina käyttää, mutta pelkän henkilönnimen tai muun luettelomaisen tiedon kanssa se ei ole välttämätön. --Silvonen 9. elokuuta 2008 kello 21.10 (EEST)

Kuvatekstin muotoilu

Kannatan Dilaudidin esitystä. Tekstin muotoilusta: jos kuvateksti on teoksen tunnistetieto, teoksen nimi pitäisi mielestäni kursivoida, kuten leipätekstissäkin. Korostan vielä sitä, että tunnistetiedoissa taideteosten tekijän nimi, teoksen nimi ja tekovuosi pitäisi mainita. Katso suositustani Käyttäjä:Kulttuurinavigaattori. Näin pitäisi menetellä muun muassa yhden- ja johdonmukaisuuden takia. --Kulttuurinavigaattori 25. kesäkuuta 2007 kello 13.58 (UTC)

Sanon asian vähemmän byrokraattisesti: taideteosten nimet tosiaan on ollut tapana kursivoida kuvateksteissä, mutta muu kursivointi ja niin sanottu huomiolihavointi ei ole käytäntönä, eikä sitä sellaiseksi pidä ottaakaan.--Ulrika 25. kesäkuuta 2007 kello 14.07 (UTC)

Lisäsin nyt muotoilun kuvatekstiä käsittelevästä ohjeesta. Huomasin samalla, että tunnistetiedoistahan ei ole sovittu – ainakaan siten, että sopimus näkyisi sivulla, vaikka muistaakseni aiheesta on kyllä joskus keskusteltu. Kursivointiohjeet olisi hyvä kirjata ylös. –Dilaudid 26. kesäkuuta 2007 kello 18.44 (UTC)

Tunnistetietojen perusteella lukija tietää, kuka taideteoksen on tehnyt, mikä sen nimi on ja milloin se on valmistunut. Tunnistetiedot kirjoitetaan näin: Tekijän Nimi, Teoksen nimi, vuosi. Siis teoksen nimi kursivoidaan, pilkku väliin ja piste loppuun. Teoksen nimi kirjoitetaan suomeksi. Vuosi tarkoittaa teoksen valmistumisvuotta, sitä ei sulkeisteta. Jos kuva on rajattu, tunnistetietojen jälkeen mainitaan: yksityiskohta.

Muut tunnistetiedot, kuten tietoja tekijästä, kuka on kuvannut teoksen tai mistä se on, teoksen sijainti, materiaalit, teoksen ja siitä otetun kuvan oikeudenhaltijat ja tekijänoikeus sekä sijainti Wikissä näkyvät metatiedoissa, jotka saa esille kun kuvaa napsauttaa. Tämä ei kylläkään kuulu enää typografiaan, mutta mitäs tästä ajattelette? --Kulttuurinavigaattori 27. kesäkuuta 2007 kello 05.55 (UTC)

Laajemmat kuvatekstiohjeet pitäisi varmaan lisätä (tai linkittää) ohjeeseen Ohje:Kuvien lisääminen. --Silvonen 27. kesäkuuta 2007 kello 06.18 (UTC)

Sijainti ja materiaalit saattavat joskus olla kiinnostavia tietoja, eli ei niitä pitäisi kategorisesti sulkea pois. Muuten olen samaa mieltä. --Ulrika 27. kesäkuuta 2007 kello 06.23 (UTC)

Komppaan Ulrikaa. Joissakin artikkeleissa ne tiedot voivat olla ihan relevantteja. --Erkkimon ^(Itkumuuri) 28. kesäkuuta 2007 kello 09.55 (UTC)

Kursivointi ja lainausmerkit

Siirretty sivulta Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt):

Onko meillä muuten vielä mitään ohjetta tavallisesta kursivoinnistakaan? Ohje:Tyyliopas/Välimerkit ja typografia kaipaisi täydennystä. --Silvonen 24. kesäkuuta 2007 kello 09.53 (UTC)

Teoksiin liittyvä, jonkunlainen de facto -kursivointi on ollut käytössä albumien ja singlejulkaisujen nimissä, mutta musiikkikappaleet on kirjoitettu lainausmerkkeihin ("). --Jaakonam 24. kesäkuuta 2007 kello 18.13 (UTC)

Hämmästyn ettei sitä ole kirjattu ohjeisiin. Tätä käytäntöä olen noudattanut niin musiikissa kuin kirjallisuudessa ja kuvataiteessakin. Jaakonam voisi muotoilla asian sopivasti. Kirjallisuuden kohdalla on ollut käytäntönä, että kokonainen kirja kursivoidaan, novellit (kertomukset ym.) taas merkitään lainausmerkein. Kuvataiteessa teos kursivoidaan, mutta lainausmerkeille en ihan äkkiä keksi käyttöä.--Ulrika 26. kesäkuuta 2007 kello 05.19 (UTC)

Nyt ohjeeseen on lisätty oma alaotsikko teosten nimien kursivoinnista ja lainausmerkkeihin laittamisesta – mutta suosittelevaan, ei käskevään äänensävyyn. Joku vielä voisi tehdä pikaisen mutta syväluotaavan otannan elokuvien nimien muotoilusta, niin senkin voisi lisätä joukon jatkoksi. --Jaakonam 26. kesäkuuta 2007 kello 21.26 (UTC)

