Keskustelu:Rokotus

Suomen ensimmäinen rokotus

Vuosikymmenartikkelin 1750-luku mukaan Suomen ensimmäinen rokotus annettiin 1754. Olisi hyvä mainita lähteen kanssa täällä.--Juha Kämäräinen (keskustelu) 13. joulukuuta 2012 kello 19.55 (EET)

Yhteismaan ongelma ja laumaimmuniteetti

Yhteismaan ongelma ilmenee rokotteisiin liittyen laumaimmuniteetti -ajatuksessa niin, että jaettu resurssi on niiden ihmisten joukko, jotka voidaan jättää rokottamatta laumaimmuniteetin kärsimättä. Ajattelussa katsotaan, että yhteismaa on rokottamattomat. Tällä logiikalla niin kauan kuin riittävän laaja osa väestöstä rokotetaan eli rokottamattomien osuus ei kasva liian suureksi, myös rokottamattomat (esim. sellaiset joille perussairauden vuoksi rokottamisen haitat olisivat selvästi hyötyjä suuremmat) saavat suojan, mutta jos rokottamattomien osuus nouseen liian suureksi (yhteismaata laidunnetaan liikaa), menetetään laumaimmuniteetti. Tähän logiikkaan perustuvat mm. puheet vapaamatkustajista. Kaikkien rokotteiden kohdalla ei toki laumaimmuniteettia kukaan väitä olevan, ja käsite on myös jossain määrin kiistanalainen.

jkp 4. lokakuuta 2006 kello 13.22 (UTC)

-Ihan tällainen pieni kysymys vaan-

Kommentoin ensimmäistä kertaa Wikipediaan, joten suokaa anteeksi. Katsokaapas kaikki vähän tuota taulukkoa...

"Kuolema 1 per 20 Epänormaali itku (pitkittynyt lohduton itku), josta toipuu täysin 1 per 100"

Onko tässä nyt kaikki ihan kohallaan? Epänormaali itku?

T: N

Rokotteiden pakollisuus

Mihin perustuu artikkelissa esitetty "rokotteiden pakollisuuden" kritiikki? Ainakaan Suomessa rokotteet eivät ole pakollisa, vaan esim. vanhemmilla on oikeus kieltää lastensa rokottaminen, vai olenko aivan väärässä? --Joonasl (kerro) 10. lokakuuta 2006 kello 11.41 (UTC)

Hyväksyttävä lähde / linkki?

muutoskommentista: "(ei, mediuutisten keskustelupalsta ei ole Wikipedian hyväksymä lähde)"

viitaten linkkiin http://www.mediuutiset.fi/displayCommentList.do?threadId=30223 jossa allekirjoittajan Kansanterveyslaitoksen tiedottaja

Kirjoitusta ei oltu merkitty ref-tageillä lähteeksi, vaan se oli linkkinä - onko jossain wikipedia-policy joka kieltää tuollaisen viittauksen? Missä määritellään mitkä lähteet ovat hyväksyttäviä? Eikö ole parempi, että jos väite on mukana, myös viittaus sinne mistä väite on peräisin on mukana? Mediuutisten uutispalstan palaute muistuttaa nähdäkseni esim. BMJ:n verkkokommentteja, ja esim. siellä HPV-rokotteesta kirjoittanut henkilö on kirjoittanut samasta asiasta myös Suomen Lääkärilehteen http://www.laakarilehti.fi/sisallys/index.html?nr=24,yr=2006 Minun on vaikea hahmottaa, miten ylilääkärin tai julkislaitoksen tiedottajan omalla nimellään ja/tai tittelillään kirjoittama kirjoitus alan lehden uutisen kommentiksi olisi vähemmän hyväksyttävä lähde kuin esim. yleistajuiseksi tarkoitetun TV-ohjelman transkripti enkä ole Wikipedian saloihin kovin vihkiytynyt, siksi kaipaisin hiukan opastusta policy-lähteille viittausten ja hyväksyttävine pidettyjen linkkien suhteen. jkp 10. lokakuuta 2006 kello 15.01 (UTC)

Kannattaa aloittaa lukemalla Wikipedia:Tarkistettavuus. Jos linkki on artikkelin tekstin seassa se katsotaan lähteeksi. Muita kuin lähteitä voi liittää artikklin loppuun "Aiheesta muualla" osioon. --Joonasl (kerro) 10. lokakuuta 2006 kello 15.49 (UTC)

Voitaisiinko tuo "Useimmiten rokotuksia koskevat tutkimukset ovat rokotevalmistajien rahoittamia, ja monessa yhteydessä on paljastunut, että rokotevalmistajilla ja rokotuspolitiikasta päättävillä viranomaisilla on päätöksiin vaikuttavia taloudellisia sidonnaisuuksia.lähde?" osuus poistaa kunnes lähde tiedolle on löytynyt? Ilman sitä tuo on vain paranoidi väite ilman totuuspohjaa. Kommentin jätti 88.114.214.107 (keskustelu – muokkaukset)

Polio ja rokotteen aiheuttama tauti

"koko kappale on järjetön. ilman poliorokotetta koko eradikaatio olisi ollut mahdoton. Tuo ei mitenkään ota huomioon suhteellisia etuja ja haittoja.)"

(haittoja käsittelevän osion tekstistä, otsikko "Rokotusten todetut ja epäillyt haitat"

- Elävä poliorokote (jota Suomessa käytettiin sokeripalaan imeytettynä 1980-luvulla lyhytaikaisessa kampanjassa) aiheuttaa poliota, ja rokotteen aiheuttaman polion juurimisen arvioidaan vievän kauemmin kuin villin polion hävittämisen. [1] Tämä ei toki tarkoita sitä, että rokotteesta olisi ollut kokonaisuutena arvioiden haittaa tai poliorokotusten laajamittainen käyttö ei olisi ollut perusteltua eradikoimiseksi, vaan sitä, että polion eradikaation edetessä rokotuksia tulee jatkaa rokotteen aiheuttamien harvinaisten tapausten poistamiseksi.)

