Keskustelu:Liikenne Suomessa

Hmm. Artikkeli nimeltä Liikenne Suomessa alkaa sanoilla Suomessa julkinen liikenne...? - ulayiti (puhe) 15. helmikuuta 2006 kello 13.28 (UTC)

Aiheellinen havainto. Argus 17. maaliskuuta 2007 kello 13.34 (UTC)

Myös otsikko on huonosti muotoiltu. Pitäisi olla Suomen liikenne. --Hippophaë 17. maaliskuuta 2007 kello 20.29 (UTC)

Tilastot ja tilastoviitteet

Näitä liikenneaiheisia artikkeleita, jotka tuovat esiin esimerkiksi onnetomuustilastoja ja hiilidioksidipäästöjä on fi-wikissä lukuisia. Voisiko näitä tilastoja mitenkään ylläpitää ja päivittää yhdessä paikkaa, eikä sadassa eri paikkaa, muotoa ja eri ajoilta, kuten nyt? Voisiko tiedon hakea dynaamisesti kuhunkin artikkeliin jostain?--2. elokuuta 2010 kello 18.40 (EEST)

Poistin nuo tästä. --Tappinen (keskustelu) 14. marraskuuta 2015 kello 18.27 (EET)

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Lupaava artikkeli -ehdotus

Perustiedot lähteistettyinä ja ajan tasalla. Ehdotan lupaavaksi. --Tappinen (keskustelu) 14. marraskuuta 2015 kello 18.27 (EET)

Satunnaista sälää. En kannata. --Esamatti1 (keskustelu) 15. marraskuuta 2015 kello 00.39 (EET)

Olen nyt laajentanut loppupuolen tynkäkappaleita. Onko näkemystä mitä aihealueita puuttuu ? --Tappinen (keskustelu) 15. marraskuuta 2015 kello 21.24 (EET)

Saisiko pyöräliikenteestä ja jalankulusta osana liikennettä enemmän tekstiä? Nyt ne on sisällytetty vain johdannon epämääräiseen "kevyeen liikenteeseen". Esimerkiksi Helsingissä virkamiehiä on ohjeistettu puhumaan pyöräliikenteestä ja jalankulusta kevyen liikenteen sijaan [1]. Voisi tuoda esille esim. pyöräilyliikenteen suosion kasvun ja kaupunkien panostuksen siihen (pk-seudulla baanat ja pyöräkaistat) ja talvipyöräilyn suosion pk-seudun ulkopuolella (esim. Oulussa).--Olimar 16. marraskuuta 2015 kello 12.45 (EET)

Lisäsin pyöräilyä Tieliikenne-osaan. --Tappinen (keskustelu) 16. marraskuuta 2015 kello 21.51 (EET)

"Pääkaupunkiseudulla on paikallisliikenteessä myös raitiovaunuja, lähijunia ja metro." Lähteenä tälle on HSL:n esite, jossa nuo mainitaan. Pitäisiköhän tätä vähän avata. Näemmä VR:n sivutkin puhuvat "pääkaupunkiseudun lähijunista". Pääkaupunkiseudulla tarkoitetaan kuitenkin yleensä Helsinkiä, Vantaata, Espoota ja Kauniaista. VR:n lähijunat kulkevat paljon laajemmalla alueella, kuten tuolta VR:n sivulta käy ilmi: pääteasemiin kuuluvat Karjaa, Riihimäki ja Lahti, joiden lisäksi Lahden ja Riihimäen välillä Hämeen maaseudulla kulkee lähijunia. – Kuohatti 17. marraskuuta 2015 kello 22.14 (EETl

Siinä vähän ylempänä puhutaan taajamajunista, pitäisiköhän tuosta lauseest apoistaa lähijunat kokonaan ja jättää vain raitovaunut ja metro (kohtahan metro jatkaa Espooseen asti) ? --Tappinen (keskustelu) 17. marraskuuta 2015 kello 22.50 (EET)

Ehkä. Kannattaa varmaan tehdä ero kaupunkien sisäisen ja välisen liikenteen osalta. Lähijunat ovat kumpaakin, taajamajunat (kai lähinnä?) jälkimmäisiä. Lähijunat ja taajamajunat ovat eri käsitteitä, taajamajunia menee ainakin Helsinki–Tampere-väliä ja Lahdesta itään. En vain tiedä miten nuo kannattaisi ytimekkäästi esitellä enkä tuolta VR:n sivuiltakaan löytänyt hyviä kuvauksia. – Kuohatti 18. marraskuuta 2015 kello 16.26 (EET)