Elokuvan kai voisi katsoa rinnastuvan kirjaan tai musiikkialbumiin, eli se osoitetaan kursivoinnilla, kuten tähänkin asti. --Ulrika 27. kesäkuuta 2007 kello 05.05 (UTC)

Pitäisikö saman tien yrittää listata kaikki kursivointitapaukset (eliöiden tieteelliset nimet, kielenainekset jne.) ihan omana lukunaan? Englannissa kursiivia ei käytetä ihan samalla tavalla kuin suomessa, mutta ohjeesta en:Wikipedia:Manual of Style#Italics voi hakea inspiraatiota. --Silvonen 27. kesäkuuta 2007 kello 05.19 (UTC)

Kursivointi

Ohjeeseen on nyt tehty omavaltaisia muutoksia (vai muotoiltiinko niitä vain?), joita minä en ainakaan tältä istumalta hyväksy. Tällä pelillä artikkelit ovat kohta yhtä kursivointia, ja se lisää ilman muuta pyrkimystä lihavoinnin käyttöön, mikä taas ei ole suotavaa. --Ulrika 29. kesäkuuta 2007 kello 09.27 (UTC)

Viimeksi muokanneena: voisitko täsmentää? Käsittääkseni taideteosten nimet oli ennestään siinä jo (lisäsin siis aikaisemmasta pyynnöstäsi) ja Dilaudidilta tulivat tieteelliset nimet ja viittaukset sanontoihin. Sen jälkeen laitoin esimerkit vain luetteloksi... --Jaakonam 29. kesäkuuta 2007 kello 09.37 (UTC)

Täsmennystä: kursivointia käytettäisiin tuon ohjeen mukaan "kielen aineksiin, sanoihin ja sanontoihin viitatessa", mutta jotta vähennettäisiin teksteissä kursivointia (ja lihavointipyrkimystä), pitäisin parempana lainausmerkkejä: (alistuskonjunktio "että"; latinankielinen sana "precarius") eikä (alistuskonjunktio että; latinankielinen sana precarius). Lisäksi siellä puhutaan puolilainausmerkistä ja heittomerkistä vaihtoehtoina, kun ne todellisuudessa ovat sama merkki, jota voi käyttää eri tarkoituksiin. Ja hyväksi kolmanneksi en löytänyt sieltä ollenkaan tekstilainauksen ohjetta. Siinähän käytetään normaalisti suomen kielen ohjeiden mukaan lainausmerkkejä (tai joskus lainausviivaa), mutta joillakin käyttäjillä on tapana tunkea siihen vielä varmistukseksi kursivointia, että tyhmempikin huomaisi mistä on kyse. "Lihavointiakin" on yritetty kakun päälle, ettei vain jäisi huomaamatta, uskokaa tai älkää;) Siinä taas saarnaa, mutta odotan ajatuksia ja kannanottoja. --Ulrika 29. kesäkuuta 2007 kello 12.27 (UTC)

Minusta taas lainausmerkkien käyttö kielen aineksiin viitattaessa näyttää kirjoituskoneajalta periytyvältä kursiivin korvikkeelta. Kotus sallii molemmat vaihtoehdot, mutta voisin tarkistaa tänään kotona, mitä Kielikellossa tarkkaan ottaen sanotaan. Jos sieltä ei löydy selvää ohjetta, voidaan aloittaa vaikka mielipidetiedustelu. – Muuten ohje kaipaa tosiaan täydentämistä ja viilaamista. --Silvonen 29. kesäkuuta 2007 kello 13.03 (UTC)

Mainitsin muuten noista kielen aineksista toissapäivänä kahvihuoneessa, mutta silloin kukaan ei älähtänyt. Koko kursivointikeskustelu olisi varmaan kannattanut käydä täällä. --Silvonen 29. kesäkuuta 2007 kello 13.08 (UTC)

Kun keskustelua käydään monessa paikassa, ei aina muista mitä missäkin ja kuka on kommentoinut. Pitäisiköhän se käytäntökeskustelu siirtää tänne? En nimittäin muistanut että se käytiin siellä, ja ihmettelin mihin se hävisi. --Ulrika 29. kesäkuuta 2007 kello 13.44 (UTC)

Siirränpä saman tien. --Silvonen 29. kesäkuuta 2007 kello 14.14 (UTC)

”Lainausmerkkiä käytetään osoittamaan, että kirjoittaja tarkoittaa kielen ainesta, sanaa tai fraasia. Keinoa käytetään etenkin silloin, jos sanoja tai ilmauksia ei voida kursivoida.” (Kielikello 2/2006.)