Elävän rokotteen aiheuttama polio on ymmärtääkseni kiistaton rokotteen haitta, ja niinikään ymmärtääkseni on kiistatonta että sen poistamisen vuoksti katsotaan tarpeelliseksi jatkaa rokotuksia. Eihän tuon haitan mainitsemenin mitenkään väitä, että eradikaatio olisi ollut mahdollista ilman rokotetta tms. En oikein ymmärrä toistuvaa pyrkimystä poistaa mainintaa tuosta, eikä se nähdäkseni perustu Wikipedia-policyyn. Jos erikseen halutaan arvioida hyötyjen ja haittojen suhdetta tai hyötyjen ja haittojen vaikutusta rokotusohjelmaan, ehkä kannattaisi tehdä kohta "Rokotuspolitiikan laatimiseen vaikuttavata tekijät" tai "Rokotushyötyjen ja -haittojen punninta väestötasolla" tms. jkp 11. lokakuuta 2006 kello 06.53 (UTC)

No jos sitten vaikka selittäisit tuon kokonais kuvan artikkelissa. Aikaisempi muotilu antoi ymmärtää, että poliorokotus aiheuttaa laajamittaista poliota. Lisäksi tuo "rokotteen aiheuttaman polion juurimisen arvioidaan vievän kauemmin kuin villin polion hävittämisen" on harjaanjohtava. Tuli siis kertoa se tosiasia, että poliorokotusohjelmalla polio on jo lähes hävitetty ja niistä harvoista tapauskista, joita on olemassa, osa on elävän poliorokotteen aiheuttamia. Wikipedian policy on selittää asiat neutraalisti ja aikaisempi yksipuolinen selitys poliorokotteen tästä haittapuolesta ei sitä mielestäni ollut. --Joonasl (kerro) 11. lokakuuta 2006 kello 07.07 (UTC)

Kun Wikipedia on yhteistyöllä ylläpidetty palvelu, minusta homma toimii luontevasti niin että yksi voi lisätä yhteen osaan artikkelia ja toinen toiseen, kuten on tässä artikkelissa tehtykin. Minusta monet lisäyksesi WHO:sta, eradikaatiosta ym. ovat hyviä ja paikallaan ja niissä jo minusta aika hyvin tulee esille eradikaation idea ja eteneminen, ja nämä huomioonottaen ei minusta ollut suurta riskiä että tuosta rokotepoliosta mainitseminen johtaisi harhaan, ja vielä varmuuden vuoksi lisäsin kommenttejasi eradikaatiosta mukaan. jkp 11. lokakuuta 2006 kello 07.27 (UTC)

"kiistaton näyttö" rokotusohjelmasta tautien hävittäjänä

"→Rokotusten ja rokotusohjelmien hyödyt - tästä on kiistatonta näyttöä ja "usein toistetaan" tai "tiedotusvälineissä kerrotaan" ei siis vastaa todellisuutta.)"

(perusteena sille, että väitettäisiin artikkelissaä, että: "Rokotusohjelmien todetut hyödyt ovat kiistattomia sekä rokotettavalle yksilölle ... on monia hengenvaarallisia tauteja saatu hävitettyä lähes kokonaan.".

Tämä nyt ei oikein täsmää Wikipedia:NPOV:hen, vrt. esim:

"Jokunen esimerkki selventänee tarkoitustani.

1. Tietosanakirjan artikkeli ei saisi väittää, että liikeyritykset ovat rikollisia, vaikka kirjoittaja uskookin näin olevan. Sen tulisi sen sijaan ilmaista se tosiasia, että jotkut ihmiset uskovat siten ja syyt miksi he näin uskovat, sekä sitten myöskin esittää, mitä vastapuoli asiasta sanoo.

2. Tietosanakirjan artikkeli ei saisi väittää, että laissez-faire-kapitalismi on paras sosiaalinen järjestelmä (satun muuten uskomaan näin, sivumennen sanoen). Sen sijaan pitäisi esittää tuon näkökulman kannattajien argumentit, sekä tuon näkökulman kanssa eri mieltä olevien argumentit." (Jimbo Wales)

Tuo tautien hävittäminen ja hyötyjen kiistattomuus -väite muistuttaa hyvin läheisesti Walesin 2.-esimerkkiä. Minusta on hyvä esittää asia esim. niin, että viitataan WHO:n, KTL:n, CDC:n tms. lausuntoon jossa sanotaan että on kiistatonta näyttöä siitä, että rokotteet on hävitetty taudeilla (jotain aika lähellä tätä olevaa varmaan löytynee, ja itse asiassa jäljempänä samassa kohdassa jo onkin), ja kirjoitetaan artikkeliin että merkittävien terveysviranomaisten ja -järjestöjen mukaan hyödyt ovat selvästi suuremmat kuin haitat. Sen sijaan yleistajuiseksi tarkoitetun TV-ohjelman transcripti (tai oikeammin: transcriptiin lisätty väliotsikko) ei minusta ole kovin vakuuttava peruste näkemykselle, että taudit olisi hävitetty rokotuksin, etenkään kun vasta-argumentteja ei ole vaikea löytää (esim. Etelä-Saimaassa haastateltu rokoteosaston johtaja) jkp 11. lokakuuta 2006 kello 07.21 (UTC)

"Yleistieto" ei ole policyn mukaan riittävä peruste, vrt. Wikipedia:NPOV: "Puolueellisuus ei välttämättä aina ole tietoista. Esimerkiksi aloittelijat eivät usein käsitä, että arkijärjeltä kuulostava saattaa olla puolueellinen näkemys jonkin tietyn näkökulman puolesta. (Siis kohtuullisen usein tarvitaan asiantuntija tekemään artikkelista täysin puolueeton.)" (Vrt. "kiistaton yleistieto" rokotteiden osuudesta tuberkuloosin vähenemisessä ja julkissektorin tutkimuslaitoksessa työskentelevän ammattilaisen näkemys). Edelleen puolustan lähteiden tarvetta myös arkijärjellä selviltä näyttäviin näkemyksiin viitaten policyyn: Wikipedia:NPOV: "Jimmy Wales postituslistalla syyskuussa 2003 (käännös): * Jos näkemys on enemmistön näkemys, sitten pitäisi olla helppoa perustella se viitteillä yleisesti hyväksyttyihin viiteteksteihin;" - minusta on ihan paikallaan kirjata kuvaamaasi käytäntöä mutta NPOV ja tarkistettavuus huomioiden jkp 11. lokakuuta 2006 kello 07.34 (UTC)

