Keskustelu:SARS-CoV-2-rokote

Artikkelin nimi

Mielestäni COVID-19-rokote tai SARS-CoV-2-rokote on sopiva nimi tälle artikkelille. Koronaviruksia on useita. COVID-19 ja SARS-CoV-2 taas ovat tarkkoja termejä. Se, että media ja ihmiset käyttävät toistuvasti vääriä termejä, ei tee esim. alkoholistakaan synonyymiä etanolille. 5-HT2AR (keskustelu) 21. heinäkuuta 2020 kello 07.09 (EEST)

Millä nimellä sitä yleisesti kutsutaan? Millä nimellä siitä kirjoitetaan yleisjulkaisuissa? Onko muita koronavirusrokotteita? Millä nimellä lukijat sitä etsivät? Wikipedia on yleistajuinen julkaisu, mikä pitäisi ottaa huomioon, vaikka kirjoittaja itse olisi jonkin sortin ammattilainen (en tiedä onko). --Abc10 (keskustelu) 21. heinäkuuta 2020 kello 09.29 (EEST)

Mediassa yleisesti käytetty termi (oletettavasti korona/koronavirusrokote) ei tulkinnanvaraisuuden takia missään nimessä kuulu tietosanakirjaan. En tiedä mitä tarkoitat yleisjulkaisulla. Muita koronavirusrokotteita on: "Vaccines against bovine coronavirus are widely employed in cattle..." ja tulee tulevaisuudessa varmasti lisää, myös ihmisille. Lukijoille on ohjaussivuja ja artikkelien määrän kasvaessa täsmennyssivuja (esim. Alkoholi). En ymmärrä kuinka monta kertaa näin selkeistä asioista tarvitsee kiistellä ja kiistellä. 5-HT2AR (keskustelu) 21. heinäkuuta 2020 kello 11.53 (EEST)

Yleisjulkaisu on julkaisu, joka ei ole erikoisalan julkaisu, ei siis esimerkiksi lääketieteellinen lehti. Yleisjulkaisu on suunnattu suurelle yleisölle. Se mikä on yhden mielestä selkeä, on toisen näkökulmasta epäselvä, hämärä, hämäävä, käsittämätön. Minun näkökulmani on periaatteessa aina sen lukijan näkökulma, joka etsii tietoa Wikipediasta ymmärtääkseen mistä on kysymys. Lääketieteen ja terveydenhoidon piirissä toimivat hakevat tietoa oman alansa julkaisuista (toivottavasti). Toivon, etteivät toimittajatkaan hakisi tietoa Wikipediasta vaan Wikipediaan merkityistä lähteistä, ja olen sen toivomuksen muutamallekin ilmaissut. Siinä muuten yksi syy miksi, lähteet ovat tärkeitä. --Abc10 (keskustelu) 21. heinäkuuta 2020 kello 16.55 (EEST)

Hämäävää ja epäselvää on se, että puhutaan "koronavirusrokotteesta" kun koronavirusrokotteita on useita ja koronaviruksia on useita. SARS-CoV-2:ta vastaan toimivasta rokotteesta puhuminen "koronavirusrokotteena" on sama kuin joku jenkki sanoisi käyneensä "Euroopassa". "SARS-CoV-2-rokote" ei ole mitenkään ylitsepääsemättömän käsittämätön termi ymmärtää. Pitäisikö tässä artikkelissa muka korvata termit "SARS-CoV-2" termillä "koronavirus" koska sitä käytetään jossain määrin nyt mm. lehdistössä? Ei. Jos ja kun tulevaisuudessa tulee uusi jonkin toisen koronaviruksen aiheuttama epidemia/pandemia, kutsutaanko sitäkin kaikissa asiayhteyksissä nimellä nimellä "koronavirus" täällä Wikipediassa jos esim. lehdistö ottaisi tämän termin taas lempilapsekseen? Ei. Itselleni on biokemistinä tämä on yhtä turhauttavaa kuin yrittäisi selittää jollekulle miksi etanolia ei voi ensyklopediassa kutsua nimellä alkoholi. Englannikielisessä ja valtaosassa muun kielisistä Wikipedioista tämä homma sentään ymmärretään. 5-HT2AR (keskustelu) 21. heinäkuuta 2020 kello 20.03 (EEST)

Jos tämän artikkelin siirtää nimelle "SARS-CoV-2-rokote", jää jäljelle uudelleenohjaussivu "koronavirusrokote" riippumatta siitä kirjoittaako Wikipedian hakuun "SARS-CoV-2-rokote" tai "koronavirusrokote". Tulkitsen siis kirjoittamasi perusteella ettei sinulla ole mitään ongelmaa tämän artikkelin nimen muuttamisen suhteen, koska nimen muutos ei millään tavalla "estä" tiedon löytämistä. 5-HT2AR (keskustelu) 29. heinäkuuta 2020 kello 15.48 (EEST)

Äläpäs lähde tekemään kommenteistani tulkintoja joita en allekirjoita. --Abc10 (keskustelu) 29. heinäkuuta 2020 kello 16.55 (EEST)

Näinhän itse kirjoitit: sinulle on ongelma se, ettei tietoa löydä hakusanalla "koronavirusrokote". Se kuitenkin löytyy uudelleenohjauksen avulla riippumatta siitä, että mikä on sivun nimi, joten ongelmaa ei ole. Oliko tässä muka joku toinenkin ongelma? 5-HT2AR (keskustelu) 30. heinäkuuta 2020 kello 16.42 (EEST)

Tottakai kaikki artikkelit voidaan nimetä vaikka minkälaisilla nimihäkkyröillä ja sitten tehdä ohjaus siitä nimestä, mitä ihmiset oikeasti käyttävät, mutta meillä on selkeaä ohje: Wikipedian artikkelin nimen tulee olla sellainen, jolla aiheeseen viitataan suomen yleiskielessä. Tässä yhteydessä yleiskielellä tarkoitetaan huoliteltua, erikoiskielten sanastoa sisältämätöntä suositusten mukaista kirjoitettua ja puhuttua kieltä. Älä jumitu tähän vaan jatka höýödyllisten artikkeleiden kirjoittamista (en ole tutkinut mitä kirjoitat, mutta uskon ja toivon niin). --Abc10 (keskustelu) 30. heinäkuuta 2020 kello 17.02 (EEST)

Päätätkö sinä, että mikä on yleiskielinen nimi? Koronavirusrokote on edelleen tulkinnanvarainen termi. SARS-CoV-2rokote ei ole. Ilmeisesti haluat, että luon artikkeleita olemassa olevista koronavirusrokotteista, jotta tajuat pointtini. 5-HT2AR (keskustelu) 30. heinäkuuta 2020 kello 17.05 (EEST)

Niin nykyisen nimen ongelma on tietysti se, että artikkelin johdanto on epätosi. Kun asioita yksinkertaistetaan liikaa, saadaan virheellistä tietoa. Tietysti uutisissa juuri nyt kirjoitetaan koronavirusrokotteesta, kun kaikille on selvää, mistä uutisissa puhutaan. Tietosanakirjassa on tietysti hyvä käyttää yleiskielisiä termiä, joilla ihmiset asian tuntevat tai jolla tietoa haetaan. Toisaalta tietosanakirjan pitäisi kyllä tarjota myös faktaa, ja nyt tosiaan artikkelissa on osatotuus. Koronavirusrokotteita on jo olemassa ja aiemminkin yritetty kehittää. --PtG (keskustelu) 30. heinäkuuta 2020 kello 23.26 (EEST)

Kun jonkin alan ammattilaiset kirjoittavat artikkeleita, he kirjoittavat niitä usein toisilleen. Sellaista jälkeä syntyy kun puuttuu koulutus ja kyky kirjoittaa ymmärrettävästi. Tämä pätee oman näkemykseni ja kokemukseni mukaan erityisesti moniin luonnontieteen alan artikkeleihin, joista jää kokonaan pois aiheen yhteys todellisuuteen. Kuvituksenakin on kemian kaavoja, joiden infomaatioarvo on vähäinen muille kuin kemisteille. --Abc10 (keskustelu) 31. heinäkuuta 2020 kello 09.11 (EEST)

Itsehän en ole luonnontieteen ammattilainen, ja mun huolenaiheenani on nimenomaan mainitsemasi todellisuus. Todellisuushan on se, että koronavirusrokotteita kehitettiin jo SARSia ja MERSia vastaan (enwikin mukaan yksi MERS-rokote on päässyt jo ihmiskokeisiin). Todellisuus on siis se, että koronavirusrokote ei ole vain nykyinen kehitteillä oleva rokote tämänhetken pandemiavirusta vastaan. Jos artikkelissa halutaan käsitellä vain COVID-19-virusta vastaan kehitettyä rokotetta, nimi kyllä pitäisi muuttaa, koska artikkeli antaa nyt väärän kuvan. Tietenkin tätä voidaan ehkä laajentaa käsitteleen yleisesti koronavirusrokotteita, jos sellaisen käsittely olisi järkevää yhdessä artikkelissa. Mutta sitten tarvisi artikkelia täydentää ja muuttaa. --PtG (keskustelu) 31. heinäkuuta 2020 kello 23.31 (EEST)

Siirsin sivun (kuten jo varmaan huomasitte) päällekkäisyyden takia. Lisään tarvittaessa yksityiskohtia muita koronavirusrokotteita koskeviin artikkeleihin rokotetyypeistä (elävä/kuollut virus, vektori ym.), annostelusta, kehityshistoriasta ja sivuvaikutuksista, jos nuo luomani artikkelit vaikuttavat jostakin syystä liian köykäisiltä. Kirjoitan tarvittaessa uusia artikkeleita muista koronavirusrokotteista (potentiaaliset artikkelit eivät ihan heti lopu: mm. PEDV, TGE, IBV). 5-HT2AR (keskustelu) 1. elokuuta 2020 kello 11.19 (EEST)

Artikkelin nimen tulee olla yksikössä. Käyttäjä:Zache siirsi sen 9. joulukuuta monikolliselle nimelle sillä perusteella, että näitä rokotteita on useita. Ohjeen mukaan artikkelit nimetään kuitenkin yksikössä. Luokassa Rokotteet olevat artikkelit ovatkin yksikössä lukuunottamatta DTP-rokotteita, jotka nyt myös siirrän yksikölliselle nimelle käytännön mukaisesti. --PeeKoo 12. joulukuuta 2020 kello 17.43 (EET)

Epäselvyydet, kapulakieli, kirjoitusvirheet, viitteettömyys ja yliviitteistys

...tämä artikkeli on tällä hetkellä täynnä näitä. Eritoten taulukko, joka listaa testeihin edenneitä rokotteita. Viitteet on hyvä olla, mutta ei yksittäinen muutaman lauseen väite todennäköisesti tarvitse esim. kolmea viitettä. Viitteissä kannattaisi myös käyttää viitemallinteita - tästä esimerkkinä artikkelin viite, jossa on tämä linkki: https://www.thelancet.com/action/showPdf?pii=S0140-6736%2820%2931604-4.

