Keskustelu:Terhi Dostal

Voisitteko ystävällisesti lopettaa henkilökohtaiset hyökkäykset tälle sivustolle. Ylläpito on jo tietoinen tällä sivustolla tapahtuvasta kiusaamisesta. Kaikki sivun tiedot ovat nyt oikein. On asiaankuuluvaa, että sivustolla on tietoa myös pianistin vuoden 2008 urasta. Sivustolle lisätyt linkit ovat informatiivisia ja tunnettujen kulttuuri-instituutioiden ylläpitämiä. Wunderhorn 18. maaliskuuta 2008 kello 19.24 (UTC)Wunderhorn

Kyseessä ei ole henkilökohtainen hyökkäys, kun poistaa Suomen Saksan-instituutin henkilökunnnan esittelyn, jolla ei ole mitään (ainakaan artikkelista ilmi käyvää) yhteyttä Jääskeläisen pianistinuran kanssa ja "NIX-kvartetin konsertin esittely Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sivulla"-nimellä sivulle laitetun puhtaan konserttimainoksen, joka on Wikipediassa kielletty. Artikkeliin olisi lisäksi merkittävä lähteet ja mahdolliset levytykset, jotta muusikon tietosanakirjamerkittävyys käy ilmi. --Klassikkomies 18. maaliskuuta 2008 kello 21.04 (UTC)

Olet vandalisoinut Wikipedian artikkeleita tahallisesti jo useaan otteeseen, ole hyvä ja lopeta se. Artikkeleiden sotkeminen aiheuttaa ylimääräistä työtä Wikipedian muokkaajille, ja sotkujen korjaamiseen käytetty aika on pois artikkeleiden ja ohjeiden kirjoittamisesta. Jos et lopeta vandalisointia, muokkausoikeutesi poistetaan varoituksetta. Kommentin jätti Wunderhorn (keskustelu – muokkaukset).

Kyseessä ei ole vandalismi. En vandalisoi, vaan luin tarkkaasti Suomen Saksan-instituutin nettisivut. Jääskeläinen työskentelee päätoimisesti ihan tavallisena työntekijänä kulttuurialalla. Pianonsoittoa ei kuulu hänen tehtäviin.

Tämä on selvä ammattialan vaihto. Solistiuraa ei voi jatka sivutoimisesti, pieni keikka tuntemattoman kvartetin kanssa ei tarkoita mitään. Jääskeläisen viimeinen konsertti solistina oli 18.5.2007 Helsingissä.

Sana "kulttuurisihteeri" vaihdettiin instituutin sivuilla muokkaukseni jälkeen.

Wunderhornin 6.3. kirjoittama kappale koskee Jääskeläisen yhteiskunnallista tarkoitusta netissä kulkevan allekirjoituslistan perusteella, joka tukee Mikkelin kaupunginorkesterin säilymistä. Kappale meni liiallisuuteen, siksi poistin sen.--Harrastus 21. maaliskuuta 2008 kello 11.28 (UTC)

Vein artikkelin äänestykseen, kun siinä ei ole mitään lähteellisiä perusteluja merkittävyydelle. Nix-kvartetistakaan ei löydy Googlella kuin yksi maininta esiintymisestä Saksassa kirkossa ilmaiskonsertissa. Harrastajapianistit eivät kuulu Wikipediaan. --Ulrika 21. maaliskuuta 2008 kello 11.48 (UTC)

Lähteet Terhi Jääskeläisen Wikipedia-sivulle lisätään. Ei ole syytä epäillä pianistin merkittävyyttä ja oikeutusta Wikipediaan. Nix-kvartetin kaikki jäsenet ovat tunnettuja nuoria suomalaisia muusikkoja. Terhi Jääskeläinen on hyvin koulutettu suomalainen pianisti, ei mikään harrastelija. Etsi Googlesta myös maininta Nix-kvartetin esiintymisestä saksalaisella radiokanavalla. Kaunomieli 21. maaliskuuta 2008 kello 14.02 (UTC)

Tässä käydään nyt keskustelua siitä, kuka kelpaa wikipediaan ja kuka ei. Tulisiko wikipedian sisältää artikkeleita vain suppeasta joukosta, tiukat kriteerit (mitkä nämä ovat?) läpäisevistä henkilöistä ja asioista. Eräs wikipedian etu painettuun tietosanakirjaan on ymmärtääkseni se, että tiedonjanoinen saa informaatiota kattavasti eri asioista. Tekeekö wikipedian kattavuus siitä jotenkin huonomman? Kriteerit henkilön merkittävyydelle ovat myös hyvin epämääräiset. Wikipedia sisältää paljon henkilöitä, joiden merkittävyys voidaan jollain perusteella kyseenalaistaa. Pitäisikö urheilijatkin poistaa heti, kun heidän suoritustasonsa heikkenee, tai kun heidän ura loppuu? Tämä riippuu myös paljon siitä mistä näkökulmasta asiaa tarkastelee. Ovatko esimerkiksi iltapäivälehtien lööpeissä paistattelevat henkilöt jotenkin ansioituneita? Taitelijat joutuvat usein puurtamaan paljon ilman merkittävää näkyvyyttä. On säälittävää alkaa vähätellä heidän työnsä tuloksia (jotka tässä tapauksessa ovat kuitenkin mielestäni riittävät, kyseessä ei ole mikään tusinapimputtelija). Wikipediasta ei pidä tehdä populäärikulttuurin mekkaa. Täällä sivulla heitetään anonyyminä väitteitä ja mustamaalataan ihmistä ilman kunnollista faktapohjaa. Mielestäni se on erittäin arveluttavaa. Tällä tavallako me edistämme suomalaista kulttuuria? Oltaisiin ylpeitä omista lahjakkuuksistamme. Wikipediaa ei mielestäni tee yhtään huonommaksi se, vaikka se olisi paljon nykyistä kattavampikin. Ajattelija 21. maaliskuuta 2008 kello 14.28 (UTC)

Viihdepuolella Wikipedia on täynnä roskaa ja merkityksetöntä. Itse pyrin säilyttämään taiteen puolella riman korkealla, ettei tarvitse lukea lehdistä kritiikkiä, miten Wikipedialla ei ole mitään tasoa. Ymmärrän että kyse on lähellä sinua (Ajattelija ja Kaunomieli) lähellä olevasta henkilöstä, mutta sen ei saisi antaa sumentaa ymmmärrystä. Nix-yhtyeelläkään ei ole mitään näyttöä merkittävyydestä, yksi radioesiintyminen ei sitä vielä ole. Tervetuloa tekemään laadukasta Wikipediaa, taiteiden puolella kirjoittajia on liian vähän. Erityisesti neutraaleja kirjoittajia kaivataan, joilla ei ole oma lehmä ojassa. --Ulrika 21. maaliskuuta 2008 kello 14.34 (UTC)

Aiheen merkittävyydelle vaaditaan jokaisessa artikkelissa lähteistetyt perusteet. Eräänä kriteerinä muusikon/yhtyeen merkittävyydelle on pidetty levytystä, joka ei ole omakustanne. Tästä on päästy jonkinlaiseen konsensukseen, joka on eräs Wikipedian keskeisistä toimintaperiaatteista. --Klassikkomies 21. maaliskuuta 2008 kello 14.40 (UTC)

