Keskustelu:Visionaarinen taide

Visionaarinen vai visionäärinen?--Kulttuurinavigaattori 25. heinäkuuta 2010 kello 19.21 (EEST)

Taannoin artikkelia aloittaessa adjektiivi "visionaarinen" oli ensisijainen hakusana kaikissa sana- ja sivistyssanakirjoissa ym tietosanakirjoissa - toisinaan suluissa "myös visionääri" tai visionäärinen. Esim [1], Facta 2001 ja Koukkunen, Kalevi (toim.): Sivistyssanakirja, s. 719. 2. painos. Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 951-0-26882-8. . Sanaparissa "visionaarinen/visionäärinen taide" enemmän vaihtelua, ja esim google ei tässä toimi, antaa kummallakin haulla molempia mutta visionaarisella taiteella hieman enemmän. Jostakin sain tonkiessani kuvan, että "nääri"-tyyppiset muodot adjektiiveissa olisivat ranskasta ruotsiin tulleita ranskan ääntämystä mukailevia sanoja ja sieltä lainautuneita muotoja (svetisismiä?). Joten "visionaarinen" -tyyppiset ovat uudempia, vähemmillä mutkilla lainattuja ja ehkä vokaaliharmoniassakin pysyttelevinä suositeltavampia. Mutta vanhat ruotsin mukaiset muodot tuntuvat monien suissa tutummilta.--BluePuddle 25. heinäkuuta 2010 kello 20.53 (EEST)

Eipä kuitenkaan ihan kaikissa sanakirjoissa. Esamatin mukaan "Kielitoimiston sanakirja 2.0: visionäärinen (rinn. visionaarinen). 1. visioita luova, näkemyksellinen. 2. näynomainen." Mille alettais?--Kulttuurinavigaattori 25. heinäkuuta 2010 kello 21.24 (EEST)

Juu, rinnakkaisia lienevät. Kannattaisin visionaarista suomalaisempana, helpommin lausuttavana ja vähemmän svetisistisenä.--BluePuddle 26. heinäkuuta 2010 kello 09.04 (EEST)

Ihan Omaa Tietoa, osa 54 (lue: Uutta tutkimusta)

Tämä artikkeli on fantasiaan perustuvaa Uutta tutkimusta. Sen sisältö on suurimmaksi osaksi keksittyjä ja lähteistämättömiä väitteitä. Osan väitteistä voi toki siirtää muihin artikkeleihin. Tulee poistaa.

Kertaheitolla katosi usko muutaman muokkaajan kykyyn toimia Wikipedian käytäntöjen mukaisesti. --(λ (?) (!)) 25. maaliskuuta 2011 kello 00.47 (EET)

Merkittävyyteen en ota kantaa, mutta huomiona keskusteluun myöhemmin osallistuville, että ennen nykyistä tynkäversiota artikkeli oli hieman pitempi [2]. On tästä nähtävästi pari lähdeviitteellä merkittyä kohtaakin lähtenyt pois. --Nironen 25. maaliskuuta 2011 kello 01.52 (EET)

Kannattaisi mallineiden sijaan katsoa niiden paikkansapitävyyttä. Poistetut 2kpl lähteistetyt 1. sisälsivät verkkoviitteen englanninkieliseen ja poistettuun sisältöön, jota ei voi käyttää edes ei-poistettuna suomenkielisen termin lähteistämiseen, ja 2. käsittelivät fantasiataidetta, eivät "visionääristä anglistista Uutta tutkimusta." --(λ (?) (!)) 25. maaliskuuta 2011 kello 01.55 (EET)

Sopii toki tarkistaa historiasta pitävätkö muokkausyhteenvetoihin kirjaamani ongelmat paikkansa: https://secure.wikimedia.org/wikipedia/fi/w/index.php?title=Visionaarinen_taide&action=history --(λ (?) (!)) 25. maaliskuuta 2011 kello 02.00 (EET)

Säilytettävä. Suomeksi visionäärinen taide löytyy mm. täältä. --Nedergard 26. maaliskuuta 2011 kello 17.52 (EET)

Kiitos vaivannäöstä. Katsoisin että sekä termi "mm." että merkittävyys todistuisi varsin tehokkaasti jos olisi useita lähteitä. Eli mistä tiedämme ettei tämä linkittämäsi ole myöskin uutta tutkimusta? (tai esim. sama henkilö artikkelin luonut) jne. Eli mistä muualta löysitte suomeksi? --(λ (?) (!)) 26. maaliskuuta 2011 kello 19.42 (EET)

Gradu ei ole Wikipedian kannalta uutta tutkimusta, vaan ihan käyttökelpoinen lähde. Uusi tutkimus tarkoittaa aiemmin julkaisematonta tietoa. --Otrfan 26. maaliskuuta 2011 kello 19.55 (EET)