Tässä taas esimerkkejä epäselvyyksistä/kapulakielestä:

• "Suoja-aikaa kyllä saattaa lisätä rokotteen hidas muuntuminen." (kielioppi ja miten rokote muka muuntuu hitaasti?)
• "Rokote saattaa luoda vääränlaisen vastustuskyvyn, mikä voi vaikeuttaa tautia." (vääränlaisen millä tapaa ja mitä tautia? Oletattavasti "COVID-19"/"viruksen aiheuttama tauti", mutta tämän mainitsematta jättäminen on epätäsmällistä)
• "Sivuvaikutus: flunssaoireet." (Esim. näin: Rokotteen sivuvaikutuksena ovat flunssaoireet.)
• "T-immuniteetti kestää kauan." (Esim. näin: T-soluvälitteinen immuniteetti.)
• "Rokote on lupaava, muttei varma." (varma millä tapaa?)
• "...päänsärkyä jne. flunssaoireita." (Esim. näin: ...päänsärkyä sekä muita flunssaoireita.),
• "Ensimmäisen vaiheen ihmiskokeet onnistuneet." (Esim. näin: Rokotteen ensimmäisen vaiheen ihmiskokeet ovat onnistuneet.)
• "...turvallinen ja laukaisee immuunireaktion..." (Esim. näin: ...turvallinen ja kehittää immuniteetin...)
• "Adenovirusvektori, ei-jakautuva" (En ole varma mitä tällä tarkoitetaan. Ilmeisesti "ei-jakautuva" tarkoittaa sitä, ettei adenovirus pysty monistumaan? Asia olisi parempi ilmaista esim. näin: "monistumiskyvytön adenovirusvektori" tai "inaktivoitu adenovirusvektori")

Olisi hyvä jos joku oikeasti asiaa tunteva tulisi ja parantaisi tätä artikkelia huolellisesti tai kirjoittaisi koko homman uusiksi. Itselläni ei paranteluun riitä hermot, sillä tilanne muuttuu nopeasti ja valtaosa artikkelissa tällä hetkellä olevista tiedoista ovat esim. 6 kuukauden kuluttua todennäköisesti turhaa nippelitietoa ja niihin panostaminen elinajan haaskaamista. 5-HT2AR (keskustelu) 3. syyskuuta 2020 kello 00.35 (EEST)

Suojasin artikkelin muilta kuin automaattisestihyväksytyiltä käyttäjiltä, niin ehkä se hiukan hidastaa sisääntulevan sisällön määrään. --Zache (keskustelu) 8. joulukuuta 2020 kello 18.19 (EET)

Johdanto

Artikkelin aloitus sisältää tietoa, joka on epävarmaa ja muuttuu tiedon kartuessa. Se pitäisi muotoilla niin, että siinä on yleistä tietoa, joka ei heti vanhene. --Abc10 (keskustelu) 9. joulukuuta 2020 kello 11.22 (EET)

Wikipedia ei ennusta eikä ole uutismedia

Rokotteen tuottamiseen ja jakeluun pitäisi saada jämäkkyyttä. Ovatko tällaiset lauseet kuin "Rokotteita tulee Suomeen melko hitaasti" tai "Rokote ei tule alussa riittämään kaikille halukkaille." järkeviä, vaikka olisivatkin peräisin tietolähteistä? Tekstiä lisättäessä olisi hyvä miettiä, mikä tieto kestää ajassa ja mikä vanhenee nopeasti. Sanojen "ehkä" tai "vain" tms. käyttöä kannattaa harkita, tietosanakirjan tekstin pitäisi olla vakuuttavaa, "jämäkkää", faktuaalista (faktanomaista).--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 27. tammikuuta 2021 kello 22.21 (EET)

Turvallisuus

Voisiko joku lisätä artikkeliin tiedon siitä, ettei Pfizer/BioNTechin COVID-19 rokotteen yhteisvaikutuksista muiden lääkeaineiden kanssa ole olemassa tutkimuksia? Tieto on peräisin brittiläiseltä Specialist Pharmacy Service -sivultolta. https://www.sps.nhs.uk/articles/interactions-information-for-pfizer-biontech-covid-19-vaccine/ Specialist Pharmacy Service on Iso-Britannian kansallisen terveyslaitoksen (National Health Service in England) alainen organisaatio. Sivustolla lukee tarkkaan ottaean näin: "The manufacturer’s information for healthcare professionals contains no information on interactions with any other medication (since this has not been studied)." Eli rokotteen valmistaja ei ole toimittanut terveydenhuoltohenkilöstölle tietoa rokotteen ja muiden lääkkeiden yhteisvaikutuksista, koska asiaa ei ole tutkittu.46.132.86.166 19. helmikuuta 2021 kello 02.27 (EET)

Harhaanjohtava sanamuoto, sanajärjestys muutettava

Saksa on tarjonnut apua rokotteen myyntiluvan saamisessa Venäjälle.[22] → Saksa on tarjonnut Venäjälle apua rokotteen myyntiluvan saamiseksi. 84.251.161.164 28. helmikuuta 2021 kello 14.00 (EET)

muokattu, kiitos huomaamisesta. --Zache (keskustelu) 28. helmikuuta 2021 kello 14.08 (EET)

Puutteita Tuotanto-osioossa: toimitusvaikeudet EU:ssa ja IPO-suoja

Rokoteyhtiöiden sopimukset ja toimitukset ja toimitusvaikeudet on keskeistä tietoa aiheeseen. Ne tulisi lisätä tuotanto-kohtaan. Myös käyty keskustelu patenttisuojan poistamisesta koronarokotteilta kuuluisi tähän osioon tai johonkin toiseen. Jos joku ehtisi lisätä, olisi hienoa. Tietoa on helposti saatavilla. --Mur (keskustelu) 25. maaliskuuta 2021 kello 21.41 (EET)

AstraZeneca tehosterokotteen hyödyllisyys on epävarmaa? Jos tehosteen ottaa, kannattaa ottaa mieluummin >=12 vkon kuluttua kuin <6 vkon

https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(21)00432-3/fulltext

Julkaistu Feb 19, 2021. Data cutoff was Dec 7, 2020.

AZ teho voi jopa laskea, jos tehosterokote annetaan

• <6vkon kuluttua, teho 55·1% [33·0–69·9])
• Verrattuna ettei tehosterokotetta ota lainkaan:

Efficacy after a SINGLE standard dose 22-90 days after vaccination was 76·0% (59·3–85·9). Protection did not wane during this initial 3-month period.

• Teho >= 12 vkon jälkeen annetun tehosteen jälkeen on 81·3% [95% CI 60·3–91·2] at ≥12 weeks.
• Ei ole todistetta(ellei antibody-määristä näe asiaa?) että tehosterokote kannattaa ottaa lainkaan?

Antibody responses more than TWO-fold higher after an interval of >=12 weeks compared with an interval of <6 weeks in adults aged 18–55 years.

--Ee1518 (keskustelu) 10. huhtikuuta 2021 kello 21.56 (EEST)

Rokotekattavuus ei korreloi koronatapausten lukumäärän kanssa

Haluaisin lisätä kehittely ja tutkimus -otsikon alle kappaleen jossa kerrotaan tutkimustuloksesta jonka mukaan maa-tasolla koronarokotekattavuus ei korreloi uusien COVID-19 tapausten kanssa. Tutkimuksessa päinvastoin huomattiin pieni korrelaatio toiseen suuntaan: kun rokotekattavuus kasvaa niin myös uusien tautitapausten lukumäärä kasvaa. Eli mitä useampi maan kansalainen on rokotettu, sitä useammalla kansalaisella todetaan korona. Alla hyvin lyhyt esimerkki kappaleesta:

"Rokotekattavuuden kasvu ei vähennä uusien COVID-19 tautitapausten määrää."

Tutkimus: https://link.springer.com/article/10.1007%2Fs10654-021-00808-7 Artikkeli: https://pelastetaansuomenlapset.fi/epidemiologinen-tutkimus-rokotekattavuus-ei-korreloi-covid-19-tapausten-lukumaaraan/

--JX (keskustelu) 18. lokakuuta 2021 kello 15.48 (EEST)

Lehteen lähetetty ns. correspondence article paljastaa lähinnä sen, että rokottaminen on edennyt hitaasti sellaisissa maissa kuin vaikkapa Mali, Kenia ja Somalia. Samoissa maissa myöskään testaaminen ei ole kovin vilkasta. Maavertailussa käytetty poikittaisasetelma ei varsinaisesti kerro, muuttuuko ilmaantuvuus rokottamisen seurauksena.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 18. lokakuuta 2021 kello 16.14 (EEST)

Varmaan kertoo siitä, että jos ihmiset tapaa toisiaan sisätiloissa (= rajoituksia / torjuntatoimista vähennetään), niin tartunnat leviävät enemmän. Käytännössähän COVID-19 tarttuu myös rokotettuihin ja he voivat levittää tartuntoja, mutta he eivät sairastu yhtä vakavasti tai levitä yhtä tehokkaasti. Tämä ei kuitenkaan riitä kompensoimaan leviämisen tartuntamäärien kasvua. Joka tapauksessa rokotusten vaikutus näkyy siinä, että sairaalakuormitus ei kasva yhtä nopeasti kuin ennen rokotuksia vaikka tietty kasvaakin tartuntamäärien mukana. Zache (keskustelu) 18. lokakuuta 2021 kello 17.17 (EEST)