Terhi Jääskeläinen on yksi harvoista suomalaisista nuorista muusikoista, jotka on palkittu kilpailuissa, joita järjestää arvostettu World Federation of International Music Competitions, ks. http://www.fmcim.org/comp/laur_search.php?disc=&nat=fi&year=&menu=1&lang=en&type=multi Kaunomieli 21. maaliskuuta 2008 kello 14.46 (UTC)

Keskusteluun aiheen merkittävyydestä kannattaa osallistua artikkelin poistoäänestyssivulla: Wikipedia:Poistettavat sivut/Terhi Jääskeläinen, jotta äänestäjät saavat tietoa aiheen mahdollisesta merkittävyydestä. --Klassikkomies 21. maaliskuuta 2008 kello 14.50 (UTC)

Kilpailujahan on nykyisin valtavat määrät. Onkohan tuohon kilpailuun osallistunut montakin suomalaista. Neljäs sija jossakin kilpailussa ei vielä takaa merkittävyyttä, kun voittajiakin on hävinnyt unhon sumuihin. --Ulrika 21. maaliskuuta 2008 kello 14.52 (UTC)

Kaunomieli / Wunderhorn / Ajattelija / Terhi,

Jääskeläisen viimeinen kilpailumenestys on 10 vuotta sitten. SE on ehdottomasti merkittävä! NIX-kvartetti alkaa juuri toimintansa, ei ole meriittejä. --Pianopiano 21. maaliskuuta 2008 kello 14.54 (UTC)

Kannattaa vielä panna merkille että WFIMC ei järjestä kilpailuja, se on pelkkä yhteiselin. --Ulrika 21. maaliskuuta 2008 kello 14.55 (UTC)

Terhi Jääskeläisen pianotaidetta voi kuunnella esim. seuraavilla levyillä:Riches and Dreams (Kustantaja The Classical Recording Company, London) ja Striking the Right Note (Kustantaja OKO:n taidesäätiö). --Kaunomieli 21. maaliskuuta 2008 kello 15.11 (UTC)

Kummastakaan en löytänyt Googlella tietoja. Jos ne eivät ole julkisesti myynnissä olevia levyjä, niillä ei voi perustella mitään. Vähintä mitä voit tehdä, on antaa niille lähde. EDIT: CRC taitaa olla omakustanteita julkaiseva yritys, jos oikein ymmärrän. --Ulrika 21. maaliskuuta 2008 kello 15.15 (UTC)

Tuolla on mainittu Riches and dreams eli on ainakin jotain sen nimistä julkaistu. --Zache 21. maaliskuuta 2008 kello 15.22 (UTC)

Se on ilmeisesti "konserttitoimiston" sivu, ja tiedot toimistolle on antanut taiteilija itse, eikä siitäkään siis selviä, minkälainen levy on kyseessä. Enemmänkin luottaisin CRC-yhtiön sivuihin, joilla esitellään heidän tarjoamiaan palveluja. --Ulrika 21. maaliskuuta 2008 kello 15.28 (UTC)

Osa teistä on selvästi sukupolvea, joka ei osaa etsiä enää tietoa mistään muualta kuin googlesta. Tämä on kyseenalaistaa uskottavuuttanne vakavasti otettavina tiedon tuottajina. Google ei tarjoa kuin murto-osan maailmassa olevasta tiedosta ja tämä tieto voi olla myös hyvin virheellistä. Suosittelen, että näkisitte joskus vaivaa, ja siirtyisitte pois tietokoneenne äärestä tiedon löytämiseksi. Ajattelija

Sinänsä aika osuva juttu. Voinkin auttaa tätä dilemmaa selvittämällä vanhan kansan tyyliin tätä asiaa. Opiskelen itse Sibelius-Akatemialla, voin käydä hieman selvittelemässä kuka tämä kyseinen henkilö on vai onko kukaan. Palaan aiheeseen huomenna kun käyn koululla :) --Korso 21. maaliskuuta 2008 kello 15.35 (UTC)

Hieno juttu, niin saadaan tietoa hevosen suusta. Tosin tieto pitäisi olla julkaistu jossakin, Wikipedian käytännön mukaan. Ja ihan oikeasti, kyllä nykyisin jokaisesta vakavasti otettavasta esiintyvästä taiteilijasta löytyy Googlen kautta tarkistettavaa tietoa. Jos Ajattelijalla on ilmoittaa muita lähteitä, tieto on tietysti tervetullutta. --Ulrika 21. maaliskuuta 2008 kello 15.39 (UTC)

Ongelman juurihan on se, että artikkelin alkuperäinen tekijä ei ole merkinnyt sivulle käyttämiään lähteitä, ei se, että muut käyttäjät olisivat laiskoja. Kuten sivulla Wikipedia:Tarkistettavuus todetaan, lähteiden ilmoittamisen velvollisuus on tiedon lisääjällä. –Ejs-80 21. maaliskuuta 2008 kello 15.43 (UTC)

Ei välttämättä löydy, mutta kyllä se jotain kertoo jos alta 30v taiteilijasta ei löydy googlella, surfwaxilla, nyysseistä, blogeista, lindasta tai violasta mitään järjellistä. Ja uskaltaisin väittää, että tässä keskustelussa aktiivisesti mukana olleet ovat kaikki keskimääräistä paljon parempia hakemaan internetskusta harvinaisia asioita. --Zache 21. maaliskuuta 2008 kello 15.47 (UTC)

Mutta nyt on syytä muistaa, millaiset ihmiset pyörittävät pääosin klassisen musiikin maailmaa. Enimmäkseen siellä ei tehdä fanisivuja ja konserttikalenterita, vaan monessa tapauksessa joku 60-vuotias markkinointisihteeri tekee konserttijulisteet ja lehti-ilmoitukset, ja jos nettiin laitetaankin ilmoitus konsertista, sitä ei arkistoida sinne nettiin, vaan sivu poistuu uuden tieltä. Populaarikulttuurin puolella nettijäljet ovat paljon luotettavampi mittari kuin klassisella puolella. Linda ja Viola taas sisältävät tallenteita, mutta jälleen kerran tulee vastaan ero populaarimusiikin ja klassisen musiikin välillä: populaarikulttuurin puolella levytkin tuottavat, klassisella puolella levyjä tehdään usein tappiolla, jotta niiden avulla saataisiin myytyä konsertteja. Konsertit ja radioesiintymiset ovat klassisen puolella parempia mittareita kuin elävästä taiteesta syntyvät "kuolleet" jäljet tietokannoissa. --Viljamika 24. maaliskuuta 2008 kello 08.26 (UTC)

edit. ajatusvihre --Viljamika 24. maaliskuuta 2008 kello 08.35 (UTC)

Millä tavalla esimerkiksi 30-vuotias markkinointisihteeri on parempi julisteiden tekijä kuin 60-vuotias markkinointisihteeri? Toiseksi kommentoisin levytyksiä: Jos levytyksistä ei löydy mitään mainintaa Googlella, niitä ei ole. Lontoolaisen omakustanteita julkaisevan levy-yhtiön julkaisu on omakustanne. Myöskään OKO:n taidesäätiö (nyk. Pohjolan taidesäätiö) ei julkaise kaupallisessa myynnissä olevia levyjä. Tosin mitään mainintaa kummastakaan levystä ei löytynyt. --Ulrika 24. maaliskuuta 2008 kello 09.16 (UTC)