Minusta tämä kannanotto on lievästi kursiiviin kallellaan. Mainittakoon vielä, että Kielikello käyttää itse kursiivia tällaisissa tapauksissa. --Silvonen 29. kesäkuuta 2007 kello 15.53 (UTC)

Ainakin sitaateille on olemassa tekstin kursivoiva (eipä se kursivoikaan enää, mutta on kursivoinut vielä viime vuonna) malline, {{Sitaatti}}, mutta suorille tekstilainauksille ei tosiaan liene ohjeistusta. --Jaakonam 29. kesäkuuta 2007 kello 21.47 (UTC)

Kursivointi, lihavointi ja "lainausmerkit" ovat kaikki tapoja korostaa jokin elementti tekstissä. Niitä on hyvin harvoin tarve käyttää päällekäin, mutta se tarve voi joskus olla. Esimerkiksi pitemmän kursivoidun tekstilainauksen sisällä voi olla tarve lainausmerkkien käyttöön. Sama pätee muihinkin kahden korostuksen yhdistelmiin. Koko lainausta (tms.) ei missään tapauksessa pidä sekä kursivoida että laittaa lainausmerkkien sisään. Kursivoidun lihavoinnin tarve on kaiken kaikkiaan hyvin marginaalinen. Sitä ei oikeastaan ollut olemassakaan ennen DTP-aikaa, ei ainakaan metallikirjasinten kaudella. Painettujen kirjojen tekijät pärjäsivät siis ilman sitä viitisensataa vuotta. Teknisesti sen käytölle ei olisi ollut estettä, mutta sitä ei ilmeisesti koettu vaivan arvoiseksi. —B. Nuhanen 1. heinäkuuta 2007 kello 16.34 (UTC)

Kaarevat ja suorat lainausmerkit

Ohjetta on näemmä muutettu eilen niin, että käytämme kaarevia lainausmerkkejä emmekä suoria ollenkaan. Itsekin voisin olla kaarevuuden kannalla siinä missä oikeiden ajatusviivojenkin, mutta olikohan tuosta muutoksesta nyt yhteisymmärrystä? Vuonna 2005 sitä ainakin on vastustettu. --Silvonen 16. heinäkuuta 2007 kello 12.43 (UTC)

Ei asiasta ole ainakaan keskusteltu marraskuun 2006 jälkeen. –Ejs-80 16. heinäkuuta 2007 kello 13.03 (UTC)

Huomasin vasta eilen, että ohjeessa oli virhe. Kielitoimisto suosittelee kaarevia lainausmerkkejä. Suorat lainausmerkit (joita yleensä käytetään tuuman merkkinä) saa näppäimistöltä helpommin ja olen korjannut niitä oikeiksi artikkeleihin jo aiemmin. --Elena 16. heinäkuuta 2007 kello 13.32 (UTC)

Tulitko lukeneeksi tätä keskustelusivua? Ei sillä, että muutosta vastustaisin, mutta tällä sivulla on aiemmin niin tehty. –Ejs-80 16. heinäkuuta 2007 kello 13.38 (UTC)

Äh, sori, en lukenut tuota. Nahru perustelee siinä kyllä hyvin kaarevien lainausmerkkien käytön. --Elena 16. heinäkuuta 2007 kello 13.53 (UTC)

En usko, että ketään erityisemmin kiinnostaa se triviatieto, että lainausmerkkejä on useammanlaisia. Lainausmerkit saa näppäimistöltä painamalla SHIFT+2, tämän tietää kuka tahansa joskus kirjoituskonetta tai tietokonetta käyttänyt. Muu on elektronien tuhlausta. —MikkoM (♫) 16. heinäkuuta 2007 kello 13.41 (UTC)

Tuolla tavalla saa yleensä tuotettua Ascii-lainausmerkit, jotka eivät oikeastaan ole oikeita lainausmerkkejä vaan niiden korvikkeita. –Ejs-80 16. heinäkuuta 2007 kello 13.48 (UTC)

Tiedetään. Sulle näyttää kuitenkin kelpaavan ASCII-pisteet, ASCII-hakasulut, ASCII-sulut, ASCII-pilkut ja öö... enimmäkseen ASCII-kirjaimet. Voisimmeko lopettaa ASCII-lainausmerkin syrjinnän? Eikö Wikipediassa kunnioiteta tasa-arvoa? —MikkoM (♫) 16. heinäkuuta 2007 kello 13.56 (UTC)

Wikipediassa ei kyettäisi merkitsemään edes kielilinkkejä tai ajatusviivaa, jos rajoituttaisiin ainoastaan Ascii-merkkeihin. Enhän minä ole ollut kieltämässä niiden käyttöä, mutta kyllä ne voi mielestäni korjata oikeiksi, kun se kerran on mahdollista. –Ejs-80 16. heinäkuuta 2007 kello 14.20 (UTC)

Aivan niin, ASCII-merkeistä pitää poiketa kun se on ehdottomasti tarpeellista. Kysymys on vain siitä, että lainausmerkkien kohdalla poikkeaminen ei ole tarpeellista. —MikkoM (♫) 16. heinäkuuta 2007 kello 14.24 (UTC)

Tuosta lausunnosta voisi saada jopa sen käsityksen, että oikeaa lainausmerkkiä tulisi syrjiä. Näen asian kyllä päinvastoin, sillä Ascii-lainausmerkit näyttävät oikeasti aika rumilta tietyissä tapauksissa (riippuu tietysti käyttäjän fonttiasetuksista, näkyykö ero tai milloin se näkyy) ja niiden käyttö on ehdottoman tarpeellista vain silloin, kun muuta vaihtoehtoa ei ole. –Ejs-80 16. heinäkuuta 2007 kello 14.53 (UTC)