Ei kerro edes siitä. Toistan. JX:n viittaamassa maatarkastelussa ei lainkaan tarkasteltu tartuntamäärien eikä rokotuskattavuuden muutosta ajassa. Siinä vain verrattiin maita toisiinsa.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 18. lokakuuta 2021 kello 17.46 (EEST)

Eli jos omat tutkimukset jätetään pois niin kritiikki on se että tutkimus kertoo vain sen, että maissa joissa rokotekattavuus on suurempi, ei ole pienempää tautitapausmäärää kuin maissa joissa rokotekattavuus on pienempi. --JX (keskustelu) 19. lokakuuta 2021 kello 07.51 (EEST)

Oikeastaan maavertailu ei kerro noinkaan paljoa. Alhaisen rokotekattavuuden maista moni on myös myös alhaisen testaamisen maita. Näissä maissa BKT sekä terveydenhoidon ja testaamisen kapasiteetti yksinkertaisesti eivät riitä. --Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 19. lokakuuta 2021 kello 10.20 (EEST)

Oliko näille näkemyksille lähteet vai onko omaa tutkimusta? --JX (keskustelu) 19. lokakuuta 2021 kello 13.22 (EEST)

Viittaamasi lähteen kirjoittajat muistuttavat viittaamassasi lähteessä, että vahvistettujen tapausten määrä riippuu siitä, minkä verran ihmiset käyvät testeissä, mikä on raportointikäytäntö ja mikä on testauskapasiteetti.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 19. lokakuuta 2021 kello 13.50 (EEST)

Niin huomauttavat, mutta se on epävarmuustekijä joka voi vaikuttaa molempiin suuntiin.--JX (keskustelu) 19. lokakuuta 2021 kello 15.04 (EEST)

Julkaisin ehdottamani lisäyksen koska keskustelua siitä ei enää käyty.--JX (keskustelu) 22. lokakuuta 2021 kello 07.58 (EEST)

Viimeinen argumenttisi keskusteluun oli lähteetön spekulaatio, että oman väitteesi lähteenä käyttämäsi tutkimuksen virhelähteenä voisi olla sellainen ilmiö, joka selittyisi vain sillä, että maailmassa olisi huomattava määrä valtioita, jotka kykenisivät tehokkaasti rokottamaan väestönsä mutta joilla olisi hämmästyttävästi erittäin heikot resurssit testata asukkaitaan ja rekisteröidä positiivisia testituloksia, tai että olisi huomattavan paljon valtioita, joiden testaus- ja hoitokapasiteetti olisi poikkeuksellisen korkea ja tasokas mutta jotka eivät kykenisi rokottamaan väestöään juuri ollenkaan. En löydä tällaisia valtioita lähteenä käyttämästäsi julkaisusta. Wikipedia ei ole keskustelualusta, jolla viihde- ja trollailumielessä esitetään, mitä sattuu.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 22. lokakuuta 2021 kello 08.39 (EEST)

Olen ainoa joka ei ole tehnyt tämän asian suhteen omaa tutkimusta. Onko sinulla esittää lähteeksi tutkimus, tai muu vastaava, jossa on havaittu väittämäsi asiat? Muistutan pysymään neutraalina, ja olemaan puolustamatta rokottetta tai olemaan sitä vastaan. --JX (keskustelu) 22. lokakuuta 2021 kello 10.30 (EEST)

Huomautan, että et ole esittänyt spekulaatioittesi tueksi mitään lähteitä mutta olet vaatinut muilta lähteitä siihen, että omat "tutkimuksesi" eivät voisi olla totta. Olet myös ainakin keskustelun tässä osiossa ainoa, joka on myös tarjonnut luettavaksi tottumattoman kirjoittajan laatimaa kehnotasoista referaattia, jonka julkaisukanavalla näyttää olevan rokottamista koskevia epäneutraaleja näkemyksiä.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 22. lokakuuta 2021 kello 11.04 (EEST)

Mitä spekulaatioita olen esittänyt? Muiden esittämiä spekulaatioita ovat:

- ei lainkaan tarkasteltu tartuntamäärien eikä rokotuskattavuuden muutosta ajassa (totta, tutkimus keskittyy vain yhteen ajankohtaan, mutta miksi se on merkityksellistä?)

- Alhaisen rokotekattavuuden maista moni on myös myös alhaisen testaamisen maita (lähde?)

- vahvistettujen tapausten määrä riippuu siitä, minkä verran ihmiset käyvät testeissä, mikä on raportointikäytäntö ja mikä on testauskapasiteetti, johon vastasin se on epävarmuustekijä joka voi vaikuttaa molempiin suuntiin (tarkoitan että jos maassa testataan enemmän niin se vaikuttaa yhteen suuntaan ja jos maassa olisi testattu vähemmän niin se vaikuttaisi toiseen suuntaan)

- Ja sitten vielä 22. lokakuuta 2021 kello 08.39 lähetetty kommentti kokonaisuudessaan (omaa tutkimusta ja jossittelua)

Löytyykö esim. tutkimusta jonka mukaan koronarokotekattavuuden kasvu korreloi koronatautitapausten määrän laskun kanssa? Tällainen tutkimus olisi hyvä esimerkki siitä että viittaamani tutkimus voisi olla virheellinen tai väärin tehty. Nyt esitän omaa tutkimusta, tai spekulaatiota, joka mielestäni tukee viittaamani tutkimuksen tulosta: Suomessa syyskuussa 2020 todettiin 2'153 koronatautitapausta, "täyden rokotesuojan" eli kahden koronarokotteen saajia oli kuukauden alussa 0 henkilöä ja kuukauden lopussa 0 henkilöä, keskimäärin 0 henkilöä. Suomessa syyskuussa 2021 todettiin 14'065 koronatautitapausta, "täyden rokotesuojan" eli kahden koronarokotteen saajia oli kuukauden alussa 2'835'244 henkilöä ja kuukauden lopussa 3'449'148 henkilöä, keskimäärin 3'142'196 henkilöä. Eli samalla kun Suomessa täysin rokotettujen henkilöiden määrä kasvoi 0 henkilöstä 3'449'148 henkilöön (0 % väestöstä -> 62,4 % väestöstä), tautimäärä ei laskenut, vaan nousi 653 %.--JX (keskustelu) 22. lokakuuta 2021 kello 11.58 (EEST)

En ole lisännyt artikkeliin yhtään tekstiä. On loogisesti mahdotonta, että olisin lisännyt sinne omaa tutkimusta. Jos lisäät artikkeliin tekstiä, on sinun asiasi katsoa, että se perustuu oikeasti lähteeseen. Sitä, että totean, että lähteestäsi ei löydy jotain, en voi osoittaa todeksi esittämällä lähteen, jossa näin todettaisiin, ellei muokkauksesi olisi niin merkittävä, että sitä ja sen virheellisyyttä olisi käsitelty toimituksellisesti uskottavissa lähteissä. Pidän siis hämmentävänä, jos esität tällaiselle lähteistämisvaatimuksen. Muihin kysymyksiisi: Jos ei tutkita muutosta ajassa, ei voi saada näyttöä siitä, vähentääkö rokotekattavuuden kasvattaminen uusien tapausten määrää. Etenkään ilman minkäänlaista yritystä vakioida muita muuttujia tämä ei voi onnistua, eikä sellaista lähteessä edes yritetty. Kommentistani johtamasi päätelmä, että jos testataan vähemmän, niin tapauksia raportoidaan vähemmän, on sinänsä oikea mutta keskustelun kannalta merkityksetön, kun kyse koko jutussa ei ole tapausten määrästä vaan tapausten määrän ja rokotuskattavuuden suhteesta. Epävarmuustekijä ei tässä kohdassa vaikuta ”molempiin suuntiin”, ellei ole maita, joissa testaaminen on vähäistä ja rokottaminen yleistä, ja maita, joissa testaaminen on yleistä mutta rokottaminen vähäistä. --Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 22. lokakuuta 2021 kello 13.04 (EEST)

En tarkoittanut että olisit tehnyt, tai muut tähän keskusteluun osallistuneet olisivat tehneet, omaa tutkimusta artikkelissa, vaan tässä keskustelussa. Teit jälleen omaa tutkimusta äskeisessä kommentissasi. Toistan kysymykseni: Löytyykö esim. tutkimusta jonka mukaan koronarokotekattavuuden kasvu korreloi koronatautitapausten määrän laskun kanssa?--JX (keskustelu) 22. lokakuuta 2021 kello 13.58 (EEST)

Uuden tutkimuksen kielto koskee nimenomaan artikkeleita. Keskustelusivulla käydään keskustelua artikkelin kehittämisestä. Jos muokkauksesi olisivat niin merkittäviä, että niitä käsiteltäisiin laajasti aiheesta riippumattomissa toimituksellisesti uskottavissa lähteissä, asia voisi yltää wikimerkittävyyteen, ja niistä kenties voisi tehdä oman artikkelin, jonka muokkaaminen voisi ja sen tulisi perustua lähteisiin. Artikkelin keskustelusivulla puheena olevaa muokkaustasi ei tarvitse erikseen lähteistää, jos ei ole sekoittamisen vaaraa, mistä muokkauksesta keskustellaan. Toistamasi kysymys on jo kokonaan uusi aihe. --Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 22. lokakuuta 2021 kello 14.49 (EEST)

Erikoista että tällä sivulla ei voi esittää tietoa empiiriseen dataan perustuvasta tutkimuksesta mutta eräillä Wikipedian sivuilla esitetään "voi aiheuttaa" ja "väitetään" -tyylisiä arveluita asioista mitä saattaa vuosikymmenten päästä tapahtua tai saattaa olla tapahtumatta ja niitä ei saa poistaa koska ne ovat pyhiä lehmiä (vertauskuva, ei oikea lehmä). Ja kaikki tämä vaikka alustan pitäisi olla neutraali. Lisäksi esitetään mielipiteitä tiedon lähteestä. Ei tiedon lähteellä ole merkitystä vaan sillä onko se oikeassa. Miksi on niin mahdoton ajatus että rokotekattavuus ei korreloi tautitapausten määrän kanssa? Se ei tutkimuksen mukaan niin tee, eikä se ole Suomessa niin tehnyt kuten aiemmin kirjoitin.