Itse gradu tosiaan ei ole. Mutta Wikipedian kannalta Carl Gustav Jungin taidekäsityksen kutsuminen visionääriseksi taiteeksi, tai visionäärinen taide-artikkelin lähteistäminen yhden Jungin taidekäsityksiä tutkivan gradun käyttämän sanamuotoilun takia taas on juurikin sitä Uutta Tutkimusta. Tämän gradun perusteella jos lähteistäisi, olisi kyseessä weasel words. Eli viittaan gradun osaan 2.3., lukekaa toki laajemmin jos aihe ei ole tuttu. --(λ (?) (!)) 26. maaliskuuta 2011 kello 20.05 (EET)

Hm, mielenkiintoinen Pro Gradu. Esittelee tosin 'visionäärisen taiteen' symbolistis-jungilaisena, jonkinlaisena kollektiivisen alitajunnan ilmiönä, eli monimutkaistaa entisestään tätä kuviota. Tai siis, eri määritelmä kuin artikkelissa aikaisemmin esitelty, tai esim. Alex Grey:n, tai sitten visionäärisessä manifestissä esitelty määritelmä. --(λ (?) (!)) 26. maaliskuuta 2011 kello 19.49 (EET)

Ja osumia löytyy muitakin. Ja onko varmasti katsottu sanakirjoista ja taidealan lehdistä ja kirjallisuudesta että tällaista käsitettä ei niissä esiinny? Näköjään artikkelin alkuperäinen muokkaaja ei nyt halua ottaa osaa keskusteluun, mutta vaikka olisi niinkin, että hän itse olisi käyttänyt tätä käsitettä jossain muualla kuin Wikipediassa, niin sekään ei tee tästä uutta tutkimusta, jos käsitettä on käytetty myös muualla kuin täällä.--Urjanhai 26. maaliskuuta 2011 kello 20.19 (EET

Mahtavaa, osumia löytyy! Rohkeasti lähteistämään! Itse löydän molemmilla ääkköstystavoilla n. 400 hittiä joista n. 390 wikipedia kopsuja, sitten on Vesa Peltosen omaa tekstiä kahdessa paikassa ja tämä gradu.

Eli todellakin, toistan vielä, ei tarvitse yhtään ujostella, jos löytyisi suomenkielisiä merkittäviä lähteitä niin jätetään ne "mm." ja "muitakin" rohkeasti pois ja linkitetään vaikka tähän keskustelusivulle --(λ (?) (!)) 26. maaliskuuta 2011 kello 20.22 (EET)

Mitä tarkoittaa "Vesa Peltosen omaa tekstiä"? Jos teksti on julkaistu muualla kuin Wikipediassa, eikä ole Wikipedian kopio, niin mikä sitä estää käyttämästä lähteenä? Jos minä esimerkiksi satun julkaisemaan jostain aiheesta jotain muualla kuin Wikipediassa, niin mikäänn ei estä minua viittaamasta siihen Wikipediassa, kunhan se on ensin julkaistu muualla. Tämä on selkeästi käytännöistä luettavissa.--Urjanhai 26. maaliskuuta 2011 kello 20.28 (EET)

Ahaa, onko Urjanhai useinkin käyttänyt blogeja ja vastaavia lähteenä Wikipediassa? Ne eivät taida useimmiten täyttää käytäntöjen vaatimuksia. --(λ (?) (!)) 26. maaliskuuta 2011 kello 20.30 (EET)

No mikäs sitten tekee yliopistossa tarkastetusta gradusta kelpaamattoman? Ja oletko nyt varmasti käynyt kaikki taidealan lehdet ja taidekritiikit läpi, ettei niistä löydy tätä käsitettä?--Urjanhai 26. maaliskuuta 2011 kello 20.35 (EET)

No mikäs sitten tekee yliopistossa tarkastetusta gradusta kelpaamattoman? Ja oletko nyt varmasti käynyt kaikki taidealan lehdet ja taidekritiikit läpi, ettei niistä löydy tätä käsitettä?--Urjanhai 26. maaliskuuta 2011 kello 20.35 (EET)

Voi herranlettas. Miksi osallistutte keskusteluun jos ette ole tutustuneet materiaaliin, ettekä viitsi edes lukea keskustelua?

Kuten edellä totesin, em gradu ei sovi lähteistykseksi tähän artikkeliin, koska se ei käsittele taidesuuntausta, vaan Jungin taidekäsityksiä.