Tarkoitin esimerkilläni sitä, että klassisen musiikin tiedotuksesta ja klassisen musiikin "kuluttamisesta" vastaa monesti ihminen, joka on sitä ikäpolvea, jolle netti ei ole ensimmäinen eikä tärkein kanava, ja siksi netistä ei löydy läheskään kaikkea tietoa, varsinkaan muutaman vuoden takaa. Mutu-tuntumani on, että populaarikulttuurin edustus netissä on huomattavasti suurempi kuin klassisen niin taiteilijoiden esittelyn kuin konserttimainostenkin osalta. Levytyskommentillani taas tarkoitin sitä, että levyt eivät ole klassisella puolella ratkaiseva asia, vaan konsertit ovat. Tietysti supertähdet tekevät levyjä klassisella puolellakin, mutta nykyisessä levy-yhtiötilanteessa muut eivät niitä juuri teekään. Levytysten puuttuminen ei 30-vuotiaan taitelijan kohdalla vielä siis tarkoita uran puuttumista, vaikka poppimuusikolle levyjen puuttuminen olisi ehdoton no-no merkittävyyspuntaroinnissa. --Viljamika 24. maaliskuuta 2008 kello 13.33 (UTC)

Olit lisännyt lähteitä, joita ei missään mielessä voi pitää luotettavina. Luitko edes niitä? --Ulrika 21. maaliskuuta 2008 kello 17.32 (UTC)

Luin. Epäiletkö suuresti että nuo lähteet olisi väärässä? Niin paljon, että kyseinen nainen olisi huijannut ilmoittaessaan tiedot kansainväliseen kilpailuun tai että kusettaisi virallisen puljun infosivulla? Mitä tulee Nix:n tietoihin niin totta kai bändin itsensäantamat tiedot kelpaa lähteeksi sille, että onko joku bändin jäsen siinä mukana vai ei. --Zache 21. maaliskuuta 2008 kello 17.48 (UTC)

Siinä mielessä harhaanjohtavaa, että artikkelissa sanotaan "keskittynyt urallaan", eikä sitä uraa ole vielä ollut, mutta laitat kuitenkin ikään kuin lähteeksi hänen omatekemänsä cv:n. Sama koskee Nix-pianokvartettia, mikä lienee tilapääkokoonpano, mutta ei ainakaan millään muotoa merkittävä. Sen lähteistäminen antaa pikaisella silmäilijälle kuvan, että hän on saavuttanut siinäkin jotakin merkittävää. Esiintynyt 14 maassa, mutta millaisissa tilaisuuksissa: merimieskirkoissa, kulttuuri-instituuteissa. Kyllä nuo ovat harhaanjohtavia. Lähteiden pitää olla jollakin tavalla merkittäviä, jotta ne ovat todistusvoimaisia, kun sitä väitettyä uraa ei mistään löydy. --Ulrika 21. maaliskuuta 2008 kello 18.07 (UTC)

Nix on kuitenkin riittävän merkittävä kuitenkin saksan radioon. Ja kulttuuri-instituuttien lisäksi luotettavasti todistetusti Suomessa Sibelius-museossa, Helsingborgin orkesterin kanssa, Maj Lindissä, Espoon pianoviikoilla jne... pointti on siinä, että jos hän on todistetusti vuodesta 1994 (teki levyn) tehnyt musiikkia säännöllisesti esiintynyt kilpailuissa, konserteissa niin on hänellä selkeä ura. Olen toki samaa mieltä siitä, että hän oli nuorilupaus josta ei sitten tullutkaan mitään tähteä, mutta ei se nyt hänen nuoruuden saavutuksia tai nykyistä osaamistaan vähennä se ettei hän elätä itseään musiikilla. --Zache 21. maaliskuuta 2008 kello 18.32 (UTC)

Vrt. Teemu Jääskeläinen, joka on myös Wikipediassa.--Viljamika 24. maaliskuuta 2008 kello 08.26 (UTC)

Nuorten suomalaispianistien eturiviin kuuluvat mm. Antti Siirala, Paavali Jumppanen, Laura Mikkola. Tätä voi verrata. --Pianopiano 21. maaliskuuta 2008 kello 18.25 (UTC)

Miksi meidän pitäisi verrata häntä suomalaisiin tähtipianisteihin? "Riittävän merkittävä" ei tarkoita sitä, että tarvitsisi olla paras tai parhaiden joukossa. --Zache 21. maaliskuuta 2008 kello 18.32 (UTC)

Kyllä joku meriitti sentään tietosanakirjamerkittävyyteen vaaditaan. Tästä niitä ei ole tullut ilmi yhtään. --Klassikkomies 21. maaliskuuta 2008 kello 18.35 (UTC)

Hei kaikki! Onpas tästä sivusta noussut meteli. Olen tosi pahoillani, kun en ole ennen laittanut tähän viitteitä. En tiennyt, että se on niin tärkeää! Lisäksi en vielä osaa käyttää Wikipediaa kovin hyvin! Kävin katsomassa muista pianisteista kertovia sivuja, enkä huomannut, että niillä olisi ollut paljon viitteitä. Lisäsin nyt sen verran, että varmaan hieman saa käsitystä, kenestä on kyse. Valitettavasti kaikkia lehtijuttuja ei löydy netistä, mutta jos opiskelette jossain vaiheessa esim. tieteellistä tutkimusta, niin varmaan saatte tietää, että nettilähteitä pidetään niissä piireissä kyseenalaisempina kuin lehdissä tai kirjoissa ilmestyneitä lähteitä. Useimmat lehtijutut löytyvät kyllä esim. kirjastojen tai kyseisten lehtien arkistoista. En tiedä, riittääkö Wikipediaan se, että on ollut valtakunnan päälehdissä arvioitavana lukuisia kertoja. Jos teistä ei, niin minkä sille mahtaa.

Lisäksi minun on vielä todettava, että olen yllättynyt, miten paljon pahantahtoisuutta tämän sivun kommenteista on havaittavissa, kuten myös äänestyskeskustelussa! Onhan se helppo kirjoittaa ikävästi jostain ihmisestä nimeltä mainiten, kun itse saa piiloutua nimimerkin taakse. Toivottavasti kuitenkin olette tietoisia siitä, että jostain henkilöstä kirjoitettujen mahdollisten loukkaavien tekstien tekijöiden henkilöllisyys voidaan selvittää. --Wunderhorn

Onpas tästä noussut meteli. Wikipediassa tehdään kärpäsestä härkänen niin hyvässä kuin pahassakin. Linkediniin, Myspaceen tai Facebookiin voit tehdä vapaasti itsestäsi juuri sellaisen kuvauksen kuin haluat. Tämän on tarkoitus olla tietosanakirja. Tässä meillä on taas kerran tyypillinen tapaus henkilöstä, joka haluaa väkisin vääntää itsestään/kaveristaan/idolistaan Wikipedia-artikkelin ymmärtämättä Wikipedian käytäntöjä. Jostain syystä tällaiset ryhtyvät aina itkemään muiden käyttäjien osaamattomuudesta hakea lähteitä muualta kuin netistä, mutta silti eivät tuo niitä vedenpitäviä lähteitä tänne itse eivätkä vastaa heille esitettyihin kysymyksiin. Tilanne eskaloituu pian poistoäänestykseksi, johon ilmaantuu uusia, vastaluotuja käyttäjätunnuksia antamaan "asiantuntijakommentteja" ja väheksymään muiden käyttäjien tietoja sekä paheksumaan sitä, että kukaan ei ole kuullut tästä nevöhöödistä aiemmin. Artikkeli joko poistetaan tai säästetään. Jos se säästetään, niin nämä keskustelut jäävät ikuisiksi ajoiksi artikkelin historiaan kaikkien luettavaksi. Kannattaa miettiä ennen artikkelin luomista, haluaako että täältä löytyy myös se kaikki tieto, jonka muut käyttäjät ovat aiheesta löytäneet ja tulevat myöhemmin löytämään. —B. Nuhanen 21. maaliskuuta 2008 kello 20.59 (UTC)