Niiden käyttö on myös ehdottomasti tarpeellista silloin, kun käyttäjä ei osaa tai jaksa käyttää Kielitoimisto-lainausmerkkejä. Eli valtaosassa tapauksista. Ehdottoman tarpeellista siksi, että kukapa näkisi lisävaivaa turhan päiten? —MikkoM (♫) 16. heinäkuuta 2007 kello 14.56 (UTC)

No, ei valtaosa käyttäjistä osaa tai jaksa käyttää ajatusviivojakaan, mutta silti ne on saatu artikkeleissa vähitellen suht hyvin paikalleen. --Silvonen 16. heinäkuuta 2007 kello 15.28 (UTC)

Kai tästäkin aiheesta voisi kuitenkin keskustella asiallisesti? --Silvonen 16. heinäkuuta 2007 kello 14.03 (UTC)

Tästä keskustellaan asiallisesti. Se mitä yritin tuossa sanoa on se, että Wikipediassa ASCII-lainausmerkeillä ja "typografisilla" lainausmerkeillä ei ole mitään eroa. Niillä ei ole eroa lukijan kannalta, ei eroa kirjoittajan kannalta, eikä eroa softan kannalta. Se, että alla piilee Kielitoimiston mielestä väärä merkkikoodi, on lähinnä triviatieto, joka vaivaa joitakuita niin paljon, että tyylioppaaseen pitää tunkea täysin Wikipedian tämän hetken käytännön vastainen ohje. —MikkoM (♫) 16. heinäkuuta 2007 kello 14.07 (UTC)

Macilla kaarevat lainausmerkit saa painamalla shift+alt+2 (sekä tietysti tämän muokkaussivun alalaidan napista). Yhtä helppoa tai vaikeaa kuin ajatusviivan käyttö. --Elena 16. heinäkuuta 2007 kello 13.53 (UTC)

Ajatusviivan käyttö on muuten aika vaikeaa (kannattaa katsoa vaikka tämän sivun kilometrin pituista arkistoa), joten en menisi vertailemaan siihen. —MikkoM (♫) 16. heinäkuuta 2007 kello 13.58 (UTC)

Tietotekniikan kotoistushanke on määrittelemässä parhaillaan uutta suomalais-ruotsalaista näppäimistöasettelua, ja siitä on saatavilla kokeiluversiot Windows- ja Linux-käyttöjärjestelmille. Uuteen asetteluun ei ole tulossa enää suuria muutoksia, ja se sisältää mm. kaarevat lainausmerkit (” = Alt Gr+shift+2, ’ = Alt Gr+,) sekä pitkän (— = Alt Gr+shift+m) ja lyhyen (– = Alt Gr+-) ajatusviivan. Lisätietoja ja linkit kokeiluversioihin löytyy CSC:n sivuilta, Uusi näppäinasettelu. ASCII-”lainausmerkin” virheellinen käyttö tietokoneella tuotetussa tekstissä tullee siis jäämään vähäisemmäksi tulevaisuudessa. Itse olen tuota asettelua käyttänyt jo useamman kuukauden ja suosin hyvin vahvasti kaarevia lainausmerkkejä. —ilrepo 16. heinäkuuta 2007 kello 14.36 (UTC)

Englanninkielisessä Wikipediassa suorat ja kaarevat lainausmerkit ovat näköjään tasa-arvoisia: en:Wikipedia:Manual of Style#Quotation marks. --Silvonen 16. heinäkuuta 2007 kello 14.12 (UTC)

Täytyy myös ottaa huomioon se, että merkit joita Wiki-lähdekoodissa käytetään eivät välttämättä ole samoja, jotka näkyvät lukijalle. Voisiko MediaWiki-ohjelmistoon siis tehdä konfiguraation, joka saisi suomenkielisessä Wikipediassa lainausmerkit aina näkymään kaarevina? -- Petri Krohn 10. kesäkuuta 2008 kello 04.50 (UTC)

Vieläkö meillä tarvitaan turhia lainausmerkkejä musiikkialbumien kappaleiden nimissä

Vieläkö meillä tarvitaan turhia lainausmerkkejä musiikkialbumien kappaleiden nimissä, eihän levyissäkään ole sellaisia, on paljon selvempää kun kappaleen nimi kirjoitetaan kursivoituna niin se erottuu poaremmin kuin lainausmerkkien kanssa.

Ehdottaisn tyylioppaan päivitystä tältä osin--Musamies 9. kesäkuuta 2008 kello 17.52 (UTC)

Pois, pois. --qWerk 9. kesäkuuta 2008 kello 19.36 (UTC)

En kannata. Erottuu paremmin niiden albuminimien joukosta. --TBone 9. kesäkuuta 2008 kello 20.14 (UTC)

Onko jossakin kappalelistoissa ollut erikseen ilmoitettu albumikin (albumin mainitseminenhan on triviaalia, sillä kappalelistahan nimenomaisesti kertoo listan niistä kappaleista, jotka ovat artikkelin nimeämällä albumilla)? --qWerk 9. kesäkuuta 2008 kello 20.17 (UTC)

Lainausmerkit pois ja kursiivit käyttöön valmiiksi mallineihin, vaikka kaikissa erisnimissä. --Juha.EBT 9. kesäkuuta 2008 kello 20.34 (UTC)