Todistustaakka on väitteiden esittäjällä. Käytännöt ovat selkeät. Olen yrittänyt parhaani mukaan lähteistää tätä artikkelia, muttakun suomenkielisiä merkittäviä lähteitä ei löydy. --(λ (?) (!)) 26. maaliskuuta 2011 kello 20.43 (EET)

Ei tarvitse olla kovinkaan harvinainen aihe, kun käy niin, ettei ettei pelkästä internetistä löydy mitään, joskin alla Otrfan jo esitti toisen gradun, joka yhdistää suomen- ja englanninkielisen käsitteen, mikä antaa mahdollisuuden käyttää myös englanninkielisiä lähteitä, eli jos ajatellaan positiivisesti, niin useampi silmäpari näkee enemmän kuin yksi, ja yhteisö on näin itseään korjaava. Mutta (vähemmän "uudenaikaisille" aiheille tyypillisesti) voin esittää vaikkapa esimerkin Mustio, jossa pelkän googlen perusteella Mustion kunnan laillisuus tai laittomuus jäi epämääräisten keskustelufioorumilähteiden varaan, mutta heti kun oli aikaa kävellä alan kirjastoon, niin koko homma selvisi viidessä minuutissa. Itse vain taidan olla laiska kävelemään taidealan kirjastoihin, mutta varmaan joku tähänkin keskusteluun osallistuvista asuu niitä lähempänä.--Urjanhai 26. maaliskuuta 2011 kello 20.51 (EET)

Tässä on toinen gradu[3] ja siellä mainitaan engl. termien intuitive art ja visionary art suom. vastineena visionaarinen taide. Eli ei ole mitään perustetta kieltää englanninkielisten lähteidenkin käyttöä. --Otrfan 26. maaliskuuta 2011 kello 20.41 (EET)

Hienoa työtä! Tuota itseasiassa aikaisemmin etsinkin. --(λ (?) (!)) 26. maaliskuuta 2011 kello 20.50 (EET)

Takaisin merkittävyyteen – tekevätkö siis nämä kolme eri näkemystä jotka lähteistä löytyvät tästä riittävän merkittävän Wikipediaan:

Harrastelijataiteen tai nykykansantaiteen suuntaus (Rohunen), psykedeelisen taiteen tai surrealismin suuntaus (Manifesto of visionary art) tai Hengellinen/Näkytaide (Alex Grey:n essee What Is Visionary Art).

Itse en näillä eväillä pysty merkittävyyttä havaitsemaan, ja tolkuton määrä taidehistorian opintoja on aivopessyt uskomaan, että lähes kaikki sisältö kuuluisi muihin jo olemassa oleviin taideartikkeleihin.

Huomatkaa että artikkelin englanninkielistä versiota riivaa aivan sama ongelmien ja epäselvän lähteistyksen sekametelivisiosoppa. --(λ (?) (!)) 26. maaliskuuta 2011 kello 21.09 (EET)

Artikkelin voi yhdistää tai pitää omanaan

Visionaarinen taidehan on eräs outsidertaiteen tai Ite-taiteen suuntauksista. Artikkelin voisi yhdistää tähän. Visonaarisesta taiteesta on kyllä muitakin tietolähteitä, joten voisi se olla omana artikkelinakin. Uutta tutkimusta-leima on tarpeeton. Ikävää, että joillekin uudet asiat ymmärretään uutena tutkimuksena.--Kulttuurinavigaattori 26. maaliskuuta 2011 kello 20.25 (EET)

Ikävää että arvailut ymmärryksistä sekä menevät täysin mönkään, että syövät uskoa kykyynne toimia Wikipedian käytäntöjen mukaisesti. --(λ (?) (!)) 26. maaliskuuta 2011 kello 20.27 (EET)

Arvoisa Kulttuurinavigaattori. Hienoa työtä. Mietityttää vain onko lähteistyksessä käyttämäsi, Joseph Nechvatalin omilla sivuilla julkaistu artikkeli käytäntöjen mukainen, esim. "ennestään hyvämaineisen julkaisijan julkaisemia" Wikipedia:Tarkistettavuus tai noudattaako se lähteenä ohjetta "Wikipediaan ei saa lisätä tietoa, jota ei ole jo julkaistu luotettavissa lähteissä, kuten vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa." Wikipedia:Ei_uutta_tutkimusta? Jos oikein käsitin kyse on Nechvatalin luennosta jota ei kyllä ole mitenkään varmaankaan arvioitu (muuten kuin hänen omalta taholtaan). Juuri tämä johtaa aiheesta kertovien artikkeleiden sekametelisoppaan, kun lähteinä on pelkästään yksittäisiä taiteilijoita ja heidän manifestejaan, kaikki hieman eri aiheesta, eri rajauksella aihetta lähestyen. --(λ (?) (!)) 27. maaliskuuta 2011 kello 21.56 (EEST)

Eli johtaa Uuteen tutkimukseen. Ja vielä mietityttää ajatusleikin tulos, josko muokkausten sanamuoto olisi erilainen, jos lauseiden perään ilmestyisi "Kenen mukaan?" malline, ja sitten muokkaus korjattaisiin? --(λ (?) (!)) 27. maaliskuuta 2011 kello 22.02 (EEST)