Voitko osoittaa tarkemmin mainitsemiisi loukkaaviin teksteihin? Wikipediassa ei saa tehdä henkilökohtaisia hyökkäyksiä ja niistä voidaan rangaista. —B. Nuhanen 21. maaliskuuta 2008 kello 20.59 (UTC)

Pianopianon viittaukset sukkanukkeiluun tms.. menee henkilökohtaisuuksiin. IMO ja jos pitäisi arvata niin Ulrika lienee toinen kenen käytös tuntui pahantahtoiselta. Tosin puolustan häntä sen verran, että Ulrikan asenne on kyllä hyvinkin tasapuolisesti kaikkia kohtaan sama (ja tylyydestään huolimatta useimmiten ihan perustellusti vaikka olenkin enimmäkseen eri mieltä) niin sitä ei kuulu ottaa henkilökohtaisesti. :) --Zache 21. maaliskuuta 2008 kello 23.35 (UTC)

Sukkanukkeilu nyt kuitenkin osoittautui todelliseksi. Siihen vihjaaminen ei siis ollut henkilökohtainen hyökkäys. Käyttäjä Wunderhorn käytti salaa myös tunnuksia Ajattelija ja Kaunomieli (myös antaakseen useamman äänen samassa äänestyksessä), vaikka hänelle mainittiin usean käyttäjätunnuksen käytännöstä. —B. Nuhanen 24. maaliskuuta 2008 kello 12.01 (UTC)

Tuo on jo hh. Perustele pahantahtoisuusväitteesi. Luin kaikki kommenttini läpi, ja oman subjektiivisen näkemykseni mukaan ainoa, jota voidaan väittää pahantahtoiseksi, on äänestyskeskustelussa ilmaisu "tyrkyttäytymässä Wikipediaan". Pyydän sitä TJ:ltä anteeksi, vaikkakin se viittaa TJ:hin vain epäsuorasti. Muuten kaikki kommentit pysyvät asiassa. Jos pahantahtoiselta tuntuu se että aloin selvästi pikku hiljaa olla poiston kannalla, kun merkittävyyttä ei löytynyt ja lähteet olivat harhaanjohtavia, sellaista pahantahtoisuutta ovat kaikki poistoäänestykset täynnä jo ihan lähtökohtaisesti. --Ulrika 22. maaliskuuta 2008 kello 05.27 (UTC)

Pyydän anteeksi, en tarkoittanut tuota hh:ksi. Ja tarkennukseksi, et ole minusta pahantahtoinen. Yritin sanoa, että olet deletionismissasi tasapuolisesti ja perustellusti samalla tavalla tyly kaikkia/kaikkea kohtaan. Voi olla, että olemme erimieltä tuosta tylyydestäkin, mutta olkoon se sitten meikäläisen henkilökohtainen kohtainen mielipide eikä tapella siitä. --Zache 22. maaliskuuta 2008 kello 09.44 (UTC)

Poistin Wunderhornin mainoksia sekä käytin ironiaa. Onko kielletty? --Pianopiano 22. maaliskuuta 2008 kello 10.24 (UTC)

Sellainen lista ei vaikuta minuun. Ei tarvi luetella kaikki keikat. Merkittävyys syntyy laadusta, ei määrästä. Se viimeinen konsertti säestäjäpianistina joku Hampurin esikaupungissa on naurettava. --Harrastus 21. maaliskuuta 2008 kello 20.43 (UTC)

hurraa

Onpa taas ilo lukea kun porukka huutaa anonyymisti kilpaa asiasta, josta ei mitään ymmärrä. Panisin tähän oman nimeni, mutta en halua lukea vastaaavaa keskustelua sitä varten perustetulla toisella wikipedia-sivulla 15 min kuluttua.

1. Jos TJ ei jonkun mielestä ole "riittävän merkittävä" wikipediaan (jossa esiintyminen ilmeisesti tänne kirjoittavien mielestä huipentaa kenen tahansa uran), käykääpä sitten samaisen sivuston listassa "suomalaiset pianistit" jättämässä nuo vastaavat poistopyynnöt valtaosaan artikkeleista samoin perustein.

2. Miksi pitää kommentoida pianokilpailujen ja niissä menestymisen vaikeutta tai merkittävyyttä, jos aiheesta ei ole minkäänlaista tietoa tai kokemusta? Sellainen väite, että kansainvälisesti merkittävissä pianokilpailuissa menestynyttä Sibelius-Akatemiasta valmistunutta musiikin ammattilaista ei saisi täällä mainita nimeltä on aivan älytön.

3. Nimim. "harrastus" voisi pitää häkellyttävät näkemyksensä mm. liedpianismin naurettavuudesta visusti vakan alla. Ja uskon, että aika moni suomalainen pianisti olisi ihan tyytyväinen voidessaan esiintyä 300 kuulijalle Saksassa. Tiedoksesi myös, että solistiuraa voi jatkaa sivutoimisesti ja näin itse asiassa tekevät n. 95% esiintyvistä pianisteista, joista useimmat opettavat tai säestävät päätoimisesti. Seuraava noitavaino lieneekin kaikkien näiden huijareiden poistaminen wikipediasta.

4. Klassikkomies: Elämme aikana, jolloin monet tunnetut pianistit (mm. Lupu, Sokolov) ovat lopettaneet levyttämisen täysin ja suurimmat levy-yhtiöt ovat unohtaneet taiteellisen kunnianhimon vuosia sitten. Monet nuoret kansainvälisesti menestyvät (ja ulkomaalaiset= vakavasti otettavat) muusikot ovat nimenomaan lähteneet levyttämään omakustannepohjalta hyvin tuloksin. Suomalaisen nuoren pianistin rankkaaminen ainoastaan sen perusteella, kuinka suurelle ja mahtavalle yhtiölle hän on tallenteita tehnyt on näin ollen täysin naurettavaa. Ja edelleen: tällä perusteella saatte kyllä poistaa 90% Suomen pianisteja käsittelevistä artikkeleista.

5. Korso: Jos opiskelet Sibelius-Akatemiassa, etkä tiedä kuka Jääskeläinen (joka on opiskellut ja työskennellyt samassa talossa vuosikaudet) on, niin et varmaankaan opiskele pianonsoittoa t. olet aloittanut sen hyvin hiljattain, missä tapauksessa kehotan sinua keskittymään harjoittelemiseen omaa suurta tulevaa solistiuraasi silmälläpitäen.