Voidaan tuota sanamuotoa toki muuttaa, mutta oleellista on, että artikkelissa tulee selville, että ylimvoimaisesti vallitsevin näkemys lääketieteen ja tukijoiden piirissä on, että rokotteet ja rokotusohjelmat ovat keskeisessä osassa kuolleisuuden vähentämisessä ja rokotteiden edut ovat huomattavasti suuremmat kuin niihin liittyvät haitat. Tämä on selkeä enemmistömielipide myös esim. suomalaisten joukossa mm. sen perusteella, että 92% suomalaisista saa vapaaehtoisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset. Mitä tautien hävittämiseen tulee, on kyllä täydellistä yleistietoa, että isorokko on hävitetty rokotusohjelmilla ja länsimaissa lukuisten tautien ilmeneminen on lähes kokonaan kadonnut nimenomaan rokotteiden perusteella. Ei siihen ihmeemmin lähteitä pitäisi tarvita. --Joonasl (kerro) 11. lokakuuta 2006 kello 07.34 (UTC)

"Yleistieto" ei ole policyn mukaan riittävä peruste, vrt. Wikipedia:NPOV: "Puolueellisuus ei välttämättä aina ole tietoista. Esimerkiksi aloittelijat eivät usein käsitä, että arkijärjeltä kuulostava saattaa olla puolueellinen näkemys jonkin tietyn näkökulman puolesta. (Siis kohtuullisen usein tarvitaan asiantuntija tekemään artikkelista täysin puolueeton.)" (Vrt. "kiistaton yleistieto" rokotteiden osuudesta tuberkuloosin vähenemisessä ja julkissektorin tutkimuslaitoksessa työskentelevän ammattilaisen näkemys). Edelleen puolustan lähteiden tarvetta myös arkijärjellä selviltä näyttäviin näkemyksiin viitaten policyyn: Wikipedia:NPOV: "Jimmy Wales postituslistalla syyskuussa 2003 (käännös): * Jos näkemys on enemmistön näkemys, sitten pitäisi olla helppoa perustella se viitteillä yleisesti hyväksyttyihin viiteteksteihin;" - minusta on ihan paikallaan kirjata kuvaamasia kaltaisia vallitsevia näkemyksiä, mutta NPOV ja tarkistettavuus huomioiden. jkp 11. lokakuuta 2006 kello 07.43 (UTC)

No esim. suomen tautitilanteen ja rokotteiden väliselle suhteelle lähde on esitetty. Tuberkuloosin hävittämisestä tuolla ei mainitakaan mitään. Jonkinlaista yhteenvetävää ja sitovaa tekstiä artikkeliin pitää olla mahdollista kirjoittaa ilman lähteitä, mikäli varsinaiset väitteet ovat lähteellisiä. Esim. edellisessä tapausessa rokotteiden etuja yksilölle ja yhteiskunnalle selvitetään muun muassa suomalaiset rokotusohjelman saavutuksilla ja WHO:n näkemyksellä. Ei tietosanakirja-artikkelin tule mikään sitaattikokoelmakaan olla. --Joonasl (kerro) 11. lokakuuta 2006 kello 07.49 (UTC)

Rokotteiden todetuista haitoista

Onko artikkelin kannalta johdonmukaista ja tarpeellista lähteä luettelemaan jokaisen rokotteen kaikki mahdolliset äärimmäisen harvinaisen raportoidut haitat? Silloin olisi kyllä tasapuolisuuden vuoksi tarpellista luetella samojen rokotteiden hyödyt (muun muassa kuolleisuuden vähentäminen, vähentyneen sairastamisen kansantaloudelliset edut jne, jne). Mielestäni tämän artikkelin kannalta on oleellista että kerrotaan, mitä rokotteet ovat, miten ne toimii, mitä yleisiä etuja niistä on ja se että rokotteilla on myös haittavaikutuksia, mutta vakavat haittavaikutukset ovat äärimmäisen harvinaisia (tästä ei kai ole erimielisyyttyä). Tarkemmin rokotteiden havaituista eduista ja haitoista voidaan sitten kertoa eri rokotteista kertovissa artikkeleissa. --Joonasl (kerro) 11. lokakuuta 2006 kello 08.35 (UTC)

Yksittäisten iltalehtitasoisten kivestenpoisto-tarinoiden sijaan olisi tärkeää saada jonkinlaista maailman- tai suomenlaajuista statistiikkaa rokotteiden haitoista. Mikä on esimerkiksi vuodessa kuolleisuus rokotteiden haittavaikutuksiin ja mihin se riskinä vertautuu? --Joonasl (kerro) 11. lokakuuta 2006 kello 09.05 (UTC)

Ei ole tarpeellista luetella kaikkia mahdollisia haittoja, sen sijaan ei ole järkevää ensin mainita vakavia haittoja ja sitten luetellakin lieviä haittoja kuten nyt tehdään BCG-rokotteen kohdalla. Poistojesi jälkeen artikkeli on pahasti harhaanjohtava koska ymmärtää, että esim. kuolema ei ole mahdollinen rokotteen haitta, vaikka Suomessa 2000-luvulla on kuolemantapauksia todettu. Kansanterveyslaitoksen tiedotuslehden raportit rokotteen todetuista haitoista lienevät ihan varteenotettava lähde kertomaan todellisista haitoista joten en ymmärrä iltalehti-viittaustasa. Palautin nuo pari haittaesimerkkiä. jkp 11. lokakuuta 2006 kello 12.17 (UTC)

Mainitsemasi kuolemantapaus ja käsittääseni myös kivesten poisto (jota ei kyllä mainita antamassasi lähteessä) on johtunut jo mainitusta BCG:n aiheuttamasta vakavasta etäinfektiosta, joten kyseinen haittavaiukutus on jo mainittu artikkelissa. "Iltalehti-viittauksella" tarkoitan joidenkin poikkeuksellsten yksittäistapausten laajaa käsittelyä, kun oleellisempaa todellisen rokotteisiin liittyivien riskien arvioinnissa olisi vakavien haittavaikutusten yleisyyden laajempaa käsittely. Paljonko vakavia sivuvaikutuksia tapahtuu vuodessa maailmassa tai Suomessa? Mitä niistä seuraa? Mikä on kuolleisuus vuodessa rokotteisiin liittyvissä haittatapauksissa? Ilman tämänkaltaista tietoa ei rokotteiden haittavaikutuksista oikeasti voida sanoa mitään järkevää. Tulehduskipulääkkeiden aiheuttamiin sivuvaikutuksiin kuolee yksinomaan Suomessa vuosittain 200 - 300 henkeä [2], mikä on käsittääkseni aika huomattavan paljon enemmän kuin rokotusten sivuvaikutuksiin - harva silti pitää Buranaa erityisen vaarallisena tai ajattelee siihen liittyviä riskejä. Yksittäistapauksia huomattavasti oleellisempaa olisi kokonaisriskin arviointi tilastojen perusteella. --Joonasl (kerro) 11. lokakuuta 2006 kello 12.32 (UTC)