Jotain pitäisi kertoa linja-autoliikenteestä. Kuinka monella suomalaisella on ajokortti, entä kuinka monta autoa maassa on per henkilö? Rahti mainitaan laiva- ja lentoliikenteen osalta, mutta rekkarahdista ei kerrota mitään. En kyllä osaa yhtään sanoa, onko artikkeli tasapainossa tai puuttuuko jotain olennaista... – Kuohatti 18. marraskuuta 2015 kello 20.59 (EET)

Ajokortit ja rekkarahti lisätty. Töstö tulee hekposti Esamatin kavahtamaa sälää.--Tappinen (keskustelu) 19. marraskuuta 2015 kello 23.51 (EET)

Tieverkkokartta on muuten vähän vanhentunut, moottoritie menee nykyään Haminaan asti. Haluaisikohan Käyttäjä:Migro tehdä kartasta päivitetyn version vai lisätäänkö kuvatekstiin seloste, että kyseessä on vuoden 2009 tilanne? Nykytilakaan ei ole lopullinen, vaan muutaman vuoden päästä moottoritien pitäisi mennä Vaalimaalle asti. – Kuohatti 19. marraskuuta 2015 kello 09.09 (EET)

Lisäsin vuosiluvun ainakin toistaiseksi. --Tappinen (keskustelu) 19. marraskuuta 2015 kello 23.51 (EET)

En kannattaisi vielä lupaavaksi. Mielestäni epätasapainoinen, sillä monta kiinnostavaa asiaa puuttuu samalla kun joistain on turhan paljon juttua. Suomen tieverkko ei oikeastaan ole Suomen tieliikenne -osion pääartikkeli, sillä se kertoo vain teistä, ei niiden liikenteestä kuten osio. --Savir (keskustelu) 24. marraskuuta 2015 kello 11.31 (EET)

Jatkokehityksen kannalta on hyväksi jos listaat puuttuvia kiinostavia asioita. Tässä on tasapainoilua tuon Esamatin mainitseman säläisyyden kanssa. Suljen arvioinnin toistaiseksi. --Tappinen (keskustelu) 24. marraskuuta 2015 kello 12.26 (EET)

Uusi jäsentely

Artikkelin en:Transport in the Soviet Union innoittamana suunnittelen tällaista jäsentelyä:

• Tieliikenne
  • Infra ja sen kansallisia erityispiirteitä
  • Kalusto
  • Liikennemäärät
  • Historia
• Raideliikenne
  • Infra ja sen kansallisia erityispiirteitä
  • Kalusto jne.
• Vesiliikenne
  • Infra ja sen kansallisia erityispiirteitä
  • Kalusto jne.
• Lentoliikenne
  • Infra ja sen kansallisia erityispiirteitä
  • Kalusto jne.
• Hallinto
• Ammatit ja koulutus

Mielipiteitä ? Onnettomuudet aloittain vai kokonaisuutena ? (Ylläolevaa saa muokata). --Tappinen (keskustelu) 29. marraskuuta 2015 kello 13.19 (EET)

Otin tuon rakenteen nyt käyttöön. Vaikka otsikot myöhemmin poistaisikin välistä, ne auttavat tasapainottamaan ja rytmittämään tekstiä. --Tappinen (keskustelu) 29. marraskuuta 2015 kello 18.04 (EET)

Muuten hyvä mutta Vesiliikenne tarkoittaa merenkulkua ja merenkulku jaetaan merenkulun määritelmän mukaisesti kahteen eri osaan Meriliikenne ja Sisävesilikenne. Samoin on jaot EU liikennestrategiassa- jota Suomi ei ole vv 2011 - 2023 vielä sisällyttänyt omaan hallintoon eikä akateemiseen tutkimukseen vaan Suomessa mennään sivuille katsomatta pelkän meriliikenne ja sen avulla tehtävän ns Suomi on Saari liikennemallin kehittämis innossa jossa jätetään muun (järvi Suomen ) vesistön käyttömahdollisuudet ja EU tutkimukset ja tukimenettelyt käyttämättä. ... eli Vesiliikenne tulisi jakaa kahteen EU liikennestrategiassa mainittuun liikennemuotoon ja aloittaa Suomessa EU tavoitteisesti tutkimaan ja vertailemaan vesiliikenne vaihtoehtoja kestävän kehityksen edellyttämillä raskaan maantieliikenne volyymien siirtojen vesille mukaan otolla. 193.210.160.189 2. syyskuuta 2023 kello 23.51 (EEST)