Ja tosiaan sitä taustaa vasten, kuinka kovan työn takana konserttien valmistaminen klassisessa musiikissa on ja kuinka harva alaa opiskelevista yltää tässä suvereniteettiin, pidän käsittämättömänä, että löytyy ihmisiä, jotka viitsivät kuluttaa aikaansa tällaiseen. Muistutetaan nyt vielä, että jokaisella tv-laulukilpailussa välierään päässeellä on varmaankin jo oma wikipedia-kategoria. Ja miksi ihmiset, jotka eivät ymmärrä lähdekritiikistä mitään haluavat leikkiä tieteellisiä tutkijoita ruotimalla sitä, ovatko Terhi Jääskeläisen esiintymiset todella tapahtuneet? Menkää vaikka tutkimaan sitä törmäsivätkö ufot World Trade Centeriin. Kommentin jätti 62.78.244.107 (keskustelu – muokkaukset).

Miksi haluaisit Harrastuksen, Klassikkomiehen ja Korson tutkivan ufojen mahdollista törmäystä WTC:hen? En ollenkaan ymmärrä, miten se liittyy käsiteltävään aiheeseen. —B. Nuhanen 23. maaliskuuta 2008 kello 12.06 (UTC)

Liittyen minulle osoitettuun kohtaasi: olet oikeassa, aloitin opiskeluni hiljattain. Halusin löytää asialle lähteitä jotta artikkelista tulisi wikipedian näkökulmasta merkittävä. Henkilökohtainen ivailusi IP:n takaa on todella tarpeetonta, sillä tämä ei ole minulle millään tasolla henkilökohtainen asia. Selvitin asian (niin "real lifessa" kuin wikilähteiden puolesta), nyt tiedän "kuka kyseinen henkilö on" sekä näen artikkeliin lisättyjen lähteiden hyväksyttävyyden, ja olen artikkelin säilyttämisen kannalla. Ja mitä harjoitteluuni tulee, kyllä, harjoittelen erittäin ahkerasti tällä hetkellä ja olen iloinen ja tyytyväinen kehitykseeni, ja toivottavasti muutaman vuoden kuluttua esiinnyn itsekin :) --Korso 23. maaliskuuta 2008 kello 15.17 (UTC)

Voisiko joku poistaa nimimerkki Harrastus artikkeliin tekemän virheellisen muutoksen, joka pohjautuu hänen asiantuntemattomaan ja "mutu-tuntumalla" tekemään päätelmään (missä viittaus uran päättymisestä?). Useat pianistit työskentelevät pianouransa ohella. Jääskeläisen solistiura ei todellakaan ole loppunut ja uusia konsertteja on luvassa. Ajattelija 23. maaliskuuta 2008 kello 11.49 (UTC)

Poistin maininnan. -- Piisamson 23. maaliskuuta 2008 kello 11.52 (UTC)

Missä ovat sitten hänen solistiset esitykset 18.5.07 jälkeen? Odotan vastausta. --Harrastus 23. maaliskuuta 2008 kello 12.03 (UTC)

Vuoden tauko esiintymisissä ja uran päättyminen ei ehkä sittenkään ole sama asia. -- Piisamson 23. maaliskuuta 2008 kello 12.04 (UTC)

Tässä tapauksessa on, koska viimeisen konsertin jälkeen hän on aloittanut päätoimisesti uuden tehtävän. Hän työskentelee cultural management-alalla, aika solistiuran jatkamiseen ei riitä. Solopianisti harjoittelee vähintään 5-7 tuntia päivällä, ennen konserttien esiintymisen vielä enemmän. Todennäköisesti hän soittaa sivutoimisesti säestäjänä ja kamarimuusikkona, mutta ei solistina.--Harrastus 23. maaliskuuta 2008 kello 12.33 (UTC)

Voi hyvin pitää paikkansa, mutta kuulostaa ikävästi Wikipediassa kielletyltä omalta päätelmältä. Asialle tarvitaan lähde. -- Piisamson 23. maaliskuuta 2008 kello 12.40 (UTC)

Eikä edes pidä paikkaansa. Se, että harjoittelee paljon, ei tarkoita vielä mitään harjoittelun laadusta. Mm. Leopod Auer on todenut Nathan Milsteinille: "Jos harjoittelet ainoastaan sormillasi, ei suurikaan tuntimäärä riitä. Jos käytät myös päätäsi, kaksi tuntia on pitkä aika!". Muutaman vuoden taukoja solistiurassa on mm. Murray Perahialla, joten taukoakaan ei voi pitää sen merkkinä, että solistiura olisi päättynyt. Lisäksi on syytä huomata, että Wikipedia ei ole konserttitoimisto, jonka tehtävänä on pitää listoillaan vain aktiivista uraa tekeviä muusikoita, vaan se kertoo myös uransa lopettaneista ja jopa kuolleista ihmisistä. --Viljamika 24. maaliskuuta 2008 kello 08.26 (UTC)

Voisiko "Harrastus" lopettaa paranoidisen "harrastelunsa"? Terhi Jääskeläisen solistiura jatkuu tietenkin. Hänen seuraava laaja resitaalikonserttinsa solistina on Lyypekissä 23.5.08. Ensi syksynä jatkuu hänen Brahms-konserttiensa sarja Sibelius-Akatemiassa. Levytysten tuottajatiedot käyvät hyvin lähdetietoina, ne on mainittu Wunderhornin viimeisimmässä muokkausversiossa. Jääskeläisen YLE:n ykköselle tehdyt nauhoitukset ja ohjelmatiedot löytyvät Yleisradion arkistosta. On turha kuvitella, että kaikkien Sibelius-Akatemiassa opiskelevien/opiskelleiden levytystiedot löytyisivät jostain Sibelius-Akatemian nettisivuilta! Ei löydy Googlestakaan kuin pieni murto-osa kaikesta olemassa olevasta tiedosta.Kaunomieli 23. maaliskuuta 2008 kello 13.04 (UTC)

Korjaus edelliseen:Lyypekin konsertti on 22.5.08.Kaunomieli 23. maaliskuuta 2008 kello 13.06 (UTC)

Klassikkomiehelle tiedoksi, että Terhi Jääskeläisen levytykset on ilmoitettu aiemmin eli: 1)Riches and Dreams. Kustantaja The Classical Recording Company, London, England 2)Striking the Right Notes. Mukana musiikissa. Kustantaja OKO:n taidesäätiö 3)2004 Finlandia University presents selections from the sixth annual Sibelius Academy Festival. Kustantaja Gerald Kippola of North Star Studio, Hancock, Michigan, USA. Levyjen kustantajilta voi varmistaa levytysten olemassaolo, eli siinä niistä lähdetiedot. Nämä olisi syytä palauttaa artikkeliin, sillä ne oli poistettu varmistamatta asiaa kustantajilta. Terhi Jääskeläisen Ylen ykköselle tekemistä nauhoitteista ja k.o. radio-ohjelmista on Zachen keskustelupalstalla antama linkki 24.3.08 klo 13.21, joten nauhoitustiedot on syytä laittaa myös takaisin artikkelisivulle. Tiedontuottaja 25. maaliskuuta 2008 kello 17.48 (UTC)

Jos levyistä ei ole julkista tietoa olemassa, niitä ei voi mainita. Omakustanteet ja vain rajoitetusti jaettavat ilmais- ja promolevyt eivät ole merkittäviä.--Ulrika 25. maaliskuuta 2008 kello 17.53 (UTC)

Noh, noh. Ilmais-, omakustanne-, piraatti- ja promolevyt jne voivat hyvinkin olla wikipediassa maininnan arvoisia ja merkittäviä. Tosin jos levyjen olemassaoloa ei voida mitenkään verifioida edes epäluotettavista lähteistä niin ne eivät sitä ole :) --Zache 25. maaliskuuta 2008 kello 17.58 (UTC)

Nono, merkittäviä ne eivät ole, eikä niillä voi perustella mitään, siksi niitä ei myöskään pidä harhaanjohtavan vaikutelman antavina mainita, ellei ole oikeita levytyksiä. --Ulrika 25. maaliskuuta 2008 kello 18.02 (UTC)

Saisiko sitaatteja?