Kiveksen poisto mainitaan lähteessä joka oli mukana ja johon teksti viittasi. Lyhyt maininta ei ole laajaa käsittelyä. Kaikin mokomin artikkeliin sopii myös hyöty/haitta -suhteen arviointia joka on kuitenkin kokonaan eri asia kuin tieto siitä mitä haittoja on olemassa. Jos haluaa lisää hyöty/haittavertailua, niin olisi varmaan hyvä lisätä hyöty/haittavertailua, todellisia esim. valmisteyhteenvetoon kirjattuja haittoja koskevien esimerkkien poistaminen ei lisää tekstiä haittojen ja hyötyjen vertailusta. jkp 11. lokakuuta 2006 kello 12.58 (UTC)

Ei rokotteiden hyötyjä käsittelevässäkään osiossa käsitellä yksittäisten rokotteiden vaikutuksia, kuten sanoin tarkempi yksittäisten tuotteiden käsittely kuuluu kyseisestä rokotetta käsittelevään artikkeliin. Tämä kertoo artikkelin tarkoitus on kertoa yleisesti rokotuksista. Eri rokotteiden mahdollisten haittavaikutusten luottelomainen listaaminen ei lisää artikkeliin minkäänlaista oleellista informaatiota. --Joonasl (kerro) 11. lokakuuta 2006 kello 13.03 (UTC)

Mihin sijoittaa tutkijoiden/lääkärien/ym. kritiikki/kiistakysymykset

Hmm, mihinkähän parhaiten kuuluisivat lääkintäalan/vertaisarvioitujen julkaisujen yhteisön sisällä nousevat rokotuspolitiikan kiistakysymykset tai huolenaiheet, kuten esim. Tom Jeffersonin, Andrew Wakefieldin, Cochrane Review'n ja Dr Richard Halvorsenin esittämät jutut, tai esim. myyntiluvan myöntämisperiaatteet, riskien ja hyötyjen arviointi jne. Ehkä tuo Rokotetutkimus -osio, tosin nykyisellä sisällöllä tulisi liikaa painoa muuhun Rokotetutkimus -osioon nähden. Pitäisi kirjoittaa enemmän rokotetutkimuksen kulusta yleensä. --jkp 30. elokuuta 2007 kello 22.07 (UTC)

Voisi en-wikin en:Vaccine controversyn kaltaisen ala-artikkelin. --Joonasl (kerro) 30. elokuuta 2007 kello 22.26 (UTC)

Lääketieteellisen tiedon perusteella / Vallitsevan lääketieteellisen näkemyksen.. ei-hyvä

(kohdassa Rokotus#Rokotusten_ja_rokotusohjelmien_hy.C3.B6dyt) Hmm, eiköhän tässä kuitenkin olisi parempi noudattaa wikipedian normeja niin, että kerrottaisiin kuka sanoo ja mitä ja missä. Senkin vuoksi ettei yleisestettäisi liikaa. Erityisesti kun ei kaikista asioista ole kaikista arvostetuimmatkaan lääketieteellisen yhteisön jäsenet tuota mieltä. Esimerkiksi MPR-rokotteesta erittäin arvostetun Cochrane Reviewn raportti totesi: "The design and reporting of safety outcomes in MMR vaccine studies, both pre- and post-marketing, are largely inadequate. The evidence of adverse events following immunisation with MMR cannot be separated from its role in preventing the target diseases." ja tehoa osoittavista tutkimuksista "We could not identify studies assessing the effectiveness of MMR that fulfilled our inclusion criteria"Cochrane Collaboration: Using the combined vaccine for protection of children against measles, mumps and rubella --jkp 30. elokuuta 2007 kello 22.21 (UTC)

Kyseessä ei ole yksittäiset rokotteet, joiden hyötyjä ja riskejä luonnollisesti punnitaan vaan rokotteista yleisesti. Tästä ei ole minkäänlaista näkemyseroa ja tilastot osoittavat täysin vastaansanomattomasti rokotteiden hyödyt. Ei CDC tai WHO suinkaan edes väitä, että kaikkien mahdollisten rokotteiden hyödyt aina ylittäisivät niiden riskit. Vai voitko esittää jonkin vakavasti otettavan lähteen näkemyksen, jonka mukaan rokotukset ovat yleisesti haitallisia? Se, että yksittäisistä rokotteista tai lääkkeistä julkaistaan uusia tutkimuksia, jotka kyseenalaistavat aikaisemmat käsitykset ei ole mitään ihmeellistä, sitä kutsutaan lääketieteeksi. Huomattavasti enemmän arveluttava on kirjoittamasi lause: "Asiantuntijat ovat esittäneet vakavaa kritiikkiä siitä, että rokotetutkimukset ovat puutteellisia" Ketkä asiantuntijat ja kenen mukaan kritiikki on vakavaa? Lisäksi kappaleen loppuosa oli aivan höpöä: ei tiede ikinä voi taata 100% varmuudella, että jotain ilmiötä ei ole olemassa. Ainoa mitä voidaan tehdä, on todeta ettei siitä ole mitään näyttöä. Toisin sanoen periaatteessa se, että rokotetaan 4 miljardia ihmistä täysin ilman haittavaikutteita ei ole tae siitä, ettei 4 miljardisensimmäinen saisi haittavaikutuksia. --Joonasl (kerro) 30. elokuuta 2007 kello 22.26 (UTC)

Eipä tuo asia ikävä kyllä ole noin. Erittäin rankkaa kritiikkiä on kohdistettu myös rokotetutkimuksiin yleisesti. Esimerkiksi Cochrane:n rokotelinjan johtaja on todennut mm. There is some good research, but it is overwhelmed by the bad. The public has been let down because the proper studies have not been done ja [I]nformation available on the safety of vaccines that are routinely given to babies and toddlers was simply inadequate. Ymmärtääkseni Cochrane on yksi arvostetuimpia ellei kaikkein arvostetuin lääketieteellisten tutkimusten arvioija. [3] --jkp 30. elokuuta 2007 kello 22.34 (UTC)

Antamasi linkin perusteella ainakin Cochranen tutkimuksen loppupäätelmä oli, että MPR-rokote on turvallinen (ja artikkeli kritisoi tätä näkemystä). Koko antamasi artikkeli lyttää koko Cocharanen tutkimuksen ja vihjailee sen rahoituslähteiden vaikutuksesta tutkimuksen lopputulokseen. --Joonasl (kerro) 30. elokuuta 2007 kello 22.40 (UTC)

USA:ssa kohua herättänyt Rolling Stone -juttu tiomersaalihaittojen salailusta USA:ssa

Linkki: http://www.pandemicfluonline.com/?p=510

Sisältää päivityksiä ja faktojen korjauksia, sekä Rolling Stonin vastauksen kohuun.