Lupaava artikkeli -ehdotus 2

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Lupaavan artikkelin kriteerit

1. Artikkelin tulee olla kunnossa ja sisältää perustiedot aiheestaan. Lyhyt artikkeli riittää.
2. Sisällön tulee olla objektiivinen, neutraali ja faktuaalisesti tarkka.
3. Artikkelin tulisi noudattaa Wikipedian tyyliohjeita.
4. Artikkelin tulisi olla muodoltaan linjassa muiden vastaavan aihepiirin artikkeleiden kanssa.
5. Lähteet tulisi mainita.
6. Kielen tulisi olla selkeää.
7. Artikkelin tulisi olla myös maallikolle lukukelpoinen.
8. Mahdottomia ei vaadita.

Esimerkkejä lupaavaksi kelpaavista artikkeleista: Wikipedia:Lupaavat artikkelit

Huomattavien laajennusten ja uudelleen jäsentelyn jälkeen tuon takaisin arviointiin. --Tappinen (keskustelu) 6. joulukuuta 2015 kello 12.37 (EET)

Pystyisikö joku päivittämään tuon Suomen tieverkko -kartan? Eikö Lappeenrantaan menevä 6-tie ole esimerkiksi nykyään moottoritietä? Ping Migro (kartan alkuperäinen tekijä). --Msaynevirta (k · m) 6. joulukuuta 2015 kello 15.47 (EET)

Hankala artikkeli kirjoitettavaksi. Sisävesiliikenteestä ja kanavista ei ole sisältöä. Monin paikoin asioita on todella lyhyesti kuvailtu tai todettu. Paljonko Suomessa on yksityisiä teitä yms? Pitäiskö joukkoliikenteestä mainita? Ei välttämättä. Muita parannusehdotuksia: Liikenteen ympäristövaikutukset. Taloudelliset vaikutukset/merkitykset? Eniveis, tämä käyttäjä kannattaa kunhan sisävesistä saadaan vielä yleiskuva. --Vnnen (keskustelu) 6. joulukuuta 2015 kello 19.30 (EET)

Laajensin (väyläteksti oli valmiina Saimaa-artikkelissa) mutta jälkimmäisestä kappaleesta en le varma kuuluuko se kalustoon vai liikennemääriin. --Tappinen (keskustelu) 6. joulukuuta 2015 kello 19.41 (EET)

Suomen tieverkko on tässä pääartkkelina, sen mukaan yksityistieverkon pituutta on vaikea määritellä tarkasti. --Tappinen (keskustelu) 7. joulukuuta 2015 kello 00.58 (EET)

Linja-autot lisätty tieliikenteen historiaan; niihin liittyvät matkustajamäärät ovat voimakkaassa käymistilassa, laajennan kun löydän tuoreita lähteitä. --Tappinen (keskustelu) 7. joulukuuta 2015 kello 08.12 (EET)

Omasta mielestäni tämä kelpaa jo nykyisellään lupaava-tasolle, sillä artikkelissa on aivan riittävät perustiedot aiheesta. Nyt tuntuu näitä arviointeja lukiessa, että artikkelista oltaisiin kehittämässä HA/SA-tasoista, eikä LA:ta. Kuten kriteereissäkin todetaan, mahdottomiahan ei pitänyt vaatia... --Msaynevirta (k · m) 7. joulukuuta 2015 kello 02.40 (EET)

Nyt menee heittämällä lupaavaksi. Hyvin lähellä HA-tasoakin. Msaynevirta, kuten tuossa yllä sanoinkin niin kyseessä oli parannusehdotuksia. Tuo sisävesiliikenne on mielestäni kriteereissäkin mainittu perustieto. --Vnnen (keskustelu) 7. joulukuuta 2015 kello 11.42 (EET)