Oh no, sanoisi englantilainen. Tekstissä albumit kursiivilla, kappaleet lainausmerkeissä, kuten ennenkin, luetteloissa ei mielestäni tarvita kumpaakaan erottavana muotoiluna, koska luettelossa ei ole mitä erottaa. Turha typografinen kikkailu on turhaa, selkeä teksti on helpommin luettavaa. Jos kaikki merkitään niin että erottuu muusta tekstistä, mikään ei enää erotu. Suomalainen käytäntö on sekä lehdissä että kirjoissa kohtalaisen pidättyvä, kun taas amerikkalainen käytäntö (johon täällä monien silmä ilmeisesti on tottunut) on sotkuisempi kaikkine korostuksineen, kun eivät ehkä luota ihmisen omaan ymmärrykseen. --Ulrika 9. kesäkuuta 2008 kello 22.49 (UTC)

Luetteloissa lainausmerkit näyttävät minustakin oudoilta, mutta kursiivi ei häiritse. --Silvonen 10. kesäkuuta 2008 kello 03.53 (UTC)

Totta – kursiivin puute kylläkin häiritsee, ainakin minua. Nimet siis aina kursiivilla! -- Petri Krohn 10. kesäkuuta 2008 kello 04.53 (UTC)

"Krohn" se puuhaileekin siellä en.Wikipediassa ja on ehkä tottunut sen visuaaliseen hälyyn. Suomalaiset ovat kuitenkin kaikessa ilmaisussaan hillitympiä, siis myös visuaalisessa. Räikeys ei sovi suomalaisuuteen vaan näyttää halvalta ja ehkä jopa tyhmältä, saippuamainokselta. --Ulrika 10. kesäkuuta 2008 kello 05.01 (UTC)

Kielitoimisto opastaa: ”Kirjan, elokuvan tai muun teoksen, samoin kurssin, ohjelman ja vastaavan nimi erotetaan lainausmerkeillä, jos selvyys vaatii. Niiden sijaan voidaan käyttää myös kursiivia. Tuttuihin ja tekstiyhteydestä muuten helposti erottuviin nimiin lainausmerkkejä ei tarvita.” Kategoriselle kursivoinnille ei siis ole tarvetta. --Louhikärmes 10. kesäkuuta 2008 kello 05.14 (UTC)

Kuten TBone ja Ulrika. 'Nuff said. --Jaakonam 10. kesäkuuta 2008 kello 06.42 (UTC)

Samoin: leipätekstissä lainausmerkit ja kursiivi, luetteloissa ei kumpaakaan. --albval (keskustelu) 10. kesäkuuta 2008 kello 08.12 (UTC)

Ei lainausmerkeille, leipätekstissä "A Kind Of 'A Kind Of Magic'" näyttää äärimmäisen typerältä verrattuna A Kind Of 'A Kind Of Magic' ja luetteloissa pitäisi suosia {{Kappale}} yhtenäisen muotoilun saavuttamiseksi. --Agony (403) 10. kesäkuuta 2008 kello 08.27 (UTC)

Tietenkin pitää suosia mallinetta luettelossa – kunhan on ensin päätetty, tulisiko kappaleet olla lainausmerkeissä vai ei. Sitten käytäntöä voi muutella vaikka joka viikko, kun kaikki artikkelit on korjattavissa yhden mallineen avulla. Muuten, Queen-esimerkki lienee aika harvinainen poikkeus. OT: älytöntä tuossa kappale-mallineessa on tällä hetkellä se, että kappaleiden kestoparametrit ovat pakollisia. Eihän niistä kestoista välttämättä tiedä heti, tai niitä ei saa esim. tynkävaiheessa selville. --Jaakonam 10. kesäkuuta 2008 kello 09.03 (UTC)

Väärä paikka purnata {{Kappale}} fiitsöistä, mutta vastataan kuitenkin täällä (kun löyhästi aiheeseen sopii): pakollisia ne on siksi että netissä löytyy n^2+1 eri tietolähdettä kestoille, eli ei ole paha rasti lisätä tietoa ja kappaleluettelokin alkaa puolustamaan paikkaansa. Ja toki Queen oli kohtuuharvinainen poikkeus, mutta tullut WP:ssä jo kertaalleen vastaan (jonka vuoksi kappalemallineestakin tiputettiin lainausmerkit pois). Detaljit täsmentää käytäntöjä. --Agony (403) 10. kesäkuuta 2008 kello 09.08 (UTC)

Joo, ei yhden Queenin biisin perusteella käytäntöä kannata sorvata. Lainausmerkkejä kappaleissa ja kursiivia albumeissa käyttämällä selviää myös heti onko kyse kappaleesta vai levystä Mike Oldfield - Tubular bells: "Tubular bells". Malline on sitten asia erikseen. --albval (keskustelu) 10. kesäkuuta 2008 kello 09.10 (UTC)

Kun katsoin kasan musiikkikirjoja niin niissä ei yhdessäkään ollut lainausmerkkejä kappaleen ympärillä. vaihtoehdot oli

• kursiivi
• isot kirjaimet
• leipäteksti

jotenkin tuntuu että lainausmerkit vaan sotkee ulkoasua --Musamies 12. kesäkuuta 2008 kello 19.18 (UTC)

Benchmarkkausta voi tehdä kahteen suuntaan.