Ja edelleen, mitä spekulaatioita olen esittänyt?--JX (keskustelu) 22. lokakuuta 2021 kello 15.22 (EEST)

Muokkausten perustaminen toimituksellisesti uskottaviin lähteisiin on koko tietosanakirjaprojektin pointti. Muokkausten tulee olla myös lähteen mukaisia. --Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 22. lokakuuta 2021 kello 15.34 (EEST)

Meillähän on siis israelista ihan populaatiotason dataa siitä miten rokotukset vaikuttaa: [1], [2], [3] ja graafina sama [4] Zache (keskustelu) 22. lokakuuta 2021 kello 16.34 (EEST)

Kuka tai ketkä ovat se auktoriteetti jotka päättävät mikä on luotettava lähde ja mikä ei ole? Onko jossain luettelo sallituista lähteistä? Edelleen kysyn koska en ole saanut vastausta: mitä spekulaatioita olen esittänyt? Israelissa näyttää olleen korkein koronatapauspiikki 14.9.2021 jolloin täyden rokotesuojan oli saanut 60 % väestöstä. Edelleen tukee tutkimuksen havaintoa, tai ei ainakaan ole sitä vastaan jollei haluta katsoa tukevan sitä. Lehtiartikkeleissa puhutaan kolmannesta rokotteesta ja sen antamasta suojasta, mutta kaksi rokotetta antaa jo täyden suojan kuten Helsingin Sanomat on kertonut. Vai onko HS epäluotettavien lähteiden listalla kun en ole sitä luetteloa nähnyt? --JX (keskustelu) 22. lokakuuta 2021 kello 17.00 (EEST)

Jos luet artikkelin, niin siinä lukee, että rokotusten suoja tartuntoja vastaan hiipuu esim 7kk aikana. No Israelissa 50%+ väestöstä oli saanut kaksi rokotusta maaliskuun 2021 loppuun mennessä (graafi) Zache (keskustelu) 22. lokakuuta 2021 kello 18.01 (EEST)

Kyllä Helsingin Sanomat selvästi sanoo ”Täysi rokotesuoja tulee siten, että on saanut täyden rokotesarjan eli kaksi rokoteannosta ja toisesta pistoksesta on kulunut kaksi viikkoa.” https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000008165751.html Ja juuri tällaisesta täydestä rokotesarjasta tutkimuksessakin on kyse.

Mutta onko HS luotettava lähde tällä sivustolla, sitä en tiedä. Miten se luotettavuus Wikipediassa määritellään?--JX (keskustelu) 22. lokakuuta 2021 kello 18.20 (EEST)

Kertauksen vuoksi kooste kritiikistä tutkimustulosta kohtaan:

1. Tutkimus kohdistuu vain yhteen ajankohtaan (voidaan lisätä tästä maininta tekstiin: "Rokotekattavuuden kasvun ei oltu havaittu vähentänyt uusien COVID-19 tautitapausten määrää syyskuussa 2021." jolloin se on lukijalle selvempi)

2. Tutkimuksessa ei oteta huomioon että osassa maista tehdään enemmän koronatestejä kuin toisissa (voidaan lisätä tästä maininta tekstiin: "Rokotekattavuuden kasvun ei oltu havaittu vähentänyt uusien COVID-19 tautitapausten määrää syyskuussa 2021. Tutkimuksessa käytettiin vahvistettuja tautitapauksia, joiden määrään vaikuttaa sekä alueellinen koronatestauskapasiteetti että alueelliset koronatestausvaatimukset" jolloin se on lukijalle selvempi)

Keskustelussa on otettu esille kaksi maata (Suomi ja Israel) jotka tukevat tutkimuksen sanomaa, kummassakaan maassa rokotekattavuuden nousu ei ole korreloinut tautitapausten määrän pienenemiseen. Tässä vielä lisää satunnaisesti valittuja maita, käytetty Googlen kertomaa 7 päivän keskiarvoa uusien tapauksien määrästä päivämäärälle 10.9.2020 ja 10.9.2021: Yhdysvallat: ei korrelaatiota, Ruotsi: ei korrelaatiota, Italia: ei korrelaatiota, Thaimaa: ei korrelaatiota, Kenia: ei korrelaatiota (tosin täysin rokotettuja alle 2 %), Brasilia: on korrelaatio, kaikki maat yhteensä: ei korrelaatiota.

Kokonaisuudessaan en vieläkään ymmärrä miksi tätä tietoa ei voisi artikkeliin lisätä, vieläpä kun omalla tutkimuksella näyttää vahvasti että rokotekattavuuden kasvu ei korreloi tautitapausten määrän laskun kanssa.--JX (keskustelu) 26. lokakuuta 2021 kello 09.48 (EEST)

Miten olisi: ''Rokotekattavuuden kasvun ei oltu havaittu vähentänyt uusien COVID-19 tautitapausten määrää syyskuussa 2021, koska rokottamattomien tartunnat kasvoivat nopeammin kuin rokotekattavuus.'' Zache (keskustelu) 26. lokakuuta 2021 kello 10.05 (EEST)

Yrität edelleen sahata kirveellä. Poikkileikkausaineistolla ei oikein voi tutkia muutosta ajassa eli sanoa järkevästi ilmaantuvuuden muutoksesta mitään saati siitä, mikä siihen vaikuttaa. Tässä oleellista on selvittää, mikä on intervention vaikuttavuus. Epidemian alkaessa ketään ei ollut rokotettu, silti rekisteröityjä tapauksia oli tosi vähän. Epidemian edetessä ja testaamisen yleistyessä rekisteröityjen tapausten määrä kasvaa, vaikka rokotetaan. Vaikuttavuus tarkoittaa vertaamista siihen, mikä olisi ollut kehityskulkujen ero tilanteessa, jossa interventio olisi tehty ja toisaalta jossa ei olisi tehty. --Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 26. lokakuuta 2021 kello 10.28 (EEST)

Millä perusteella Zache arvelet että rokottamattomien tartunnat kasvoivat nopeammin kuin rokotekattavuus?

Ehdottamassani lisäyksessä ei oteta kantaa siihen miksi tartuntaluvut ovat kasvaneet tai mikä ne aiheuttaa. Siinä vain todetaan ettei syyskuussa 2021 oltu havaittu rokotekattavuuden kasvun vaikuttavan tartuntatapauksiin laskevasti. Enkä myöskään ottanut kantaa että miksi näin on.--JX (keskustelu) 26. lokakuuta 2021 kello 11.36 (EEST)

Mun mielestä esimerkiksi jätevesiseurannan perusteella [5] viime vuoden lopusta tartunnat lisääntyi exponentiaalisesti, osin koska omikronmuunnos oli sen verran erillainen että se ohitti aikaisemman immuniteetin ja myös siksi, että se leviää tehokkaammin. Kolmas rokotuskierros vähentää tartuntoja mutta ei mitenkään tehokkaasti estä niitä. Sen varsinainen hyöty on, että se vähentää vakavia sairastumisia varsinkin vanhuksilla. Jos kolmatta rokotuskierrosta ei olisi ollut niin vakavien sairastumien ja kuolemien määrä varsinkin riskiryhmillä olisi nyt ollut paljon korkeampi. Zache (keskustelu) 28. tammikuuta 2022 kello 09.29 (EET)

Artikkeliin ei kannattaisi tehdä lisäyksiä, joissa annetaan ymmärtää jotain, mihin sitten keskustelusivulla kiistetäänkään väitetyn. Toiseksi kyseisessä correspondence-kirjoituksessa ei tarkasteltu rokotuskattavuuden kasvua ajassa. Otsikon sana increase kohdistuu covid-tartuntojen määrään. Kolmanneksi epidemioihin liittyy semmoinen piirre, että tartuntojen määrä jollain aikavälillä kasvaa. Muuten ne eivät olisi epidemioita. Tarttuvuutta vähentävien toimien, jos sellaisia on, voi odottaa tuottavan tartuntojen vähäisempää esiintyvyyttä kuin ilman kyseisiä toimia, mutta ei tietenkään vähäisempää esiintyvyyttä kuin tilanteessa, jossa epidemiaa ei olisi.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 28. tammikuuta 2022 kello 09.54 (EET)

Lisäsin lauseen "Rokotekattavuuden kasvu ei kuitenkaan korreloi tautitapausten laskun kanssa." johon on lähde, toisin kuin sitä edeltävään väitteeseen. (Jos artikkelin lähteetön väite "Kaikki rokotteet antavat tehokkaan suojan virusta vastaan" pitäisi paikkaansa, niin kaikilla suomalaisilla olisi ollut tehokas suoja viruksia vastaan jo neuvolasta asti, eikä koko korona-tautia olisi Suomessa ollutkaan) --JX (keskustelu) 28. tammikuuta 2022 kello 09.06 (EET)

Perusteletko omaa kyseenalaista muokkaustasi todellakin sillä, että olet ymmärtävinäsi sitä edeltävän virkkeen merkityksen tahallasi väärin?--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 28. tammikuuta 2022 kello 09.54 (EET)

Kannattaa muuten huomioida, että tuossakin tutkimuksessa rokotteita pidetään tehokkaina. Tuon tutkimuksen tutkijoiden näkemys on siis se, että rokotteen lisäksi tarvitaan myös muitakin keinoja, jos halutaan tukahduttaa tauti. Subramanian kommentoi mm. "Concluding from this analysis that vaccines are useless is misleading and inaccurate. Rather, the analysis supports vaccination as an important strategy for reducing infection and transmission, along with handwashing, mask-wearing, proper ventilation and physical distancing". Ja lisäksi "Other research has clearly and definitively established that the vaccines significantly reduce the risk of hospitalization and mortality." Eli kun rokotteet vähentävät merkittävisti vaikeiden tautitapausten määrää, ne ovat siihen ainakin tehokkaita. Jos sana ”tehokas” on jotenkin liian hankala (sana on toki epämääräinen), niin voidaan sitä tietysti muuttaa ja kertoa vain dataa rokottoiden tehokkuudesta. --PtG (keskustelu) 28. tammikuuta 2022 kello 10.15 (EET)