Ilman kaikkia jutussa viitattuja tutkimuksia ja todisteitakin on helppo ymmärtää, että jotain hämärää on USA:ssa ollut meneillä, kun samaan aikaan äänettömästi luovutaan tiomersaalin käytöstä säilöntäaineena rokotteissa ja kovaan ääneen väitetään, että kyllä tiomersaali on turvallista. Ei haluta tuhota ihmisten luottamusta eikä joutua maksamaan korvauksia suunnattomista haitoista. Lukekaa artikkeli ja itkekää. Sitten joku Wiki-ekspertti voi sisällyttää sen Wiki-artikkeleihin rokotuksesta ja tiomersaalista.Teeteri 28. elokuuta 2009 kello 04.00 (EEST)

Otetaanpas rauhallisesti analogialla. Migreenilääkkeissä on usein ollut kofeiinia. Jos valmistaja poistaa sen kofeiinin migreenitabletista USA:ssa laki-ilmaston takia pelätessään kofeiinin sivuvaikutusten ja vieroitusoireiden nostattamien pelkojen ärsyttämiä ihmisiä nostamasta syytteitä ja mielipideilmasto kovenee, niin ne sen tekee. Silti kahvikupillinen on ja pysyy varsin turvallisena, vaikka siinä on yleensä enemmän kofeiinia kuin tuossa migreenitabletissa. (Itsellä kokemusta on molemmista). MrKAT 29. joulukuuta 2009 kello 19.02 (EET)

Kahvikupillinen on koko syksyn ajan julkaistujen tietojen pohjalta varsin terveellistä. Elohopeasta en ole vastavia mainintoja koskaan löytänyt, joten otetaanpas rauhallisesti analogialla. Kovin ylimieliseksi ei ehkä kannata heittäytyä, ettei joudu jonakin päivänä nielemään nöyryytystä. --Ulrika 29. joulukuuta 2009 kello 22.15 (EET)

Viitteet

Artikkelin muokkauspuoli on kelvoton. Siivosin sieltä pitkät tekstikopiot pois. Millä perusteella pitkät sitaatit kuuluvat noihin viitteisiin joissa niitä on? Miksi kaikissa viitteissä ei ole sitaatteja? Miksi esimerkiksi artikkeliin Dmitri Bortnjanski on mahdotonta saada täsmällistä lähdetietoa tai vaikkapa juuri sitaattia Google-booksin viitteeseen, mutta tässä artikkelissa eivät riitä edes kunnon linkit? Onko kyse tiedonhakijan palvelemisesta? Jos on, miksi se tapahtuu tässä artikkelissa ylimitoitetusti, miksi toisessa tietoa ei saa pyydettäessäkään, ja pyynnöt poistetaan? --Ulrika 4. helmikuuta 2010 kello 16.49 (EET)

Neutraalisuus ingressissä

Artikkelin alku eli ingressi on hyvin puolueellinen ja kantaaottava. Sen pitäisi olla kuvausta koko artikkelista sekä sen kieliasua tulisi korjata neutraaliksi tai mahdollisimmat monet kannat ja näkemykset huomioiden. Arto Alanenpää (keskustelu) 4. helmikuuta 2015 kello 14.08 (EET)

Ensimmäinen kappale ok. CDC:n ja WHO:n kannat sopisivat muualle artikkeliin, eikä niitä tarvitse olla johdannossa. Johdannosta ne siis kannattaa ottaa pois. Täytyy huomioida, että rokotteet tai rokottaminen ovat saaneet myös kritiikkiä osakseen. Termien käyttöä johdannossa voisi parantaa, sillä yht'äkkiä otetaan käyttöön jokin sivistyssana "eradikaatio". Esimerkkejä tuhkarokosta, poliosta ja isorokosta ei tarvitse olla johdannossa, vaan voidaan kertoa johdannossa yleisemmin eikä yksittäisiin pureutuen. --193.166.104.102 4. helmikuuta 2015 kello 14.14 (EET)

Mielestäni Rokotteiden positiivinen kanta ja negatiivinen(ehkä selkeämmillä ja paremmilla nimillä) voisivat olla kaksi eri otsikkoa artikkelissa, joita pitäisi pyrkiä pitämään saman mittaisina tekstinä määrällisesti. Ei vain THL, CDC ja GlaxoSmithKlinen kantoja voi pitää neutraalina, koska hehän saavat rahoituksensa juuri rokotteista ja näin edustavat vain positiivisia kantoja aiheesta. Kyse on miljoonien tai jopa miljardien eurojen rahoituksesta. Myöskin on harhaanjohtavaa kirjoittaa, että rokote on ilmainen, jos se menee verorahoista Suomessa, vaikka "lähde" sitä niin markkinoisikin. Myöskin artikkelin "rokotusten vastustaminen" on ongelmallinen neutraaliuden kannalta, jos samaan aikaan koko muu artikkeli ylistää rokotteita. Eli helpointa olisi ehkä tehdä uuden otsikon esim. "Rokotusten puollustaminen" alle kaikki THL lääkäreiden kannat ja CDC ja rokotefirmojen omat tutkimukset ja kannat. "Rokotusten vastustaminen" ilmaisee myös, että henkilöt tai yhteisöt vastustavat rokotteita yleensä eikä sitä, että heillä yhdestä tai useammasta syystä on negatiivinen kokemus, oma mielipide tai muu syy, jota heillä ei ole tarve edes perustella. Myöskin "vastustus" voi kohdistua yhteen tai useampaan eikä välttämättä kaikkiin rokotteisiin. Arto Alanenpää (keskustelu) 4. helmikuuta 2015 kello 14.28 (EET)

Korjasin ingressin painotusta. Mitä itse artikkeliin tulee, olen sitä mieltä että meidän tulisi ottaa mallia saksankielisestä artikkelista (äänestettiin suositelluksi artikkeliksi 4.1.2015; Google Translate -suomennos). Siinä ei esimerkiksi tehdä vastakkainasettelua ns. "hyötyjen" ja "haittojen" välille, vaan esitellään objektiivisella tavalla rokotuksien eri antotavat ja vaikutusmekanismit, rokottamisen vaikutus tartuntatautien leviämiseen, erilaiset rokotusohjelmat, rokottamisen laiminlyönti ja sen seuraukset, suositellut rokotukset, rokottamisen vastustus, rokottamisen historia, ja eläinten rokottaminen. (Huom: Sen ingressi on myös suhteellisen yksinkertainen muuhun artikkeliin nähden.) --Dodi 8238 (keskustelu) 5. helmikuuta 2015 kello 00.38 (EET) [muokattu 5. helmikuuta 2015 kello 10.01 (EET)]