Valitettavasti en ehdi lähiaikoina päivittää tiekarttaa. Lisäksi epäilen että se on piirrettävä alusta asti, koska kartta on tehty aikoja sitten ohjelmalla, jota minulla ei enää ole. --Migro (keskustelu) 7. joulukuuta 2015 kello 23.12 (EET)

Kai tämä jo lupaavaksi riittää. --Savir (keskustelu) 11. joulukuuta 2015 kello 11.23 (EET)

Merkkaan ja arkistoin. Nähdäkseni tässä ja edellisessä LA-arvioinnissa esitetyt parannusehdotukset on toteutettu riittävässä määrin. Artikkelin kehitystä voi jatkaa esitettyjen muiden parannusehdotusten pohjalta. Gopase+f (keskustelu) 11. joulukuuta 2015 kello 11.35 (EET)

Arkistoitu vertaisarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

LA-keskustelussa 2015 lopussa, jolloin jo vihjailtiin että HA-tasolle olisi mahdollisuuksia. Sen jälkeen laajennetu edelleen, viimeksi ympäristövaikutusosiolla. Mitäs vielä ? --Tappinen (keskustelu) 5. helmikuuta 2017 kello 09.05 (EET)

Minusta tästä tavattoman laajasta aiheesta on ihan hyvä paketti. En myöskään löydä pahoja aiheelle tyypillisiä näkökulmakärjistyksiä. Ihan villinä ideana, niin heittäpä Twitterissä arviointipyyntö tyyliin "Wikipedia-yhteisö pyytää apuanne @lvmfi Liikenne Suomessa -artikkelin arviointiin. Ovatko perusasiat kunnossa? +linkki". Tiedän, että niin ko. ministeriö kuin niiden eri liikenteen virastot ovat hyvin aktiivisia somessa. --Caygill (keskustelu) 5. helmikuuta 2017 kello 15.08 (EET)

Muutama miete. Suomen julkista paikallisliikennettä ei käydä oikein läpi missään. Helsingin paikallisliikenteestäkin vain yksi virke. Pitäisikö paikallisliikennettä käydä läpi (raitiotiet, bussiliikenne)? VR:n matkustajamääristä olisi kiva saada jotain visuaalista graafia tietysti. Taloudellista aspektia olisi kiva saada enemmän mukaan. Miten valtion tulonsiirrot jakautuvat liikennepolitiikassa? Kieltäkin voisi syynäillä vielä tarkemmin. Välillä jotkut virkkeet kuulostavat hirveän irrallisilta.--Bodiroga~fiwiki (keskustelu) 6. helmikuuta 2017 kello 16.44 (EET)

Hyviä ajatuksia. Löysin jotain lähteitä paikallisliikenteeseen, silppua pitää tietysti varoa. Talouspuoli on nyt vähän herkkä kun on ne liikennekaari-pöhinät päällä. Kielenhuolto olisi hyvin tervetullutta. --Tappinen (keskustelu) 7. helmikuuta 2017 kello 20.57 (EET)

Lyhyt kommentti taloudesta - tämä liikenneverkkoselvitys vs liikennekaari kannattaa hahmottaa oikein. Jälkimmäinen on se kolmivaiheinen liikennemarkkinoiden lakihanke. [2] --Caygill (keskustelu) 8. helmikuuta 2017 kello 14.37 (EET)

Tarvitsemme siis selvästi artikkelin Liikennekaari ettei mene tämä artikkeli liian resentistiseksi. --Tappinen (keskustelu) 8. helmikuuta 2017 kello 16.33 (EET)

ALoitin nyt talousartikkelinkin, taas kaksi lausetta, kaksi lähdettä. Pitäisi siirtyä sinne twitteriin... --Tappinen (keskustelu) 9. helmikuuta 2017 kello 20.07 (EET)

Määritelmälauseeksi pitäisi keksiä jotain muuta kuin "Tämä artikkeli käsittelee liikennettä Suomessa." --Savir (keskustelu) 7. helmikuuta 2017 kello 21.48 (EET)

Hyvät ehdotukset erittäin tervetulleita. --Tappinen (keskustelu) 8. helmikuuta 2017 kello 16.33 (EET)