En ole ymmärtävinäni lähteetöntä väitettä/lausetta "Kaikki rokotteet antavat tehokkaan suojan virusta vastaan." tahallani väärin. Lauseen voi toki tulkita eri tavoin: tarkoittaako kirjoittaja että kaikki rokotteet antavat tehokkaan suojan jotain tiettyä virusta vastaan vai antavatko kaikki rokotteet tehokkaan suojan kaikkia viruksia vastaan? Asia on tulkinnan varainen, lähteetön ja subjektiivinen. Virusta ei ole määritelty lauseessa, rokote on määritelty "kaikki rokotteet", eli jokainen rokote. Mutta arvasin että tämä lisäämäni lause poistetaan, ja se osoittaa sen mitä alempana olen kirjoittanut: tässä artikkelissa (ja Wikipediassa laajemminkin) voi tehdä ilmiselvästi järjettömiä lähteettömiä väitteitä kunhan ne sopivat johonkin tiettyyn narratiiviin. Mutta jos esität tietoa joka perustuu, esim. tutkimukseen, joka ei sovi siihen tiettyyn narratiiviin, se poistetaan. Eikö vieläkään kukaan muu näe tätä ristiriitaisuutta?--JX (keskustelu) 28. tammikuuta 2022 kello 12.14 (EET)

Arvelitko ihan oikeasti, että kirjoittaja olisi ehkä tarkoittanut, että mikä tahansa koskaan mihinkään tarkoitukseen annettu rokote suojaisi myös covid-19-taudilta?--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 28. tammikuuta 2022 kello 12.22 (EET)

En ole kirjoittanut sitä lausetta, mutta siinä lukee "kaikki rokotteet". Jos kirjoittaja on tarkoittanut jotain muuta kuin sitä mitä hän on kirjoittanut, miksi hän ei olisi kirjoittanut sitä mitä hän tarkoitti? Ja väite on lähteetön, eli se lienee kirjoittajan omaa tutkimusta. On paljon selkeämpää kirjoittaa sitä mitä tarkoittaa, aina se ei onnistu inhimillisistä syistä. Esim. tarkoititko sinä kysymykselläsi sitä mitä kysyit vai voinko minä itse keksiä tarkoituksesi sellaiseksi mitä et ole kirjoittanut? Mutta et vastannut tärkeimpään kysymykseen, eli lähdekysymykseen. Poistin tämän lähteettömän väitteen 19.1.2022 ja muokkaukseni kumottiin (keskustelu alla) ja tämä lähteetön, tulkinnanvarainen ja subjektiivinen väite saa edelleen olla artikkelissa. Vaikuttaa siltä että tämä sivusto on pahasti korruptoitunut, tai ehkä vain sen käyttäjän ovat. --JX (keskustelu) 28. tammikuuta 2022 kello 12.40 (EET)

Haittavaikutukset

Korjasinkin tuota haittavaikutusosiota siihen suuntaan, että lähteessä ja ylipäätänsä puhutaan lukumäärissä haittavaikutusilmoituksista joissa ei sinänsä ole tietoa vielä syy-seuraussuhteesta muuten kuin, että asiat osuvat ajallisesti lähekkäin. Toinen mikä siinä on, niin sydänlihastulehduksen varmaan voisi ilmaista jotenkin koostetummin vielä. Tuo sydänlihastulehduksen riski on ihan tunnettu asia tuossa nykyään ja edellämainittujen tahojen lisäksi esimerkiksi puolustusvoimat välttää raskasta fyysistä kuormitusta välittömästi rokotuksen jälkeen. Sama pätee käsittääkseni urheilijoihin. Tässä tulee asian toinen puoli, pelkkä rokotus ei tee sydänlihastulehdusta vielä todennäköisemmäksi kuin koronaviruksen sairastaminen vaan se vaatii myös ulkoisen tekijän (fyysinen kuormitus) johon on suhteellisen helppo vaikuttaa. Toiseksi tekstissä olisi varmaan hyvä mainita miksi rokote voi aiheuttaa sen sydänlihastulehduksen, koska se on afaik seuraus rokotteen aiheuttamasta vasta-ainereaktiosta jota rokotteella sinänsä myös tavoitellaan. ( Spikevax tuottaa vahvemman vasta-ainereaktion ja samalla suuremman todennäköisyyden sydänlihastulehdukseen nuorilla miehillä) Zache (keskustelu) 22. lokakuuta 2021 kello 09.35 (EEST)

Haluaisin lisätä uuden alaotsikon: Pitkäaikaiset haittavaikutukset, jonka voisi aloittaa kertomalla että pitkäaikaisia haittavaikutuksia ei vielä tunneta. Omana kappaleena tämän jälkeen haluaisin lisätä tämän:

Asiantuntijan mukaan 62 %:lla koronarokotteen saaneista esiintyy pieniä veritulppia jotka saattavat kolmen vuoden aikana aiheuttaa kuolemaan johtavan sydämenpysähdyksen. Empiiristä dataa ei ole vielä kerätty joten näin ei välttämättä tule käymään. https://westernstandardonline.com/2021/07/bc-doc-says-hes-found-blood-clots-in-62-of-post-jab-patients/

Wikipediassa on esitetty paljon hurjempiakin ennustuksia, kuten että ilmasto saattaa lämmetä voimakkaasti ja merenpinta saattaa nousta ja monet eläinlajit saattavat kuolla ilmastonmuutoksen vuoksi sukupuuttoon yms. Toivottavasti tohtori Hoffen ennustus kuolemantapauksista osoittautuu vääräksi, kuten kaikki aiemmat ilmastonmuutosennustukset ovat osoittautuneet.--JX (keskustelu) 22. lokakuuta 2021 kello 17.36 (EEST)

Western standard ei taida täyttää luotettavan journalismin kriteerejä. Zache (keskustelu) 22. lokakuuta 2021 kello 17.49 (EEST)

Miten määrittelet luotettavan lähteen? Mitkä asiat mielestäsi huonontavat Western Standardin luotettavuutta? Onko esim. IPCC tai YK luotettava lähde vuoden 2009 ”climategaten” jälkeen tai vuoden 1989 ennusteen vuonna 2000 meren alle jäävästä New Yorkista? (New York ei jäänyt merenpinnan alle vuonna 2000 vaikka se oli ”tiedemiesten konsensus” vuonna 1989)

Mutta asia itsessään on mielestäsi julkaisukelpoinen? Itse on ole varma sanamuodoista, onko niihin muutosehdotuksia?--JX (keskustelu) 22. lokakuuta 2021 kello 18.09 (EEST)

Kun tiedät, että kyseessä on merkittävä seikka, jonka tutkimiseen ovat useiden eri valtioiden viranomaiset ja kohtuullisen kovan tason ammatillisesti uskottavat tutkijat riittävästi resurssoiduissa tutkimuslaitoksissa käyttäneet melko lailla voimavaroja, niin minkälaisen perusteellisen taustatyön tuloksena päädyit näkemykseen, että aihepiirin paras asiantuntemus onkin hämmästyttävästi kanadalaisen lehden haastattelemalla random kaverilla, jonka nimellä ei löydy aiheesta yhtään tutkimusjulkaisua?--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 22. lokakuuta 2021 kello 19.04 (EEST)

En ole väittänyt että tohtori Hoffen asiantuntemus olisi aihepiirin paras. En ole aiheen asiantuntija enkä arvostele hänen asiantuntemustaan, enkä tiedä miten aihepiirin asiantuntemus laitetaan paremmuusjärjestykseen. En ole kuitenkaan kuullut että useiden valtioiden viranomaiset tai kohtuullisen tason ammattilaiset olisivat väittäneet että koronarokotteilla ei voi olla Hoffen ennustamia haittavaikutuksia. Enkä usko että hän olisi aiheesta kirjoittanut tutkimusta. Ja valtioiden viranomaiset ja kohtuullisen tason ammattilaiset tekevät luotettavaa sekä arvokasta tutkimusta, siirrettiinhän Suomessa kuntavaalitkin THL:n luotettavan ja asiantuntevan arvion perusteella. Tohtori Hoffen esille tuoma asia on kuitenkin perusteltu ja erittäin vakava joten sitä ei mielestäni pidä sensuroida vain koska hän on random kaveri Kanadasta.--JX (keskustelu) 22. lokakuuta 2021 kello 20.56 (EEST)

En hetkeäkään epäillyt, että olisit aiheen asiantuntija. Harva on. Uskon myös vilpittömyyteesi kertoessasi, että et tiedä, miten aihepiirin asiantuntemus pannaan tärkeysjärjestykseen. Karkea nyrkkisääntö miltä tahansa tieteenalalta on, että jos kaveri esittää väitteensä puhumalla youtubevideolla mutta ei kykene kirjoittamaan aiheesta vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia, siis sellaista, jossa hän kuvaisi tutkimusmenetelmänsä ja tuloksensa ja ennen julkaisua joku koulutettu aikuinen aiheeseen oikeasti perehtynyt ammattitutkija katsoisi, ymmärtääkö tämä tyyppi mitä on tekemässä, niin voi aika isolla todennäköisyydellä päätellä, että tässä ei ole kyseessä tieteenalan ns. kova luu .--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 22. lokakuuta 2021 kello 22.04 (EEST)

Mielestäni täysin perusteltua on lisätä pitkäaikaiset haittavaikutukset -kappale, jossa mainitaan ettei pitkäaikaisia haittavaikutuksia tunneta, koska se pitää paikkansa yksinkertaisesti koska vuosien jälkeisten vaikutusten ilmeneminen on mahdotonta koska koronarokotteita ei ole ollut olemassa niin kauaa. Vastapainoksi saisi mainita, että yleensä rokotusten jälkeiset haittavaikutukset ilmenevät viikkojen kuluessa, tästä on muistaakseni jokin suomalainen media tehnyt artikkelin, jossa asiantuntijaa haastateltiin, sen voisi etsiä. Lisäksi voisi mainita vastapainoksi, että vaikka pitkäaikaistutkimuksia ei olla voitu tehdä, niin ihmisiä on koronaa vastaan rokotettu massiivisesti ja enemmän kuin useimmissa lääkeainetutkimuksissa, joten haittavaikutukset ovat hyvin tiedossa, edelleen vaikka niitä vuosien päästä ilmeneviä ei tiedettäisikään, on epätodennäköistä että niitä ilmenisi.