Rokotuksen tai rokotuksien vastustus -käsite, on myös hyvin ongelmallinen neutraaliuden kannalta. Silloin se on ymmärrettävää, jos artikkeli esim. puhuu jostakin mielenosoituksesta tai nimien keräyksestä jonkun asiansa puolesta, silloin se on vastustamista selkeästi. Suurin osa "vastustajista" ei vastusta rokotteita, vaan tahtoo pitää esillä ja puhua julkisesti niiden haittavaikutuksista tai mahdollisista haittavaikutuksista ja siitä mielestäni artikkelinkin tulisi yhtä laajasti puhua kuin rokotusten väitetyistä ja teoreettisista hyödyistä. Eli "rokotteiden haittavaikutukset" voisi olla oma osionsa. Onhan se selkeästi jokaisen rokotteen käyttöohjeissa, mitkä ovat niitä haittavaikutuksia. Vaikka rokotteen etiketti tai ohje vain yleensä mainitsee lyhytaikaiset haittavaikutukset, on mielestäni merkittävää mainita niistä tutkimuksista tai tuloksista jossa kerrotaan milloin jokin rokote on aiheuttanut autismia tai syöpää pistoksen saaneelle. Minua yllättää se, että wikipediassa on näinkin monta käyttäjää, jotka selkeästi tahtovat syystä tai toisesta pitää mahdollisimman positiivisen ulkoasun rokote-artikkelista. On ihmisiä eri puolilta maailmaa, jotka ovat saaneet polion, poliorokotteesta tai tuhkarokon tuhkarokkorokotteesta ja nämä tällaiset perusfaktat tulisi kertoa selkeästi artikkelissa. Kymmenen vuoden aikana esimerkiksi Yhdysvalloissa on 108 ihmistä kuollut tuhkarokkorokotteeseen. Arto Alanenpää (keskustelu) 6. helmikuuta 2015 kello 00.55 (EET)

Tarkoitukseni oli sanoa, että rokotusten haittavaikutuksista tulisi puhua ingressissä. Olikin jo oma otsikko "Rokotusten haitat" alla puhuttu niistä haittavaikutuksista. Arto Alanenpää (keskustelu) 6. helmikuuta 2015 kello 01.00 (EET)

Ihan ok ajatus, että ei olla mustavalkoisia ja ajatella, että kokonaan joo tai kokonaan ei, vaan tuodaan esille haittavaikutuksia, joita on varmaan kaikella tässä maailmassa. Liikkumattomuudellakin on omat haittavaikutukset, samoin ylensyömisellä. --Hartz (keskustelu) 6. helmikuuta 2015 kello 01.05 (EET)

Pelkään pahoin - toivottavasti turhaan - että AA haluaa ujuttaa tänne niitä autismi-ajatuksia joita netin verkkokeskusteluissa pyörii. Juuri tässä muutama päivä sitten julkaistiin taas tieto että mikään vakavasti otettava tutkimus ei vahvista rokotteiden autismin aiheuttamista. Jos ajatellaan miltä kaikelta on säästytty esim. tuhkarokkorokotuksella, pitää ymmärtää mitä riskejä ottaa jos jättää lapsensa rokottamatta. Suomessa voi silti olla suojassa kun muut on rokotettu mutta jos lähde lomalle vaikka Afrikkaan, niin entä sitten? --85.76.166.121 6. helmikuuta 2015 kello 05.18 (EET)

Rokotusten haitat

Mitä siis ovat haitat? Osio ei kerro niistä mitään, ei yhtään mitään vaan ylistää turvallisuutta ja valtion virastoja, jotka antavat verorahoja lääkeyhtiöille. Eikö tämä ole omituista? Voiko Mersun artikkelissa ylistää sitä autoa ja sen ominaisuuksia ja jopa turvallisuutta samaan tapaan, ei tietenkään voi. C-vitamiini-artikkelilla olisi enemmän syytä ylistää itseään hyvistä ominaisuuksista, mutta sekään ei tee sitä, miksi? Koska se ei ole wikipedian ohjeiden ja käytännön mukaista. Se ei ole wikipedian tarkoitus vaan vapaa tietosanakirja, jossa asiat käsitellään tasapainoisesti, tasavertaisesti eri näkökulmista. Nyt artikkeli on kaikkea muuta kuin sitä. Tämä artikkelin taso on vähän samaa sisältönsä puolesta kuin evoluutio vs evoluutioteorian vastustus artikkelien. Arto Alanenpää (keskustelu) 6. helmikuuta 2015 kello 01.17 (EET)

Joo, ilman muuta haitoista voi kirjoittaa artikkeliin. --Hartz (keskustelu) 6. helmikuuta 2015 kello 01.30 (EET)

Jos kuitenkin sitten ei lähdettäis sille linjalle että "minulla on oikeus päättää perheeni asioista", josta on juuri uutisoitu Amerikassa kun siellä tuli tuhkarokkoepidemia 15 vuoden jälkeen. --85.76.166.121 6. helmikuuta 2015 kello 05.07 (EET)

Minunkin puolesta voit vapaasti laajentaa artikkelia. Yritä kuitenkin perustaa tietosi asioihin joilla on tieteellinen konsensus terveydenhoitoammattilaisten keskuudessa ja joista on kirjoitettu vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa. Rokotusten haittavaikutuksilla on myös oma artikkeli, jota voit laajentaa: Rokotusten haittavaikutukset. Jos haluat kirjoittaa rokottamisen yhteiskunnallisista kiistanalaisuuksista ehdotan, että kirjoitat uuden en:Vaccine controversies -kaltaisen artikkelin. Sellaisen kirjoittamista on ehdotettu tällä keskustelusivulla aiemminkin, eikä suomenkielisestä Wikipediasta löydy vastaavaa (vielä). --Dodi 8238 (keskustelu) 6. helmikuuta 2015 kello 07.33 (EET) [muokattu 6. helmikuuta 2015 kello 11.10 (EET)]