• Mudrian: Choosing Death: kappaleet lainausmerkeissä, albumit ja musiikkivideot kursiivilla
• McIver: Metallica: kappaleet lainausmerkeissä, albumit ja musiikkivideot kursiivilla
• Nikula: Rauta-aika: kappaleet lainausmerkeissä, albumit ja musiikkivideot kursiivilla
• Wall: Iron Maiden: Run to the Hills: kappaleet heittomerkkien sisällä, albumit ja musiikkivideot kursiivilla

Että nopealla vilkaisulla jo käyttämässäni lähdekirjallisuudessa tilanne on tällainen... --Jaakonam 12. kesäkuuta 2008 kello 20.05 (UTC)

En kannata käytännön muuttamista. Nykyinen lainausmerkkisääntö on hyvä. —kallerna™ 28. kesäkuuta 2008 kello 14.32 (UTC)

Yhteenlasku Jos laskin oikein äänet niin lainausmerkit pois 7 kpl lainausmerkit edelleen 5 kpl

onko äänestys jo loppu ?--Musamies 5. heinäkuuta 2008 kello 20.36 (UTC)

Minä sanon vielä ääneni. Kannatan, että lainausmerkit pois, kursiivit tilalle. --Juusomoro 5. heinäkuuta 2008 kello 20.40 (UTC)

No sitten sanon minäkin: Kursiiveille kyllä, lainausmerkeille jyrkkä ei--Otrfan 5. heinäkuuta 2008 kello 20.42 (UTC)

Tämähän ei ole äänestys, vaan konsensuskeskustelu: jos merkittävää konsensusta uudesta käytännöstä ei saavuteta ("äänet" 9-5 ei ole vielä konsensus), vanha käytäntö jää voimaan. Mutta tätä keskustelua ei kuitenkaan ole tarve vielä lopettaa. Uudet näkemykset puolesta, vastaan ja täysin uudet ratkaisumallit ovat erittäin tervetulleita. --Jaakonam 5. heinäkuuta 2008 kello 21.53 (UTC)

Singlejen kursivoinnista

Tyylioppaan mukaan singlet kursivoidaan. Jokaisessa englanninkielisessä artikkelissa singlekappaleet on suljettu lainausmerkkien sisään. Myös hyvissä kappale-artikkeleissa on käytetty lainausmerkkejä ("In My Place", "Yellow (kappale)"). Myös kirjoissani on käytetty lainausmerkkejä. (KISS – Maskin takaa, Iron Maiden – Run to the Hills) Koitetaan hoitaa homma nopeasti loppuun, ettei tulee jatkossa virheitä. PS. pitäisikö käynnistää äänestys? --Javatyk 12. marraskuuta 2008 kello 20.31 (EET)

Kannatan lainausmerkkejä, mutta täältä keskustelua ei huomaa kukaan. —kallerna™ 17. marraskuuta 2008 kello 19.13 (EET)

Hurraa! Joku muukin vihaa tätä sekasotkua. Noista ohjeista ei ole mitään apua, jos haluaa päättää, kirjoittaako singlet kursiiviin vai lainausmerkkeihin. Tietääkseni singlet meinaavat yhtä kappaletta ja mukana saattaa olla pari remixiä, joten mitä ihmeen järkeä singleä on laittaa kursiiviin? Ok, no Jenni Vartiaisen Mustaa kahvia -julkaisun kyljessä tuli kolme remixiä[2] (kaksi toisista kappaleista), joten se lähennee EP:tä. Mutta määrittelisin Mustaa kahvia -julkaisun singleksi ja kirjoittaisin tekstissä sekä laatikossa lainausmerkkeihin, koska koko artikkelin pääasiahan on (herranjestas...) se kappale Mustaa kahvia. -- Frous 10. kesäkuuta 2011 kello 21.58 (EEST)

Lehtien nimet

Mä olen ollut kaikki nämä vuodet siinä käsityksessä, että lehtien nimet (kuten Helsingin Sanomat) kursivoidaan. Nyt olen kuitenkin joutunut pienimuotoiseen muokkaussotaan tästä. Tyylioppaassa asiasta ei säädetä. Mitä mieltä olette? --Elena (keskustelu) 23. huhtikuuta 2012 kello 22.25 (EEST)

Tällainen on ollut tapa Wikipediassa, kuten monissa muissakin julkaisuissa. Ei minun kursivointeja kukaan ole koskaan poistanut.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 4. helmikuuta 2013 kello 20.42 (EET)

Samassa käsityksessä olen itsekin ollut. Äsken pariin artikkeliin kursivointeja lisäillessä tuli mieleen tarkastaa tyyliopas, mutta ei täällä ollutkaan asiasta mainintaa. Tarttis varmaan lisätä? Kielitoimistokin hyväksyy. –Kooma (keskustelu) 17. maaliskuuta 2016 kello 17.38 (EET)

En-wikissä on sama käytäntö. Seuraavan kaltainen kohta tulisi siis lisätä: Sanoma- ja aikakauslehtien nimet kursivoidaan (Ilkka, Taide). --Thi (keskustelu) 4. huhtikuuta 2016 kello 21.31 (EEST)