Mitä tulee tuohon Charles Hoffeen, niin kunnes on ilmestynyt vertaisarvioitu tutkimus luotettavassa lääketieteen julkaisussa näistä veritulppalöydöksistä, ukkelia voi nähdäkseni pitää hörhönä. Onhan hän väittänyt näemmä, että kaikki rokotetut tulevat kuolemaan kolmen vuoden sisällä. Paljon luotettavampina koronanarratiivia vastustavina tutkijoina pitäisin yhdysvaltalaisia mrna-tutkija Robert Malonea ja epidemiologi ja rokoteturvallisuustutkija Martin Kulldorfia. –Mamelukki (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 13.57 (EEST)

Hyviä perusteluja tohtori Hoffen teorian luotettavuuden epäilemisestä. Hän ei sano että kaikki rokotetut kuolisivat seuraavan kolmen vuoden aikana kuten Mamelukki väittää, vaan että hän on havainnut verenkierrossa tukkeumia 62% hänen testaamista rokotetuista. Hän jatkaa että kun keuhkojen verisuonissa on liikaa näitä tukkeumia, niin se johtaa keuhkojen verenpainetautiin. Hänen mukaansa ihmiset joilla on keuhkojen verenpainetauti yleensä kuolevat kolmen vuoden sisällä. Hänen sanomansa perusteella siis jopa 62% koronarokotetuista saattaa kuolla sen seurauksena kolmen vuoden sisällä. Toivon että hän on väärässä, mutta aika sen näyttää lopulta. Mutta jokainen kokeellisen koronarokotteen ottaja tietysti lopulta kantaa itse vastuun terveydellään. Kuten YLE uutisoi joulukuussa 2020 ” Kansainvälisissä käynnissä olevissa rokotetutkimuksissa rokotteen saaneita seurataan kaikkiaan 24 kuukautta rokotteen saamisen jälkeen. Tämä tutkimusaika tulee Palmun mukaan täyteen kesällä 2022. Suomessa tutkimusten kestoa ei toistaiseksi ole tarkasti vielä rajattu.” Mutta en tiedä onko YLE:n uutinen luotettava, YLE tunnetusti vääristelee muiden ihmisten sanomisia.

Palataan tähän aiheeseen kolmen vuoden päästä jos on tarvetta. --JX (keskustelu) 24. lokakuuta 2021 kello 13.03 (EEST)

Se, että väite on äärimmäisen kova, vakava ja uskomaton, ja siksi vaatii tuekseen kovaa ja uskomattoman hyvää tutkimusta (jota Hoffe ei ole suostunut julkaisemaan missään) ei muutu, jos väite ei olekaan että kaikki rokotetut kuolevat, vaan 62 prosenttia kuolee. Löysin tutkimuksen, jossa pyrittiin selvittämään Hoffen teorian paikkansapitävyys. Hoffe väittää, että mikroskooppisen pienet veritulpat voi nähdä vain D-dimer-testillä, ja että hän oli testatessa löytänyt 62 prosentilla rokotetuista veritulppia testin mukaan. Se, että D-dimer testi osoittaa korkeaa arvoa ei kuitenkaan kerro veritulpista, vaan se voi olla koholla lukuisista eri syistä, joista veritulpat on vain yksi, kuten edellisestä Reutersin linkistä selviää. Hoffe pätevänä ja suoraselkäisenä lääkärinä korostaisi tätä faktaa hyvän tieteen nimessä tästä puhuessaan, mutta ei edes mainitse. Joka tapauksessa tämä teoria laitettiin testiin tutkimuksessa, josta selvisi että Pfizerin rokotteen jälkeen D-dimer-tasot laskivat, eivätkä nousseet. Tutkimuksessa on ongelmia, mutta se on julkaistu luotettavassa julkaisussa, kun taas Hoffe öyhöttää hälyttävistä tuloksistaan, ilman että on julkaissut niitä. Tutkimuksen otos oli 30 eli hyvin pieni, mutta jos 62 prosentilta niitä pitäisi löytyä, on epätodennäköistä, ettei yhdellekään tutkimuksen potilaalle niitä ilmennyt sattuman vuoksi. –Mamelukki (keskustelu) 24. lokakuuta 2021 kello 14.02 (EEST)

Kiitos tutkimustyöstäsi. Kuten sanoin, toivottavasti hän on väärässä. Olisi kamalaa jos tähän lääketieteelliseen kokeeseen osallistuneille miljardeille ihmisille kävisi huonosti, vaikka he sen riskin itse ovatkin ottaneet.--JX (keskustelu) 24. lokakuuta 2021 kello 15.25 (EEST)

Kamalaa on myös se, että kauan sitten lääkärin koulutuksen saanut henkilö ei hallitse oman alansa menetelmää ja sen sijaan, että pyytäisi apua joltain, joka osaa, hän alkaa esiintyä asiantuntijana aiheessa, johon osaaminen ei riitä. --Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 24. lokakuuta 2021 kello 17.44 (EEST)

Se on kyllä valitettavaa. Ja kun ei tiedä että mihin luottaisi, YLE on jäänyt kiinni valehtelusta kuten mainitsin aiemmin, Helsingin Sanomat kertoo että kaksi koronarokotetta antaa täyden rokotesuojan vaikka kolmansia pistoksia ollaan jakamassa ja Amerikan suuret mediatalot valehtelevat stand-up koomikon ottavan hevoslääkettä. Nämä lienevätkin jo Wikipedian mustalla listalla epäluotettavuuden takia. Ja nyt siihen listaan voi samaan kastiin lisätä Western Standardin. --JX (keskustelu) 24. lokakuuta 2021 kello 19.42 (EEST)

Kanadalainen sanomalehti on uskottava lähde kertomaan, millainen näkemys jollain paikallisella tyypillä on koronarokotuksista. Sen sijaan tämä paikallinen tyyppi ei välttämättä ole asiantuntija alalla eivätkä hänen uskomuksensa tietosanakirjamerkittäviä. --Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 24. lokakuuta 2021 kello 20.43 (EEST)

Western Standard on alkujaan en:Ezra Levant:n alt-right julkaisu. Voi olla, että se nykyään on lähempänä ns. luotettavaa toimitettua lähdettä kuin Ezran aikaan, mutta kyllä itse lähtisin siitä, että jos lehden jutun sisältö näyttää epäilyttävältä niin se sitä myös on. Zache (keskustelu) 24. lokakuuta 2021 kello 21.19 (EEST)

No voi helvata. Luulin että lehti läpällä esittelee paikallista häröä, mutta tämähän onkin täynnä rokoteaiheisia höpöjuttuja. Hämmästyttävä sattuma, että neutraaliutta korostava muokkaaja päätyy valitsemaan tällaisen lähteen.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 24. lokakuuta 2021 kello 21.31 (EEST)

Korona on uusi virus ja koko ajan opimme siitä lisää. Varmasti löytyy paljonkin vanhentunutta tietoa. NBC pyysi jo anteeksi tuota loukkausta. Kyseessä oli ilmeisesti mielenterveysongelmainen ihminen, jolle on jo hankittu apua.--MAQuire (keskustelu) 24. lokakuuta 2021 kello 20.55 (EEST)

En ole lukenut tuota artikkelia enempää Western Standardin juttuja, mutta onnekseni nyt tiedän että se on YLEn ja Helsingin Sanomien tasoinen valheellista tietoa levittävä julkaisu. Kiitos kaikille keskusteluun osallistuneille vaivannäöstä!--JX (keskustelu) 25. lokakuuta 2021 kello 19.58 (EEST)

Kuolleiden määrä Euroopassa

Miksi muokkaukseni haittavaikutuksista on poistettu? Sensuroidaanko täällä tietoa joka voi saattaa koronarokotteet huonoon valoon? Tieto oli peräisin Euroopan lääkeviraston (EMA) tietokannasta, vai onko Euroopan lääkeviranomainenkin, joka on antanut koronarokotteiden hätäkäyttöluvan, epäluotettava lähde?

Jokainen voi halutessaan käydä tarkistamassa viimeisimmät luvut näin:

• https://www.adrreports.eu/fi/disclaimer.html
• Valitse ”hyväksy”
• Selaa kohdasta ”C”
• Valitse ”COVID-19 MRNA VACCINE MODERNA (CX-024414)”
• Valitse yläreunan välilehdistä ”Number of Individual Cases for a selected Reaction”
• Vasemman reunan alasvetovalikosta voit vaihtaa reaktiota/oiretta, ja oikealla alhaalla kohdassa ”outcome” näet ”fatal” kohdasta kuolleiden määrän.
• Laske yhteen kaikkien oireiden kuolleisuusmäärät ja saat kokonaiskuolleisuusluvun kyseiselle koronarokotteelle--JX (keskustelu) 28. lokakuuta 2021 kello 19.25 (EEST)

Ensinnäkin teet tuossa tahattoman ajatusvirheen. EMA ei listaa haittavaikutuksia vaan haittavaikutusilmoituksia. Ymmärrätkö eron? Toinen asia on, että teet ns. omaa tutkimusta, johon osaaminen ei kuitenkaan riitä. Sama haittavaikutusilmoitus voi sisältää useita oireita. Kun lasket kuolleita mekaanisesti oire kerrallaan ja sitten ynnäät luvut yhteen, tulet laskeneeksi samat kuolemantapaukset useampaan kertaan. Tästä syystä kannattaa viitata vain ammattilaisten tekemiin julkaisuihin.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 28. lokakuuta 2021 kello 21.57 (EEST)

Lisäksi haittavaikutusilmoitukset kertovat vasta ajallisesta yhteydestä rokotuksen ja kuoleman välillä eikä siitä, että henkilö olisi kuollut rokotukseen. (vrt. jäätelö ei aiheuta hukkumiskuolemia, vaikka molempien määrät kasvaa kesällä) Zache (keskustelu) 29. lokakuuta 2021 kello 05.45 (EEST)

Kirjoitin: "EU:n tietokantaan epäiltyjä haittavaikutuksia koskevista ilmoituksista (EMA) oli 19. lokakuuta 2021 mennessä kirjattu yhteensä 28102 kpl epäiltyä koronarokotteisiin liittyvää haittavaikutusilmoitusta jossa rokotettu oli kuollut." Eli en väittänyt että joku olisi kuollut koronarokotteeseen.