Jos artikkelin tieteellinen konsesus painottuu tutkimuksiin, jotka rokotealan yritykset on rahoittaneet tai josta launtoa antava lääkäri esim. THL:stä on suorassa tai sivullisessa hyödyssä antamaansa lausuntoon tai väitteseen, niin mikä siitä tekee silloin tieteellisen? Hänen koulutuksensa vai työnantajansa saama rahoitus vai itse lausunto? Vähinään näitä kolmea asiaa mielestäni kirjoittajan tulisi arvioida, ennen kuin väittää jotakin lausuntoa tai väitettä tieteelliseksi. Artikkeliin voisi myös yrittää kertoa sen, miksi Suomen valtion hankkimat rokotteet painottuvat yhden rokotefirman ympärille ja miksi Suomi ei hanki samoja tai osaa rokotteista esim. Intiasta, jossa ne ovat hinnaltaan vain kymmesosan tai halvempia. Myös yleistämisen tyyliset lauseet, kuten kaikki rokotteet ovat hyödyllisiä tai tarpeellisia tai ne estävät kuolemia, ovat täysin teoreettisia. On myös henkilöitä, jotka ovat kuolleet rokotteisin ja tämän myös ainakin osa rokotteiden käyttöohjeista myöntää, että niillä on sellainenkin vaikutus ihmiseen. Arto Alanenpää (keskustelu) 6. helmikuuta 2015 kello 13.11 (EET)

Narkolepsiaan ainakin sairastui joitakin. Mutta hei, Dodilla on tuossa hyvät ehdotukset mihin voi kirjoittaa aiheesta laajemmin. On erikseen artikkeli Rokotusten haittavaikutukset ja voidaan luoda vaikka artikkeli Rokotusdebatti. :) --Hartz (keskustelu) 6. helmikuuta 2015 kello 13.15 (EET)

Hyödyt ja haitat täytyy suhteuttaa. Jos miljoonia säilyy hengissä ja jostain löytyy joku joka on kuollut (syyt selvitettynä, ei pelkkä samanaikaisuus), niin ikävä tietenkin kuolleen kannalta, mutta hän olisi voinut kuolla tai oletettavasti kuollutkin itse tautiinkin. Kuitenkin miljoonia säilyi hengissä eikä saanut taudin aiheuttamia ikäviä komplikaatioita (esim. tuhkarokko: kuurous; sikotauti: steriiliys, nekö haluat lapsellesi?). Muistathan tosiasiat? --85.76.141.128 6. helmikuuta 2015 kello 13.33 (EET)

Rokotusten haittoja voidaan varmaan kutsua harvinaisiksi, jos ajatellaan tilastollisesti? Jos USA:ssa on 300 miljoonaa ja ylikin ihmistä ja nämä kaikki rokotetaan -- ja rokotuksesta haittoja saa 100 ihmistä? Laskutoimitus: 100/300000000 = ? --Hartz (keskustelu) 6. helmikuuta 2015 kello 13.35 (EET)

Siis tässä keskustelussa puhutaan tästä artikkelista. Vaikka haitoista on oma artikkelinsa, niin mielestäni tässä artikkelissa pitää ilmetä niitä haittoja sen haitta-otsakkeen alla eikä jotakin pohdintoja miten turvallisia ne ovat niiden virastojen ja laitosten mielestä jotka saavat rahoituksen siitä miten turvallisiksi ne koetaan. Haitat artikkeli siis sisältää niitä mainittuja haittoja, niin niitä voisi tähän artikkeliin laittaa tämän artikkelin nautraaliuden saamiseksi eikä niin, että haitat on vain kopio haitat artikkelin ingresistä, joka sekin on ongelmallinen ja oma aiheensa siellä oman artikkelinsa keskustelussa. Väite, että miljoonat säilyvät hengissä rokotteen takia, sisältää taustaoletuksen eli teorian, että nämä kaikki miljoonat olisivat altistuneet tiettylle virukselle, mutta eihän sitä kukaan voi tietää sekä sen oletuksen, ettei näiden teoreettisen tartunnan saaneiden oma vastustuskyky olisi riittänyt suojamaan häntä eli miten näihin kahteen teoreettiseen olettamaan suhtautuu kertoo paljon siitä kuin totuudellisesta lausunnosta tai pelastavasta vaikutuksesta on kyse. Arto Alanenpää (keskustelu) 6. helmikuuta 2015 kello 13.44 (EET)

Esimerkiksi haitat artikkelista voisi mielestäni tässä artikkelissa enemmän kertoa otsikoiden "Kiistattomat haitat" sekä "Epäillyt tai kiistanalaiset haitat" -otsakkeiden alta olevia tietoja tai vastaavia kuin ne. Arto Alanenpää (keskustelu) 6. helmikuuta 2015 kello 13.49 (EET)

Joo, muokkaa rohkeasti! Voit myös luoda itsellesi alasivun Käyttäjä:Arto Alanenpää/Rokotus, jossa voit työstää artikkelia rauhassa. Tuolta alasivulta voit sitten siirtää tähän artikkeliin kun tuntuu valmiilta. :) --Hartz (keskustelu) 6. helmikuuta 2015 kello 13.53 (EET)

Mutta ei niin että "rokotukseen voi kuolla" vaan tilastoja ja luotettavia lähteitä. Oletettavasti Suomessa on tilastoitu esimerkiksi tuhkarokon seurauksia, esimerkiksi kuuroutta. Tuhkarokkorokote otettiin käyttöön 1975. Paljonko on ei-perinnöllistä kuuroutta sitä ennen ja sen jälkeen syntyneillä? Omassa tuttavapiirissäni on kolme ennen rokotteen käyttöön ottamista syntynyttä niin huonokuuloista että heillä on muuten kuin kotioloissa käytössä kuulolaite. Tätä kannattaisi tutkia. Hartz? --85.76.15.12 6. helmikuuta 2015 kello 14.07 (EET)

Minä en tutki, eikä meidän kannata itse tehdä mitään uutta tutkimusta. Etsikäämme lähteitä, josko joku muu olisi tutkinut ennen meitä, ikään kuin meille valmiiksi. Kuurous voi johtua monesta asiasta, esim. vanhasta iästä luonnollisesti tai työskentelystä meluisessa tehtaassa. Myös tuossa kannattaa huomioida tilastot, eikä tuijottaa yksittäistapauksia. --Hartz (keskustelu) 7. helmikuuta 2015 kello 11.19 (EET)

Onko rokotteet lääkkeitä vai ei?