Osioista tieliikenne, raideliikenne, vesiliikenne ja lentoliikenne saisi tehdä omat artikkelinsa ja typistää niiden osuutta tässä artikkelissa. Nehän ovat erillisiä kokonaisuuksia ja niistä on varmaan enemmänkin kerrottavaa. Nyt artikkeli näyttää liiaksi kokoelma-artikkelilta. Tämän artikkelin pitäisi keskittyä yleisempiin asioihin. --Savir (keskustelu) 7. helmikuuta 2017 kello 21.52 (EET)

Osittain tämä on kokoelma-artikkeli, sillä jokainen noista osiosta kuuluu keskeisesti liikenteen Suomessa. Ei tässä vielä liian laajasti mistään osa-alueesta kerrota. --PtG (keskustelu) 7. helmikuuta 2017 kello 21.56 (EET)

Minusta esim. enkkuwikin Yhdysvaltain liikenne -artikkeli on paremmin painotettu. Sen ensimmäiset neljä osiota käsittelevät liikennettä yleisesti, siinä on jopa historiaosio, ja yksittäiset liikennemuodot ovat vasta alempana. --Savir (keskustelu) 7. helmikuuta 2017 kello 22.07 (EET)

Kieltämättä siinä on ideaa, että olisi yleiset osiot ensin. Tosin tuolla enkkuwikin Yhdysvaltain liikenteessä nyt asioita on todella sekaisin, kun on yleisiä osioita alussa ja lopussa. --PtG (keskustelu) 7. helmikuuta 2017 kello 22.14 (EET)

Hieman tässä pelottaa se, että artikkeli on koottu käytännössä kokonaan yksittäisistä lähteistä. Paikoin onkin vähän silppua, kun on monia yhden kahden lyhyen lauseen kappaleita. Sellainen tekninen asia, että samannimiset otsikot ovat hieman ongelmallisia. Enwikissä ainakin suositellaan, ettei artikkelin sisällä käytettäisi samannimisiä otsikoita. Pitäisikö esimerkiksi historia yhdistää yhteiseksi osiokseen? Mulla on esimerkiksi hyllyssä kirja Suomen historiasta, jossa käsitellään myös liikenteen kehitystä jokaisen osion sisällä. --PtG (keskustelu) 7. helmikuuta 2017 kello 21.53 (EET)

Jäsentelystä yritin virittää keskustelua ennen LA-arviointia. Muutan otsikointia nyt aluksi. --Tappinen (keskustelu) 7. helmikuuta 2017 kello 22.07 (EET)

Artikkeli käsittelee lähes tyystin moottoriliikennettä. Lihasvoimin suoritettavasta liikkumisesta on toki muutama lause. Henkilöliikenteen matkoista tehdään kuitenkin yhden lauseen mukaan kävellen tai pyöräillen 30 %, joten tätä aluetta voisi käsitellä huomattavasti laajemmin ja kenties omana osa-alueenaan.--Huhdanjo (keskustelu) 12. helmikuuta 2017 kello 19.28 (EET)

Aloitin kappaleen ja muistin miksi en tehnut sitä 2015: valtakunnallista lähdetietoa on tosi huonosti. --Tappinen (keskustelu) 12. helmikuuta 2017 kello 21.50 (EET)

Pikahuomio yhdestä osiosta: Ainakin liikennealan koulutuksesta kertova osio on kovin puutteellinen. Korkeakoulutason opetusta annetaan muuallakin kuin Aalto-yliopistossa (vaikkapa Turun yliopistossa on Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus ja Tampereen tekn. yliopistossa pruukkasi olemaan Liikenne- ja kuljetustekniikan laitos, jne...), useissa ammattikorkeakouluissa on alan opetusta ja liikenne- tai logistiikka-alan opetusta taitaa olla kymmenissä ammatillisissä oppilaitoksissa. Tältä osin artikkeli ei ole vielä lupaavaan tasoinen.--Paju (keskustelu)

Lisäsin jotain merenkulun ja ilmailun opetuksesta, ja Tampereen, sekä taikasanat "muun muassa". Pitäisikö poistaa koko kappale, ettei mene säläksi ? --Tappinen (keskustelu) 16. helmikuuta 2017 kello 07.12 (EET)