Matthäus Gehägebergillä on hyvä pointti. EMA kertoo näin: "Kukin ilmoitus EudraVigilancessa koskee yleensä yhtä potilasta, mutta yhdessä ilmoituksessa on voitu ilmoittaa useampi kuin yksi haittavaikutus. Sen vuoksi haittavaikutusten lukumäärä ei ole aina sama kuin ilmoitusten lukumäärä." Pitäisikö siis muokata tekstiä niin että haittavaikutuksena oli kuolema, eli näin: "EU:n tietokantaan epäiltyjä haittavaikutuksia koskevista ilmoituksista (EMA) oli 19. lokakuuta 2021 mennessä kirjattu yhteensä 28102 kpl epäiltyä koronarokotteisiin liittyvää haittavaikutusilmoitusta jossa haittavaikutuksena oli kuolema."

Näin ollen lauseessa puhutaan vain haittavaikutusilmoitusten määrästä, ei kuolleiden henkilöiden määrästä.--JX (keskustelu) 29. lokakuuta 2021 kello 15.06 (EEST)

Kyllä sinä minusta näyt yllä kysyvän "Miksi muokkaukseni haittavaikutuksista on poistettu?" Myös seuraava virkkeesi tukee tulkintaa, että haittavaikutusilmoituksen ja haittavaikutuksen ero ei ollut sinulle ihan kirkas. Hienoa että tämä asia on selkiytynyt. Et edelleenkään valitettavasti ymmärrä yhteenlaskuasiaa. Jos yksi ihminen on kuollut rokottamisen jälkeen, ja harvahan on saanut rokotusta kuoleman jälkeen, tästä yhdestä ihmisestä on tehty yksi ilmoitus. Ilmoitus kattaa useita, sanotaan vaikka esimerkiksi yksitoista haittavaikutusta, kuten oksennus, ripuli, kipu, lihaskipu, väsymys, covid-19-epäily, kohonnut keuhkoverenpaine, heikkous ja sairaus. Tällainen ilmoitus on järkevää laskea vain yhdeksi kuolemaksi eikä yhdeksitoista. Tällaisten virheiden välttämiseksi ns. oma tutkimus tai uusi tutkimus ei ole kannustettavaa vaan wikipediassa on syytä käyttää lähteitä, joihin joku ammattilainen on laskenut luvun oikein ja osaa lisäksi sanoa, mitä se luku tarkoittaa. Erityisesti vakavissa aiheissa omaa sähläämistä kannattaa välttää.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 29. lokakuuta 2021 kello 16.05 (EEST)

Rokotteiden antama suoja

Artikkelissa on otsikko: Rokotteiden antama suoja. Poistin sen koko osion koska siinä ei ollut yhtään vertaisarvioitua lähdettä, ja muokkaukseni kumottiin. Miksi osassa tekstissä riittää lähteettömät tiedot/väitteet tai kaupallisen uutissivuston artikkeliin perustuva tieto, mutta toisessa osassa kaupallisen uutissivuston artikkeli ei riitä eikä tutkimuskaan riitä jos, se ei ole vertaisarvioitu, tai se (tutkimus) ei miellytä ylläpitäjää? Mikä on tämän sivun tarkoitus? Onko se levittää tietoa vai palvella joitakin intressejä? --JX (keskustelu) 21. tammikuuta 2022 kello 08.06 (EET)

Missä vertaisarvioitu lähde ei ole riittänyt? Ylläpitäjillä ei ole tämä asian kanssa mitään tekemistä, he ovat luutia. Iivarius (keskustelu) 21. tammikuuta 2022 kello 09.35 (EET)

Sanoin että tutkimus, joka ei ole vertaisarvioitu, ei riitä lähteeksi. Olen tällaista tietoa lisännyt mutta se yleensä poistetaan. Myöskään uutisartikkeleista peräisin oleva tieto ei ole kelvannut eikä Euroopan lääkeviraston (EMA) tietokannasta peräisin oleva tieto. Mutta tässä tapauksessa näyttää kelpaavan lähteetön ja uutisartikkeleihin perustuva tieto. Näistä on tässä keskustelusivussa keskusteltu. Vaikuttaa siltä että tiedon lähteellä ei ole väliä kunhan se edistää positiivista mielikuvaa. --JX (keskustelu) 21. tammikuuta 2022 kello 14.11 (EET)

Muotoillaan uudestaan. Sinulla ei ole ollut lähteinä yleisesti hyvämaineista luotettavaa tietoa, mikäli tieto on poistettu. Positiivinen mielikuva on iloinen asia. Iivarius (keskustelu) 21. tammikuuta 2022 kello 16.11 (EET)

Taas kysyn: miten määritellään luotettava lähde? Onko Wikipedialla lista luotetuista lähteistä? Näihin en ole saanut vastausta vaikka minulle on monesti sanottu että lähteeni ei ole luotettava, mutta mistä tiedän sen etukäteen? Ymmärrän että joissain tapauksissa on helppoa sanoa että lähde on epäluotettava, kuten YLE:n kohdalla kun jopa julkisen sanan neuvosto antaa langettavan päätöksen harhaanjohtavasta uutisoinnista. Onkohan Wikipediasta urakalla poistettu kaikki tieto joka perustuu YLE -lähteisiin? Tai vaikkapa Helsingin Sanomat joka kertoo että "Täysi rokotesuoja tulee siten, että on saanut kaksi rokoteannosta ja toisesta pistoksesta on kulunut kaksi viikkoa." (linkki). Se, että kolmansia rokoteannoksia jaetaan, todistaa että Helsingin Sanomat joko valehteli uutisessaan tai levitti tietoa josta se ei tiennyt mitään. Onkohan Wikipediasta urakalla poistettu kaikki tieto joka perustuu HS -lähteisiin?

Mutta takaisin aiheeseen, eli siihen että kyseisessä kappaleessa on lähteetöntä tietoa ja uutisartikkeleihin perustuvaa tietoa. Miksi tällaista tietoa saa välillä esittää ja välillä ei? Selkeyden ja tiedon puolueettomuuden vuoksi ehdotankin että kaikki tällainen tieto poistetaan artikkelista.

Positiivinen mielikuva ei ole automaattisesti iloinen asia! (henkilökohtainen mielipiteeni) --JX (keskustelu) 24. tammikuuta 2022 kello 11.58 (EET)

Rokotesuojan tilanteesta voi tosiaan kirjoittaa päivitetyn osion siitä mikä tilanne tällä hetkellä on. Joka tapauksessa 60v riskiryhmäläisen osalta ero siinä joutuuko sairaalaan on luokkaa 1:30 ja 12+ muksujenkin osalla 1:4 verrattuna siihen, että onko rokotettu vai ei niin on tarpeetonta yrittää sanoa etteikö rokotteet olisi tehokkaita. Rokotteiden tehon epäileminen ja niiden vaarallisuuden korostaminen on ymmärtääkseni ollut se mitä tässä ajat takaa, niin se on jokseenkin höpöä. Zache (keskustelu) 24. tammikuuta 2022 kello 15.09 (EET)

Ajan tässä takaa että artikkelissa olevalle väitteelle ” Kaikki rokotteet antavat tehokkaan suojan virusta vastaan.” ei ole lähdettä, eikä varsinkaan vertaisarvioitua tutkimusta lähteenä. Samassa artikkelissa on minulta vaadittu lähteeksi vertaisarvioitua lähdettä, mutta tässä tapauksessa kelpaa lähteetön väite. Ettekö näe tässä epäjohdonmukaisuutta ja puolueellista näkökantaa? Minusta on ilmiselvää höpöpuhetta että rokotteen teho on hyvä. Esimerkkinä Suomi: teho-osastolla on nyt ollut suurin piirtein yhtä paljon ihmisiä samanaikaisesti kuin maaliskuussa 2021 ja yhteensä enemmän, vaikka ”täysin rokotettujen” osuus on noussut alle 2%:sta noin 74%:iin. Eli onko rokotteet tehottomia vai onko tauti neljä kertaa vakavampi nyt kuin vuotta aiemmin (jos neljännes rokottamattomia aiheuttaisi saman määrän teho-osastopotilaita vuotta aiempaan nähden)? Jos rokotteet olisivat tehokkaita niin eikö sen pitäisi näkyä vähentyvinä tartuntamäärinä ja sairaalahoitoa vaativien määränä? Ajan tässä takaa lähdekysymystä, rokotteen teho on siinä sivuseikka. Sama lähdekysymys liittyy tietenkin kaikkeen tietoon Wikipediassa.--JX (keskustelu) 24. tammikuuta 2022 kello 18.02 (EET)

Miten olisi,että sairaalassaolijoiden määrä johtuu moninkertaisesta tartuntojen määrästä. Tämä taas johtuu mm. tartuttavammasta variantista, tartuntojen osalta suuremmasta lähtötilanteesta sekä siitä, että rajoitustoimenpiteet ovat kevyempiä. Zache (keskustelu) 24. tammikuuta 2022 kello 18.18 (EET)

Lyhyt vastaus: emme näe. Tosin se on kyllä ihan totta, että tuo kyseinen virke on hieman ehkä huolimaton, sillä kappaleessa ei keskustella kaikista rokotteista, vain Pfizeritsä, J&J:stä ja Modernasta. Lisäksi on ainakin Sputnikia ja Novavaxia. Minusta on ilmiselvä höpöpuhetta, väittää, ettei rokotteen teho olisi hyvä. Jännästi kaikkialla länsimaissa rokottomattomien osuus teho-osastoilla on moninkertainen rokotettuihin. Näetkö tähän nähden omissa väitteissäsi puolueellista kantaa? --PtG (keskustelu) 24. tammikuuta 2022 kello 18.33 (EET)