Olisi kiinnostavaa saada lukea suoria sitaatteja, mitä Seppo Heikinheimo ja Hannu-Ilari Lampila ovat hänestä kirjoittaneet, mutta en pääse Hesarin arkistoon käsiksi. Voisiko viitteet lisännyt Wunderhorn kopioida tänne muutaman rivin eri arvioista? --Ulrika 23. maaliskuuta 2008 kello 13.25 (UTC)

Suoraan HS-arkistosta Hannu-Ilari Lampilan / Harri Nurmisen artikkeli "Komeettoja Kuhmossa" (18.3.1997). Jääskeläisestä ei ole mitään tietoa. Jääskeläisen sivulla päivämäärä (12.3.1997) on väärin.

"HS - Kulttuuri - 18.3.1997 - 250 merkkiä - -1. painos

Komeettoja Kuhmossa Keskustelua muutoksesta ja nuoria virtuooseja

HANNU-ILARI LAMPILA KUHMO - "Oletko katsellyt öiselle tähtitaivaalle?", kyselin Kuhmon kevät -tapahtuman nuorilta virtuooseilta. "En, miksi minun olisi pitänyt katsella sinne?", kuului yleensä hieman ihmettelevä vastaus.

Ainoastaan sellisti Sennu Laine, oli huomannut yötaivaalla oudon valoilmiön ja hieman hämmästellyt sitä. "Näinköhän ihan oikein?", hän oli miettynyt.

Halen-Boppin komeetta se siellä loistaa Kuhmon pimeällä yötaivaalla. Komeetta ihmetytti kolmipäiväisen Kuhmon kevään Ihminen ja kosmos -forumin osanottajia, jotka keskustelivat aiheesta muutos taiteessa, tieteessä, yhteiskunnassa ja luonnossa 2000-luvun taitteessa - ja kuuntelivat sen lomassa nuoria kykyjä, joista osa on ilmeisiä musiikkitaivaan komeettoja.

Kun kuvataideakatemian professori Lauri Anttila tuli Kuhmon kevääseen, hän riensi ensi töikseeni ihailemaan Halen-Boppin komeettaa. Aivan forumin aluksi hän kertoi innostuneesti lumoavasta näystään, eräänlaisesta kosmoksen viestistä.

Professori Eero Paloheimo ihaili hänkin Halen-Boppin komeettaa, mutta hän käänsi sen retorisesti tuhon enteeksi: "Entä jos tietäisimme, että komeetta törmää kahdenkymmenen vuoden kuluttua maahan. Ihastelisimmeko sitä siitä huolimattakin?" Luontaistaloutta

ei sentään vaadittu Sinänsä Paloheimon mielestä on kuitenkin samantekevää, törmäisikö komeetta maahan tai ei. Tuho uhkaa joka tapauksessa. Paloheimo maalasi tiedemiehen vakuuttavin perustein synkän tuhonäyn, joka pakostakin häämöttää lähitulevaisuudessa - ellei ihminen muutu ja lopeta maapallon pilaamista ja luonnon riistämistä.

Paloheimo ei saarnannut luontaistaloutta ja Pentti Linkolan mallia. Hän uskoo, että huipputeknologia oikein käytettynä voisi pelastaa ihmisen ja luonnon.

Edes forumin ekoanarkisti, Suomen akatemian nuorempi tutkija Leena Vilkka ei vaatinut paluuta esiteolliseen yhteiskuntaan ja kuokan varteen, vaan hänkin oli sitä mieltä, että uusi teknologia olisi paras keino ratkaista ihmisten ruokkimisongelmat.

Forum oli täydellinen menestys. Se keräsi yli tuhat kävijää, enemmän kuin nuorten kykyjen konsertit, joiden kävijämäärä oli noin 900.

Keskustelujen käynnistäjänä ja hieman mefistomaisena kyseenalaistajana toimi taitavasti professori Boris Segerståhl, joka toimii Pohjois-Suomen tutkimuslaitoksen Thule-instituutin johtajana. Hänen alaansa on matemaattinen ekologia.

Tarvittiin myös arvojen ja etiikan asiantuntijaa, professori Timo Airaksista kertomaan hämmentyneelle yleisölle, miten suhtautua jatkuvaan muutokseen.

Airaksinen suositteli "stoalaista apatiaa". Apatia liitetään usein kaamoksen masentamiin suomalaisiin, mutta sen stoalainen muoto on jotakin paljon hienompaa ja syvällisempää. Stoalainen apatia

ei sovi musiikkiin A-patiaa eli paatoksen, tunteiden poissulkemista ei voi kuitenkaan suositella Kuhmon kevään nuorille muusikkolahjakkuuksille - eikä myöskään konserttien yleisölle. Musiikki on hyvä keino löytää tunteensa ja samalla kokonaisvaltainen elämys, jossa tunteet ja järki, pathos, logos ja myös ethos ovat tasapainossa.

"Minun suvussani ei ole lainkaan muusikoita. Saksalainen isäni on hotellialalla ja japanilainen äitini on työskennellyt lentoyhtiössä. Uskon musikaalisuuteni periytyvän vanhempieni luonteista. Isäni on tunneihminen ja järkyttyy helposti, kun taas japanilainen äitini on oppinut pitämään tunteensa sisällään ja olemaan näyttämättä niitä", Frederick Kempf pohtii. Tämän jännitteen aistii Kempfissä itsessään.

Lontoolainen Kempf on yksi Kuhmon kevään loistavista nuorista lahjakkuuksista, jolla on varmasti suuri kansainvälinen ura edessään. Hänellä on sama agentti kuin Olli Mustosella, ja on toimistolle tulevaisuuden sijoitus.

Kempfin uroteko oli Busonin sovitus Wagnerin Jumalten tuhon surumarssista. Hän iski syvälle tragedian synkkään ytimeen, loihti graniittisen, pimeydessä leimahtelevan monumentaalisoinnin.

Ruotsalainen viulisti Tobias Ringborg yllätti kypsyydellaan Brahmsin d-molli-sonaatissa, joka kuului tapahtuman upeimpiin esityksiin. Hänen jaloääninen viulunsa on arvokas Guadagnini vuodelta 1746.

Ringborgia säesti bulgarialainen pianisti Lora Tchekoratova, joka ihastutti myös omalla soolollaan, notkean taiturillisella ja kauniisti laulavalla Chopinin As-duuri-balladilla.

Kuhmon kehttp://fi.wikipedia.org/skins-1.5/common/images/button_link.png Sisäinen linkkivään nuoria solistikykyjä tänään klo 19.00 Valkoisessa salissa, Aleksanterinkatu 16-18. Juontaja Seppo Kimanen.