Koko artikkelin yltiömäinen ja yhtiömainen positiivisuus antaa sen vaikutelman, että rokote olisi lääke. Mutta mikä on lääkkeen määritelmä? Ainakin se, että lääke sisältää lääkeainetta, ja niin salattua kuin rokotteiden ainesosat ja sisältö ovatkin, niin voiko rokotteita teidän mielestänne sanoa lääkkeiksi? Mielestäni nyt artikkeli antaa lukijalleen sen kuvan, että rokotteet ovat lääkkeitä ja jopa turvallisempia ja tarpeellisempia kuin lääkkeet. Jos rokotteet ovat lääkkeitä, miksi artikkeli ei sano sitä suoraan, vai olisko se uutta tutkimusta? Se, että rokote on Suomessa reseptilääke ei tee siitä vielä kansainvälisesti lääkettä mielestäni vaan se on sen turvallisuus-aspektin kannalta reseptien takana ja kuten artikkeli paljastaa, ei rokotteita läheskään aina anneta reseptin myötä vaan "käytännössä rokotteita voidaan antaa terveydenhuollon yksiköissä kuten neuvoloissa ja esimerkiksi kiertävissä busseissa ilman, että lääkäri henkilökohtaisesti määrää rokotteen potilaalle." Ainakaan virukset eivät ole lääkkeitä, useimmat rokotteet Suomen rokotusohjelmassa sisältävät viruksia. Arto Alanenpää (keskustelu) 7. helmikuuta 2015 kello 13.54 (EET)

Lääke on kai aine, josta on enemmän hyötyä kuin haittaa potilaalle sairauden hoidossa. Rokotteet ovat kuitenkin jotain, mitkä ennaltaehkäisevät tauteja ja siten kyseessä ei liene lääke vaivaan, vaan jokin ennaltaehkäisevä juttu. --Hartz (keskustelu) 7. helmikuuta 2015 kello 13.57 (EET)

Rokotteet annetaan terveille ihmisille ennaltaehkäisevästi. Potilaita ei rokoteta. --Hartz (keskustelu) 7. helmikuuta 2015 kello 14.02 (EET)

Potilas voi tarkottaa ketä vaan, joka käyttää terveydenhuoltopalvelua, sairas tai ei. J.K Nakkila (keskustelu) 7. helmikuuta 2015 kello 14.06 (EET)

No joo. Sairaita ei rokoteta ja yritetä parantaa sairasta sillä rokotteella. --Hartz (keskustelu) 7. helmikuuta 2015 kello 14.08 (EET)

Tämä pitää toki paikkansa. Turha kuitenkaan muuttaa kaikkia artikkelin potilaita "henkilöiksi". J.K Nakkila (keskustelu) 7. helmikuuta 2015 kello 14.16 (EET)

Olisi ehkä hyvä jos suomenkielisessäkin Wikipediassa olisi oma en:Vaccine -kaltainen artikkeli itse rokotteista. --Dodi 8238 (keskustelu) 7. helmikuuta 2015 kello 14.09 (EET)

Kannatan. Erilliset artikkelit Rokote (tehtaasta tuleva valmiste) ja Rokotus (antaminen). --Hartz (keskustelu) 7. helmikuuta 2015 kello 14.13 (EET)

Aloitin artikkelin "Rokote" jollain onnettomalla tyngällä. Menkää parantamaan sitä ja siirtäkään sinne tästä artikkelista suoranaisesti rokotteisiin liittyvät asiat, jolloin tähän artikkeliin jää vain suoranaisesti rokottamiseen (rokotusohjelmiin) liittyvät asiat. --Hartz (keskustelu) 7. helmikuuta 2015 kello 14.26 (EET)

Lääke-artikkelissa asia on aika yksiselitteisesti "Lääkkeitä ovat Suomessa lääkelain mukaisesti hyväksytyt lääkevalmisteet, luonnonaineet ja kemialliset valmisteet. Niihin luetaan myös esim. diagnostiset tuotteet (kuten röntgenvarjoaineet) ja sairauden estämiseen tarkoitetut valmisteet (kuten rokotteet)."ref:Lääkelaki --Usp (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 18.33 (EET)

Kannatan neutraalia näkemystä, joka on nyt englannin ja suomen kielisissä rokote-artikkeleissa, että rokote on biologinen valmiste.Arto Alanenpää (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 18.47 (EET)

Rokotusten vastustaminen

Joku yhdisti ilmeisesti rokotteiden vastustamisen otsikon alle pääartikkelin Rokotusten haittavaikutukset. Vaikka haitat artikkelin sisältää vastustamisen alaotsikon niin, miksi se tässä artikkelissa on vastustamiseksi otsikoitu, joka on siis sen artikkelin alaotsikko? Kyllä tämän artikkelin alaotsikon pitäisi olla sen artikkelin mukainen johon se viittaa pääartikkelina. Ei ihmiset välttämättä vastusta rokotteita, jotka puhuu, kirjoittaa tai tahtoo lukea rokotteiden haitoista. Tämä asettelu osoittaa, että oikeastaan kirjoittajat ehdottavat tällä, että ne henkilöt vastustavat rokotteita, jotka tahtovat lukea niiden haitoista tai tutustua rokotteiden haittoihin ennen kuin edes ovat aikeissaan ottaa rokotetta tai antaa lapsensa rokotettavaksi. Eli tämän asettelun kannattajat vastustavat tosiasiallisesti rokottamattomia henkilöitä. Minä esimerkiksi en vastusta rokotteita, mutta vastustan sitä, että en saisi tietää sitä mitä rokote sisältää tai mitkä sen haittavaikutukset on ja vastustan sitä, että aiheesta ja riskeistä ei voitaisi avoimesti keskustella tai väitteitä kyseenalaistaa. Eli tällaisena ihmisenä en vastusta rokotteita enkä vastusta ihmisiä, jotka ottaa rokotteen tai jotka eivät ota rokotteita. Esimerkiksi seuraava lause artikkelissa on poistettava tai luotava uusi osio "Rokottamattomien vastustus", koska lauseessa ei vastusteta rokotteita vaan henkilöitä, jotka eivät ole ottaneet rokotteita. "Toisaalta tiedeyhteisö ja journalistit ovat alkaneet käyttää vastustajista nimitystä denialisti tai rokotedenialisti, koska heidän näkemyksensä ovat vastoin tiedeyhteisön ja viranomaisten konsensusta." Arto Alanenpää (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 13.48 (EET)

Artikkelin sisältöä nyt korjailtu vähän. Toivottavasti tästä on parempi kehittää artikkelia eteen päin neutraalimpaan suuntaan. Arto Alanenpää (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 14.54 (EET)