Koulutusosio tarvitsee selkeämmän yleiskuvan, ei pelkästään esimerkkejä korkea- ja ammattikorkeakouluista tai ilmailualan koulutuksesta. Keskeisestä tieliikenteen koulutuksesta ei ole mainitaa. Ammattikorkeista mainitsisin ainakin päällystön (merikapteenien, perämiesten, konemestarien, laivurien) koulutuksen muita alan ammatteja väheksymättä. Ilmailualan opetusta on muuallakin kuin Porissa, ainakin Vantaalla (esim. Avia College ja Finnair Flight Academy, johon on jo keäilty kuvitusta/tekstipohjaa artikkelia varten). Rajaus: missä määrin logistiikka ja liikenteen huoltopalvelut mukaan; ei voi täysin sivuuttaa? Kouluts liippaa teemaa suomalaisen henkilöstön ja kaluston osuus maan kotimaan- ja ulkomaanliikenteessä, josta voisi olla jotain. --Paju (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 15.12 (EET)

Museot eivät ole puhtaasti koulutusta, mutta suomalaiset merenkulun, autoilun ja ilmailun museot voisi kai jotenkin ympätä mukaan, vaikka linkkeinä. --Paju (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 15.15 (EET)

Poistin koulutusasiat odottamaan laadukasta pääartikkelia tai ainakin omaa osiotaan. Museoista ja alan lehdistä voisi ehkä tehdä jonkun kulttuurihistoriakokonaisuuden, museoradat siinä mukana. --Tappinen (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 23.11 (EET)

Suomen liikennealan museot on nyt Katso myös -osiossa. Muut sen osion linkit taitavat olla Watin jäljiltä. --Tappinen (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 23.07 (EET)

Havainto kuvituksesta: Ainakin rataverkon svg-kartta (vuodelta 2010) näyttää osin vanhentuneelta. Kartan mittakaavassa pitäisi näkyä esimerkiksi vilkkaasti liikennöity Kehärata, tai karttatekstissä maininta ettei kartta kuvaa enää koko nykyistä rataverkkoa. Voisiko harkita pääkaupunkiseudun rataverkon nostamista esille osasuurennuksena? Suomen vilkkaimmista asemista toivoisin, että Pasilaa ja Tikkurilaa (taitavat olla sijoilla 2. ja 3., en ole varma järjestyksestä vuoden 2017 alussa) voisi yrittää sisällyttää mukaan pääkarttaankin, vaikka lomittamalla.--Paju (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 17.06 (EET)

Talousosioon mainintaa myös julkisen vallan lento- ja meriliikenteltä perimistä (palvelu)maksuista. Siis esimerkiksi Eurocontrollin perimistä ylilentomaksuista sekä väylä-, luotsaus- ja satama/matkustajamaksusista (esim. 1, 2 ja 3). Eivät reittilentokoneet lennä yläilmoissakaan Suomen (lennonjohtoalueen) yli ilmaiseksi eivätkä luotsit/satamaviranomaiset yms. elä ja toimi pelkällä pyhällä hengellä ja budjettirahalla.--Paju (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 17.40 (EET)

Tämä lisätty, vaikkakin vain mainintana. --Tappinen (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 23.11 (EET)

Hyvä johdanto. Pitäisikö lauttaliikenteestä (esim. Ahvenanmaalla) mainita jotain, kuitenkin merkittävä tekijä paikallisesti. —kallerna (keskustelu) 19. helmikuuta 2017 kello 11.40 (EET)

Hyvä ajatus. Lisäsin vähän. --Tappinen (keskustelu) 19. helmikuuta 2017 kello 12.04 (EET)

Muutamia ideoita ilmailu-osioon: maantieliikentene tapaan voisi käsitellä Suomen ilmatilaa (valvottu ja valvomaton ilmatila, ehkä sotilasalueista jotain). Pienoisilma-aluksista, kuten lennokeista ja multikoptereista voisi mainita myös jotain, sillä ne ovat olleet aika paljon esillä mediassa viimeaikoina. Pienois-ilma-alusten lennättämistä rajoitettiin esimerkiksi tiettyjen alueiden yllä, ja aiemmin käytännössä rajoittamattomat lennätyssäännöt muutettiin huomattavasti kireämmiksi härpäkkeiden määrän kasvettua valtavasti parissa vuodessa. Yleisesti eri osiossa voisi myös käsitellä liikenteen erilaisia lupia, kuten autoilun osalta eri ajokorttiluokat ja ilmailun puolella lentolupakirja ja sen eri luokat. Pienoisilma-aluksille on ehdotettu myös tällaista lupakäytäntöä, mutta se ei ole vielä ottanut tuulta allensa, muistaakseen vain kaupallisten toimijoiden pitää olla jossain Trafin rekisterissä. --Msaynevirta (k · m) 19. helmikuuta 2017 kello 16.00 (EET)