HARRI NURMINEN" --Pianopiano 24. maaliskuuta 2008 kello 10.59 (UTC)

Jotakin tällaista aavistelinkin, siksi pyysin sitaatteja. Kaikki lähteiksi merkityt artikkelit pitäisi tietysti nyt tarkistaa. Wikipediassa on hyvin tavallista, että lähteet eivät kerro siitä mistä pitäisi. --Ulrika 24. maaliskuuta 2008 kello 11.40 (UTC)

Noh, kommentoin tuonne toisaalle jo, mutta pistetään tännekkin. Ei ole myöskään mitenkään tavatonta, että nettilehtien arkistot eivät vastaa paperilehtien vastaavia ja, että oltaisiin siirretty syystä tai toisesta vain osa tiedoista sähköiseen muotoon. Kuvien, taulukoiden, artikkelien osien joiden uudelleen julkaisuun ei ole lupia jne poisjättäminen on enemmän kuin tavallista. --Zache 24. maaliskuuta 2008 kello 11.49 (UTC)

Helsingin Sanomat yleensä varmistaa sopimuksillaan, että heillä on lupa kaiken materiaalin uudelleenjulkaisuun. —B. Nuhanen 24. maaliskuuta 2008 kello 11.56 (UTC)

Minusta oheisesta artikkelista ei voi vielä tehdä Ulrikan tekemää päätelmää, ettei se kerro siitä mistä pitää. Jutussa puhutaan yleisesti tapahtumassa esiintyneistä nuorista virtuooseista, jotka esiintyivät tapahtumassa, mutta heitä ei vain mainita nimeltä. Nyt jonkun pitäisi käydä kaivamassa Kuhmon vuoden 1997 ohjelmakirja ja tarkistaa sieltä, ketkä olivat nuo "nuoret virtuoosit", joista vain muutama mainittiin jutussa nimeltä. Rohkenen uskoa, että TJ esiintyi tilaisuudessa. Jos TJ on esiintynyt tapahtumassa, ja hän kuuluu siihen joukkoon, jota virtuooseiksi tituleerataan, onko viite virheellinen? Kaipa TJ on Kuhmossa esiintynyt ainakin jonakin vuonna, koska hän on kuvattuna Kuhmon esiintyjien valokuvasivulla [1], kuten ilman viitteitä WP:ssä oleva Tommi Hakalakin. -Viljamika 25. maaliskuuta 2008 kello 17.50 (UTC)

Wikisitaatit on erikseen, joten sitaatteja ei Wikipedian artikkeliin tarvita. --Johney 24. maaliskuuta 2008 kello 12.00 (UTC)

Ainakin keskustelusivulle sen sijaan sitaatteja voi tuoda tällaisissa tilanteissa, kun emme pääse alkuperäiseen käsiksi. Muistaakseni ohjeissa on jopa maininta tästä mahdollisuudesta. --Ulrika 24. maaliskuuta 2008 kello 12.07 (UTC)

Pianopiano ja Klassikkomies eivät olleet löytäneet Terhi Jääskeläisen nimeä Hannu-Ilari Lampilan kirjoituksesta "Komeettoja Kuhmossa" HS 18.3.97. Minulla on käytössäni kyseisen kirjoituksen lehdessä ollut paperiversio, joka on nettiversiota 2 kappaleen verran pidempi. Viimeisissä kappaleissa lukee näin: "Sennu Laine on taiturillisimmillaan ja iskevimmillään ennen kaikkea Martinun Rossini-muunnelmissa. Hänen pianistinsa Anastasia Injushina aloitti Kuhmon Kevään omalla konsertillaan, jossa kuultiin Mozartia, Brahmsia ja Schumannia. Hänellä on erinomainen, nopea ja joustava tekniikka ja paljon runollista herkkyyttä. Nuori suomalaispianisti Terhi Jääskeläinen on saanut oman tekniikkansa jo sujuvaan ja luotettavaan kuntoon. Herkkyyttä vain lisää. Hän esiintyi yhdessä hyvin lupaavan 16-vuotiaan puolalaisen viuluvirtuoosin Natan Donalskin kanssa. Korealainen sellisti Mi-Sung Kim ja japanilainen pianisti Yoshiko Moriai soittivat sangen sievästi ja katselivat Kuhmon kevättalvea iloisen ja avoimen ihmetyksen vallassa". Asian voi käydä tarkistamassa esim. kirjaston HS:n paperiversiosta. Ehdotan, että joku käy palauttamassa artikkeliin k.o. lähteen takaisin paikoilleen. Tiedontuottaja 25. maaliskuuta 2008 kello 17.40 (UTC)

Tämä nettiversiosta puuttunut pätkä näköjään muuttaa asiaa ratkaisevasti. Jokohan kohta voitaisiin uskoa, että netissä ei ole kaikkea maailman tietoa.--Viljamika 25. maaliskuuta 2008 kello 17.52 (UTC)

Kovin ratkaisevasti ei tuollainen parin lauseen mittainen heitto pitkässä artikkelissa mihinkään vaikuta. --Ulrika 25. maaliskuuta 2008 kello 17.54 (UTC)

Vaikuttaa se siihen väitteeseen, että artikkeli ei kerro siitä mistä pitää. Genressään arvostelu on ihan normaalin mittainen. --Viljamika 25. maaliskuuta 2008 kello 18.24 (UTC)

Ja tämä oli siis lähdeviite seuraavan väitteen jälkeen: "Terhi Jääskeläinen on konsertoinut useimmilla merkittävimmistä suomalaisista musiikkijuhlista: Kuhmon kamarimusiikissa ja Nuori musiikki -festivaalilla (1997, 1998, 1999, 2005)". Mielestäni ei aivan aja asiaansa. --Klassikkomies 25. maaliskuuta 2008 kello 18.05 (UTC)

No jos tuossa tarkoitetaan Kuhmon alafestivaalia "Nuori musiikki", kyllähän se siihen viittaa. Jos se taas tarkoittaa Nurmeksen festivaalia "Nuori musiikki", siihen se ei viittaa. Kuhmon kamarimusiikki vaikuttaa valikoivan esiintyjikseen merkittäviä taitelijoita, joten siellä esiintyminen kelpaa vääntämään vaakaa merkittävyyden puolelle. Lähteiden perusteella TJ on esiintynyt Kuhmossa ainakin vuosina 1997 ja 2005. --Viljamika 25. maaliskuuta 2008 kello 18.24 (UTC)

Ulrika, Klassikkomies. Mikä tässä nyt tökkii? Olemme varmaan kaikki about samaa mieltä, että tytsy oli lahjakas nuoruudenlupaus joka ei josta ei tullut sitä kirkkainta tähteä ja käytännössä on ihan riittävästi lähteitä varmistamaan, että artikkelin tiedot on pääpiirteissään oikein eikä niitä sinällään ole syytä epäillä. Olkoonkin, että tuo päättely voi olla uuttatutkimusta tai whatever, mutta pointti on siinä, että ei kait olla eri mieltä siitä etteikö tytsy olisi sitä mitä väittääkin olevansa vaan siitä onko se merkittävää vaiko ei? --Zache 25. maaliskuuta 2008 kello 19.44 (UTC)

Tarkoitatko sitä, että poistin lähteettömät tiedot artikkelista? Sehän on normaali toimintatapa. --Klassikkomies 25. maaliskuuta 2008 kello 20.28 (UTC)

Jooh, mutta sen voi tehdä vähemmälläkin draamalla esim jättämällä sen kriittisen useimmilla sanan siitä pois. --Zache 25. maaliskuuta 2008 kello 20.48 (UTC)