Kolme pistettä

Mikä mahtaa olla kolmen pisteen merkitsemisen laita suomenkielisessä Wikipediassa? Eli tulisiko käyttää kolmelle pisteelle varta vasten tehtyä …-merkkiä tavallisten pisteiden (...) sijasta? Esimerkkeinä Nights into Dreams... ja Parempi myöhään…. Ainakaan omalla ruudullani nuo eivät eroa toisistaan juuri ollenkaan edes otsikossa. Muokkausnäkymässä taas eron näkee selvästi. --Veematti (keskustelu) 4. helmikuuta 2013 kello 19.04 (EET)

Hyvä kysymys. En-wikissä …-erikoismerkkiä ei suositella. --Jmk (keskustelu) 26. huhtikuuta 2018 kello 14.05 (EEST)

Takavuosien äänestystulos

Mitä ihmettä päätettiin aikoinaan äänestyksessä Keskustelu Wikipediasta:Tyyliopas/Välimerkit ja typografia/Äänestys, jonka lopputulos on tämän sivun alussa laatikossa ja onko tämä ohje tuon äänestyksen mukainen? Enemmistö halusi, että "Ohjeissa pitää sallia toisenkin viivan käyttö", mutta en sitä tuolta ohjeesta huomaa. Lisäksi enemmistö halusi, että "Epäsuositellun viivan käyttäminen on sallittua", mutta mdashit on kyllä muistaakseni järjestään muutettu ndasheiksi tavattaessa. Vai enkö nyt ymmärrä jotain? Tuo on kyllä sekavin äänestystulos, jonka olen aikoihin nähnyt. --Otrfan (keskustelu) 3. helmikuuta 2015 kello 19.41 (EET)

Nykyään Kielitoimisto suosittaa lyhyemmän ajatusviivan käyttöä standardin SFS 4175 (2006) mukaisesti.[3] Äänestys järjestettiin ennen nykysuosituksia, joten sitä ei kannata enää muistella. --Silvonen (keskustelu) 4. helmikuuta 2015 kello 20.36 (EET)

Sitten varmaan voitaisiin poistaa tuo laatikko tämän sivun alusta? --Otrfan (keskustelu) 4. helmikuuta 2015 kello 20.39 (EET)

Laivojen nimien kursivointi

Ilmeisestikin on suositeltavaa kursivoida myös laivojen nimet. Voiko tämän lisätä ohjeeseen?

Toinen paljon kiistelty kysymys on sitten kursivoidaanko etuliitekin: USS Enterprise vai USS Enterprise... --Aulis Eskola (keskustelu) 5. heinäkuuta 2016 kello 21.59 (EEST)

Omasta mielestäni voisi kursivoida etuliitteen (M/S, S/S jne.) kanssa. Näyttää omaan silmään tyhmältä jos vain nimi kursivoidaan. ComradeUranium (keskustelu) 5. heinäkuuta 2016 kello 22.20 (EEST)

Pari ajatusta: 1) aluksen tyyppi ei ole osa aluksen nimeä; sen lyhennettä ei esim. maalata aluksen nimen edelle, ja 2) en-wikissä käytäntönä on pelkän nimen kursivointi - mitä minä kannatan. --88.112.208.233 7. heinäkuuta 2016 kello 22.30 (EEST)

Minusta taas näyttää paljon siistimmältä, selkeämmältä ja järkevämmältä kun kursivoidaan koko nimi lyhenteen kera. 2001:14BB:70:6043:3121:CEF2:32FD:B508 7. heinäkuuta 2016 kello 23.58 (EEST)

Ilmeisesti laivan nimet kyllä kursivoidaan joiltakin osin, eikö niin. Pitäisi linjata, miltä osin. Yucca on sitä mieltä, että laivan nimestä ei kursivoitaisi etuliitettä: Kursivoinnin sovinnainen käyttö. Kunpa löytyis jokin KOTUS-ohjekin aiheesta... --Aulis Eskola (keskustelu) 10. heinäkuuta 2016 kello 02.51 (EEST)

Typografia ei ole ollut Kotuksen ominta alaa, joten sitä koskevat ohjeet ovat hyvin ylimalkaisia. --Silvonen (keskustelu) 10. heinäkuuta 2016 kello 06.46 (EEST)

Voitaisiinko tässäkin asiassa tehdä niin, että kumpaakaan kirjoitusasua (M/S Mariella, M/S Mariella) ei erikseen kiellettäisi? ComradeUranium (keskustelu) 10. heinäkuuta 2016 kello 14.57 (EEST)

Kirjoitetaan auki lyhenteet: "moottorilaiva Mariella" vai "moottorilaiva Mariella"? Ja jos molemmat hyväksytään eikä kumpaakaan kielletä, saako kytätä toisen käyttäjän tekemiä muokkauksia ja mennä heti perässä muuttamaan kursivoinnin itselleen mieleiseen muotoon? Voidaanko sitä pitää häiriköintinä? –88.112.208.233 24. heinäkuuta 2016 kello 22.36 (EEST)

Artikkelien yhteneväisyyden vuoksi on parempi että ne ovat samassa muodossa, siksi muutin jälkeesi. ComradeUranium (keskustelu) 24. heinäkuuta 2016 kello 22.38 (EEST)