Tiedän että kantani on puolueellinen, jokaisella (lähes) on oma puolueellinen kantansa. Mutta Wikipedian artikkelissa tiedon pitäisi olla puolueetonta, ja siksi en ymmärrä miksi toisaalta kelpaa lähteetön tieto ja toisaalta ei kelpaa. Toisaalta kelpaa lähteeksi uutisartikkeli ja toisaalta ei. Sääntöjen pitäisi olla samat joka kerta. Ja tiedän että koronapotilaista suurin osa on rokottamattomia, HUS:n viimeiseksi julkaistulla viikolla 13.-19.12.2021 57% potilaista oli rokottamattomia. Eli tuolla viikolla 23% väestöstä edusti 57% potilaista, eli rokottamattomalla henkilöllä oli 2 kertainen todennäköisyys joutua sairaalahoitoon. Mutta se ei minusta vielä tarkoita että ”Kaikki rokotteet antavat tehokkaan suojan virusta vastaan.” Tehokas on tietenkin subjektiivinen asia ja lukija itse arvioi mitä se tarkoittaa. Ihme ettei siihen(kään) ole tässä kappaleessa puututtu. Zachen ehdottama ajatus tarttuvammasta variantista on minusta järkeenkäypä. Rajoitustoimet ovat kyllä minun mielestä nyt kovemmat kuin vuosi sitten, jolloin koronapassi oli pelkkä perustuslain vastainen salaliittoteoria. --JX (keskustelu) 24. tammikuuta 2022 kello 21.39 (EET)

Se on ihan täysin totta, että me kaikki olemme puolueellisia, mutta puolueettomuuskaan ei tarkoita sitä, että kaikkea tietoa pitäisi kohdella samanveroisena. Yksittäiselle lähdetyypille on musta mahdoton antaa kategorisia kieltoja tai sallimisia. Kannattaa esimerkiksi uutisartikkelien kohdalla huomata, että samankin median sisällä niiden muoto vaihtelee hyvin paljon. Joskus juttu on mielipidetyyppinen kirjoitus, joskus sähkeuutinen ja joskus laajempi taustoittava kirjoitus. Uutisessa voidaan myös nostaa esimerkiksi esille jonkun yksittäisen henkilön näkemys tai toisaalta tutkimusdataa. Eli jos siis vaikkapa uutisoidaan yhden ihmisen mielipiteestä, jolle ei tule minkäänlaista todistusaineistoa muilta tahoilta, on hyvin todennäköisesti tarpeetonta esitellä kantaa artikkelissa (ehkä kyseisen henkilön omassa artikkelissa, jos tällainen on olemassa). Jokainen mielipide ei ole samanarvoinen, näin kärjistäen Maata ei voi alkaa väittää mahdollisesti litteäksi, vaikka uutisissakin on esitelty tyyppejä, jotka näin uskoo. Se ei toisaalta ole ristiriidassa sen kanssa, että jossain saman median toisessa uutisartikkelissa näytetään vaikkapa kuvaa Nasan uudesta hienosta kuvasta Maasta. Samalla myös vaikkapa tiedejulkaisuissa on vertaisarvioitujen tutkimusten lisäksi mielipidekirjoituksia. Käytännössä siis pitää pystyä tulkitsemaan yleisesti tunnustettuja linjoja, ja jos joku uusi tieto on voimakkaasti ristiriidassa aiemmin kanssa, siihen kannattaa suhtautua kriittisesti (on lähde sitten kuinka hyvämaineinen tahansa). Koronarokoteasiassakin löytyy niin paljon erilaista tietoa, ja toisaalta nopeasti vanhentunutta tietoa. Ei Hesarikaan ole valehdellut aiemmin kertoessaan, että kaksi rokotetta on ns. täysi sarja. Koronavirus on koko ajan muuntunut matkan varrella, joten omikronin kohdalla alkuperäinen rokote ei ole enää ikävä kyllä niin tehokas estämään tartuntaa (joskin edelleen näin subjektiivsesti minun mielestäni tehokas estämään vakavan tautimuodin kehittymistä). --PtG (keskustelu) 25. tammikuuta 2022 kello 08.52 (EET)

Edelleen minun mielestäni on ristiriitaista vaatia osalta tiedosta vertaisarvioitu tutkimus lähteeksi ja osalta ei tarvitse olla lähdettä ollenkaan. Olen käyttänyt uutisartikkeleita sekä tutkimuksia lähteinä jotka eivät ole kelvanneet, mutta samalla artikkelissa on edelleen lähteetön väite "Kaikki rokotteet antavat tehokkaan suojan virusta vastaan". En tiedä HS:n motiiveista, voi olla että heidän levittämä väärä tieto oli tietämättömyyttä eikä valehtelua. En tosin tiedä onko se yhtään parempi, ehkä marginaalisesti. Mutta mielestäni on syytä epäillä voisiko Hesarilla olla motiivi valehdella asiasta, Pfizer kuitenkin on heidän maksava asiakas. Ja Pfizer on syyllistynyt historian suurimpaan terveysalan petokseen. Historian suurin huijari maksaa lehdelle mainostilasta, ja tekee samalla kaksinkertaista liikevaihtoa vuotta aiempaan nähden rokotteiden kanssa. Vain foliohattuinen salaliittohörhö näkee mahdollisuuden huijaukseen tässä, eihän Pfizerille ja Hesarille raha voi olla totuutta tärkeämpää, eihän.--JX (keskustelu) 25. tammikuuta 2022 kello 12.27 (EET)

HS ei mielestäni valehdellut elokuun 2021 alussa eikä edes ollut varsinaisesti tietämätön. Kahden rokotuksen sarja oli vielä tuolloin yleinen ymmärrys asiasta. Israel alkoi jakaa laajasti koko kansaan kolmatta rokotetta vasta myöhemmin samassa kuussa, ja ensimmäiset tutkimustulokset sen hyödyistä taisivat tulla vasta syyskuussa. Se, että joku kertoo vuoden 1911 jutussa Suomen olevan osa Venäjän keisarikuntaa, ei ole valehtelua. Se on ihan täysin totta, että monilla tahoilla on motiivi valehdella. Harvemmin kuitenkin nostetaan esille, että äänikkäimmillä rokotekriitikoilla on itsellään usein joku "parannu kaikista vaivoista ja jos et parannu, niin et yrittänyt tarpeeksi" -kurssi tai myyvät jotain ökykallista luontaistuotetta vaivaan kuin vaivaan. Raha on kummallinen motivaattori myös toisinpäin. --PtG (keskustelu) 28. tammikuuta 2022 kello 09.51 (EET)

Radvac Open Source rokote

Radvac Open Source rokote

https://en.wikipedia.org/wiki/Rapid_Deployment_Vaccine_Collaborative

Sen 12. versio on optimoitu omikron- ja delta-mutaatioille.

--91.159.191.233 21. tammikuuta 2022 kello 21.48 (EET)

Vanhentunut tieto rokotteiden vaikutuksesta leviämisen estämisessä.

Artikkelin ensimmäinen luku refeeraa kahteen uutislähteeseen, joissa on nykyistä viranomaisymmärryksestä poikkeavasti väite, että koronavirusrokote suojaisi muita kuin rokotuksen saajaa merkittävällä tavalla. 2021 uutinen ei ole hyvä lähde vuonna 2024, kun asiasta on varmasti nyt kymmeniä tutkimuksia, joihin voi linkittää suoraan ilman uutislähdettä.

THL (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ): "Sote-työntekijöiden rokotukset

Sotetyöntekijöille ei suositella yli kolmea rokoteannosta, elleivät he kuulu ikänsä tai perussairautensa vuoksi lisäannosten kohderyhmiin.

Perusteluna enintään kolmelle rokoteannokselle on, että myös varianttiräätälöidyt koronarokotteet estävät vain vähäisesti ja lyhytkestoisesti nykyisten omikronvarianttien aiheuttamia tartuntoja. " - https://thl.fi/aiheet/infektiotaudit-ja-rokotukset/rokotteet-a-o/koronarokotteet

THL on 2021 vuoden uutislähteitä merkittävästi luotettavampi, ajankohtaisempi ja auktoriteettisempi.

Ehdotan, että asia selvitetään. Jos ymmärrykseni on oikea, aion muokata ne lähteet tieteellisempiin, ja korjata lauseen sisällön vastaamaan 2024 vuoden ymmärrystä 2021 vuoden ymmärryksestä. Jos olen väärässä, niin linkitäthän nämä lähteet, ja korvaat tai lisäät 2024 vuodelle ajantasaisen päivityksen tästä faktasta.

Oma ymmärrykseni on, että rokotus on suojannut ja suojaa leviämiseltä vain lyhytaikaisesti. Lähteitä en ole kategorisesti kerännyt, koska uskoin Wikipedian ylläpitävän itseään ilman minua. Kaipaan tähän haasteita, ja kokoelmaa uudemmista kirjallisuusanalyyseista tämän aiheen ympäriltä. Eli tutkimuksia, joissa on useamman tutkimuksen perusteella tehty johtopäätös rokotteiden leviämisen hidastamisesta. Haluan tuoda tämän esille sillä, että THL ei listaa taudin leviämisen hidastamista rokotteiden käyttökohteeksi. Samasta linkistä myös "

Koronarokotteet

Päivitetty 29.11.2023: mitä rokotteita käytetään

Koronarokotteet ehkäisevät SARS-CoV-2-viruksen aiheuttamaa vakavaa tautia ja kuolemia. " jättää leviämisen ehkäisyn mainitsematta.

TLDR: ", ja lisäksi ne hidastavat myös taudin leviämistä.[1][2]" >> ", kun taasen vaikuttavat heikosti taudin leviämiseen[1 (THL)][2jokin tutkimus tjsp]" TAI "ja lisäksi hidastavat taudin leviämistä heikosti ja lyhytkestoisesti[1][2][3 THL]"

Odotan viikon ennen, kuin teen muutoksia, jotta muilla on mahdollisuus ottaa kantaa ja mahdollisuus osoittaa 2021 vuoden hypoteesin olevan totta samalla kumoten 2023 vuoden viranomaislausunnon. Haluan palautetta lähinnä muotoiluun. Pekka222 (keskustelu) 23. tammikuuta 2024 kello 16.31 (EET)