Siinä oli paljon niitä vuosia ilman viitteitä, joten mielestäni oli aiheellista poistaa lähteettömät tiedot. Edelleen mainitsemasi muoto, jonka poistin oli "Terhi Jääskeläinen on konsertoinut useimmilla merkittävimmistä suomalaisista musiikkijuhlista". Se on mielestäni lähteiden valossa liioittelua. Lauseen "Terhi Jääskeläinen on esiintynyt merkittävillä suomalaisilla musiikkijuhlilla" voi toki lisätä, mutta tämähän käy artikkelista ilmi muutenkin. --Klassikkomies 25. maaliskuuta 2008 kello 21.10 (UTC)

Tähän olisi kiva kuulla vastaus Ulrikaltakin.--Viljamika 26. maaliskuuta 2008 kello 07.05 (UTC)

Ulrika poisti 21.3.2008 klo 21.20 artikkelista tiedot Terhi Jääskeläisen Ylen ykköselle tekemistä radionauhoituksista sekä levyistä. Myöhemmin Zache on liittänyt keskustelusivulle 24.3.08 Hesarin arkistohaku "Terhi Jääskeläinen", josta voidaan todentaa radioesitysten tapahtuneen. Voisiko joku palauttaa merkinnän radionauhoituksista artikkeliin takaisin? Levytyksistäkin on tuottajatiedot, eivät ne ole olleet mitään omakustanteita eli niistäkin on Wikipedia-sivustoon ihan riittävä data olemassa. Terhi Jääskeläinen on soittanut resitaalikonsertin vuonna 2003 Espoon Pianoviikolla, siitä löytyy HS-artikkelit 12.10.2003 (Pianistien peloton sukupolvi ja Pianon juhlaviikko alkaa).Artikkelisivulta Espoon Pianoviikolla esiintyminen puuttuu, vaikka kyseessä on pianomusiikin ystävien arvostama tapahtuma.Tiedontuottaja 26. maaliskuuta 2008 kello 10.36 (UTC)

Kilpailuvoitoista

Jotkut ovat korostaneet kilpailusijoituksia. Kaivelin niistä tietoja sen vähän mitä löytyi: Sally Westerdahl perusti pianokilpailun Lahden konservatorion oppilaille. Kilpailijapohja on siis aika suppea, ja kilpailussa voittaminen on koulutovereiden voittamista ilmeisesti omassa ikäsarjassaan. Fazerin Musiikkisäätiön kilpailu on ikäkausikilpailu. Laskuni mukaan hän oli kilpailuun osallistuessaan 14-vuotias ja voitti siis 13-15-vuotiaiden sarjan. Heino Kaski -kilpailusta ei valitettavasti löytynyt mitään tietoa. Kilpailu on pidetty arvailuni mukaan Kasken kotipaikalla Lieksassa, ja ehkä Lieksan Lehdessä voisi kyseiseltä vuodelta löytyä tietoa. Joka tapauksessa TJ oli silloin 13-vuotias. Tämä siis lisätiedoksi, vaikka se ei varmaan äänestykseen enää vaikutakaan. --Ulrika 26. maaliskuuta 2008 kello 05.01 (UTC)

Fazerin Musiikkisäätiön kilpailussa v.1992 voittaja oli Terhi Jääskeläinen, toiseksi tuli Antti Siirala ja kolmanneksi Tuomas Turriago. Kuvastanee kilpailun tasoa. Sally Westerdahl-kilpailussa Jääskeläinen osallistui 14-vuotiaana ikärajoittamattomaan sarjaan Päijät-Hämeen konservatorion pianokilpailussa ja voitti sen, kilpailussa mukana oli aikuisia pianonsoiton opiskelijoita. Heino Kaski-kilpailu oli aikoinaan koko Itä-Suomen musiikkioppilaitosten pianonsoiton opiskelijoille tarkoitettu kilpailu, joka on sittemmin lopetettu, se pidettiin Joensuussa. Tässä kilpailussa aiemmin menestyneitä on esim. pianisti Janne Mertanen. Heino Kaski-kilpailun tilalle perustettiin myöhemmin Kuopion pianokilpailu.Tiedontuottaja 26. maaliskuuta 2008 kello 05.42 (UTC)

Kilpailupohjana Sally Westerdahl -kisoissa on Päijät-Hämeen konservatorion opiskelijakunta, joka on jo itsessään aika valikoitunutta. Heino Kaski -kilpailu on muusikoille tuttu, mutta pitääkö sitten kisoja arvottaa amatöörien yleissivistyksen mukaan? Kun TJ voitti ikärajoittamattoman sarjan, onko syytä esittää arvioita "koulutovereiden voittamista ilmeisesti omassa ikäsarjassaan" ennen kuin asiaa on tutkinut? --Viljamika 26. maaliskuuta 2008 kello 07.05 (UTC)

Minäkin osallistui tarhan juoksukilpailuihin 5-vuotiaana ja voitin. Isäni työpaikan kesäjuhlien esikouluikäisten juoksukilpailussa olin myös voittaja. Ala-asteella voitin kolmena vuotena 7-9-vuotiaiden sarjan. Murrosikä meni muissa juoksuissa, mutta urheilulukiossa sain kannustusstipendin ja voitin lähes kaikki koulun sisäiset juoksukilpailut ja menestyin mainiosti muissakin juoksukilpailuissa. Sittemmin olen hyvällä menestyksellä osallistunut naisten kymppiin, ollut mukana Tukholman maratonilla, lisäksi New Yorkin maratonilla olin eräänä vuonna katselijana. Olen juossut julkisesti Töölönlahden ja Stadionin ympärillä ja saanut varhaisina kesäaamuina penkillä virkisteitä nauttivilta hurjat suosionosoitukset, enkä enää ollut nuorisoiässä. Yhtä aikaa kanssani ovat juosseet muun muassa Jouko Turkka ja Erkki Tuomioja.Lisäksi olen lukenut kirjan Juoksemisen salaisuudet ja kirjoittanut juoksemisesta kaupunginosalehteen. Riittääkö tämä merkittävyyteen? Se että nyt istun pyörätuolissa, tuo tietysti uraani oman traagisen lisänsä. --Ulrika 26. maaliskuuta 2008 kello 05.57 (UTC)

(Ja tämäkö on nyt sitä Wikipedian hyvää tahtoa ja asiallista kirjoittelua? Ymmärrän katkeroitumisen pyörätuolielämän takia, mutta tähän keskusteluun henkilökohtaisilla traumoilla ei pitäisi olla sijaa tai niistä voidaan keskustella käyttäjän omalla sivulla.) Jos kilpailu on tarkoitettu nuorille, tekeekö se siitä automaattisesti huonon? Idols-kisoissakin on ikäraja, missikisoissa on ikäraja - miksei myös pianokilpailuissa. Kilpailulistalla on myös aikuisten kilpailuja. Jos kilpailuja ei pidä merkittävinä, tarvittaisiin ehkä vähän merkittävämpää tutkimusta ja ymmärrystä alasta, kuin vertailuja lastentarhan juoksukilpailuihin. Kas, se Wikipedian uskottavuus kun kärsii, jos päätökset tehdään ilman mitään asiantuntemusta alasta.--Viljamika 26. maaliskuuta 2008 kello 07.05 (UTC)

Miksi sitten kyselit lisätietoa näistä kilpailuista? Kun sait tiedot täysin asiallisessa muodossa, vastaat epäasiallisuuksilla.Tiedontuottaja 26. maaliskuuta 2008 kello 07.01 (UTC)