Ajatusviiva miinusmerkkinä

Ohjeen mukaan ajatusviivaa (–) käytetään miinusmerkkinä, mutta "voi" käyttää myös erityistä miinusmerkkiä (−). Varsinainen miinusmerkki on siis jätetty ikäänkuin toissijaiseksi vaihtoehdoksi. Onkohan tämmöiseen ohjeistukseen mitään syytä? Jos kirjoittaja ei ollenkaan erottele viivoja, hän luultavasti käyttää ascii-yhdysmerkkiä (-). Jos taas näkee sen vaivan, että hakee tarkoitukseen sopivan merkin, niin miksi ei saman tien käyttäisi sitä oikeaa miinusmerkkiä? Kielitoimiston ohjepankissa [4] ajatusviivaa pidetään miinusmerkin korvikkeena (”Miinusmerkin voi tarvittaessa korvata ajatusviivalla”). Ehdotan, että ensisijaisesti ohjeistetaan käyttämään miinusmerkkinä miinusmerkkiä. --Jmk (keskustelu) 7. elokuuta 2017 kello 12.19 (EEST)

Eikös toi miinus-merkki ole nykyään editointi-ikkunan alla olevissa apunappuloissakin? Sen käyttöönkin voisi opastaa. --Aulis Eskola (keskustelu) 7. elokuuta 2017 kello 12.46 (EEST)

Olen samaa mieltä miinusmerkin käytöstä. Olen käyttänyt koodia −, joka tulostuu näin: −. Tämän merkin olen toisinaan kopioinut. Hyvä tietää, että merkin saa kirjoitettua helpomminkin, varsinkin jos pitää hankalana tällaisia erikoismerkkejä. --raid5 (keskustelu) 7. elokuuta 2017 kello 22.15 (EEST)

Keskustelu vaikuttaa yksimieliseltä, muutan ohjeen niin, että miinusmerkiksi suositellaan ensisijaisesti miinusmerkkiä eikä ajatusviivaa. --Jmk (keskustelu) 16. elokuuta 2017 kello 11.47 (EEST)

Mustat lainausmerkit kiinni värillisessä linkissä?

Koska tällä sivulla asiaa ei ehkä moni huomaisi, avasin ohjeen erästä yksityiskohtaa koskevan keskustelun Kielenhuoltokahvihuoneessa: [5]. –Kotivalo (keskustelu) 25. syyskuuta 2017 kello 00.37 (EEST)

Näytelmien nimiäkö ei kursivoida?

Listassa lukee, että esim. oopperat kursivoidaan, näytelmiä ei kai sitten kursivoida, kun ei niitä siinä ole? Vai onko ohjeen kirjoittanut joku oopperanharrstaja joka ei tiedä puheteatterista mitään? --Ja1l&caa (keskustelu) 16. helmikuuta 2018 kello 13.58 (EET)

Entä runot?

Osiosta "Lainausmerkkien ja kursivoinnin käyttö" puuttuu runot, miten niiden nimet muotoillaan? --Savir (keskustelu) 2. marraskuuta 2019 kello 22.42 (EET)

Olisiko yksittäisen runon nimi lainausmerkein ja runokokoelman tai pidemmän runoteoksen kohdalla kursivointi järkevä käytäntö vrt. single ja albumi Farma3110 (keskustelu) 24. lokakuuta 2020 kello 23.24 (EEST)

Fontit ja tehosteet

Fontteja (kirjasintyyppejä) ja tehosteita voisi aiheessa sivuta siten, ettei käytetä tarpeettomasti tehosteita tai tarpeettomasti muuteta oletuksia. Joillakin yhdistelmillä (myös riippuen käyttöjärjestelmään asennetuista fonteista) tekstistä voi tulla vaikeasti luettavaa kuten liian pientä. Erillinen ohje kertoo jo värien käytöstä, monissa artikkeleissa näkee vielä aivan turhia pienennyksiä tekstille. Oletuksena eräissä käyttöjärjestelmissä käytetty fontti ei ole välttämättä sama toisissa ja selain voi käyttää mitä työpöytäympäristö asettaa sille oletuksena. Ipr1 (keskustelu) 23. joulukuuta 2020 kello 10.02 (EET)

Yhdysmerkki

Ohjeessa kielletään käyttämästä sitovaa yhdysmerkkiä, mutta samalla sanaliittojen yhdysmerkeistä sanotaa, että "riveille jaettaessa yhdysmerkki sitoutuu siihen sanaan, johon se kuuluu yhdelle rivillekin kirjoitettaessa". Tavallista yhdysmerkkiä käyttäen tämä tuntuukin toimivan ainakin Firefoxilla. Esim. Chrome taas tekee tarvittaessa rivinvaihdon yhdysmerkin jälkeen, mikä ei ole toivottavaa. Odotellaanko, että Chrome muuttaa rivitysalgoritmiaan vai voisiko ohjetta jotenkin parantaa? Arikkelien lukeminen tulisi hieman mielekkäämmäksi jos sanat eivät turhaan pätkiintyisi vääristä kohdista. Saapashousu (keskustelu) 2. elokuuta 2023 kello 19.06 (EEST)