Alan etsiä lähteitä ilmatilaan. AIP-kö ? Tieliikenteessä ei käsitellä Segwayta ja rullaluistelijoita, vesiliikenteessä ei purjelautailua. Haluaisin vetää johonkin rajan siitä että mikä on liikennettä ja mikä muuten vaan liikuvia härpäkkeitä. --Tappinen (keskustelu) 19. helmikuuta 2017 kello 16.27 (EET)

Joo, AIP:ista taitaa löytyä nuo ilmatilojen luokitukset. Ehdottaisin, että noista pienois-ilma-aluksista laitettaisiin ainakin parin virkkeen mittainen maininta lentokalusto-osaan, sen suuresta trendistä niissä on kuitenkin kyse. --Msaynevirta (k · m) 19. helmikuuta 2017 kello 17.37 (EET)

AIP ei ollutkaan niin helppo, ei tähän mitään koordinaattilistoja voi laittaa... --Tappinen (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 15.16 (EET)

Muistin itsekin väärin, tarkemmat ilmatilaluokitukset eivät näytä olevan AIPissa, josta löytyvät vain rajoitus- ja kieltoalueet, sekä ENR 6 -osasta löytyvät kartat, joista näkee eri lennonjohtoalueet. Ilmailukartasta saisi varmaan tutkittua lennonjohtoalueet, mutta jonkun pitäisi sitten hommata sellainen käyttöönsä. --Msaynevirta (k · m) 20. helmikuuta 2017 kello 17.54 (EET)

RTF – OPAS RIIPPU- JA VARJOLIITÄJILLE voisi ehkä olla toimiva lähde ilmatilan käsittelyyn, sen kuudennessa luvussa on yleistä analyysiä Suomen ilmatilasta, jota voisi varmaan jotenkin esimerkiksi yhdistellä AIS:stä saatavilla oleviin tietoihin. Trafi vei myös läpi ilmatilauudistuksen, josta voisi ehkä mainita jotain jos aihe sopii johonkin väliin. En lähtenyt tarkemmin lukemaan, mutta tästäkin voi ehkä olla jotain hyötyä. --Msaynevirta (k · m) 20. helmikuuta 2017 kello 18.09 (EET)

RTF on vanhentunut noilta osin. Luin lakia ja asetusta, jotain on nyt tuolla. Koko miehittämättömien toiminta on nyt kalusto-osan lopussa, eikä säädöksissä. Ajokortit vain mainintana, enempi niinku placeholder. --Tappinen (keskustelu) 20. helmikuuta 2017 kello 23.11 (EET)

Kaikki luvat nyt mainittu suunnittelu ja hallinto-osan lopussa. --Tappinen (keskustelu) 26. helmikuuta 2017 kello 08.10 (EET)

Eri aiheita on nyt lisätty runsaasti tämän keskustelun aikana. Mielestäni tässä alkaa olla kattavasti asiaa suomen liikenteen yleisistä erityispiirteistä; paljon lisäähän voi kertoa sekä pääartikkeleissa että artikkelissa Liikenne. @PtG:, olisko jäsentelystä uusia näkemyksiä ? @Tanár: entäs tuo kielipuolo ja irtonaiset lauseet ? --Tappinen (keskustelu) 26. helmikuuta 2017 kello 08.25 (EET)

Voin käydä kieliasun läpi. Heti johdannossa yritinkin selventää sitä, että eri liikennemuotojen osuutta voi tarkastella kahdella tavalla: 1) matkasuoritteesta ja 2) matkojen lukumäärästä. Koska "matkasuorite" on ainakin itselleni vähän vieras tilastotermi, kirjoitin johdantoon "osuus matkustetuista kilometreistä". Vähän kömpelö ilmaus, mutta en keksinyt parempaakaan. Toinen mahdollisuus olisi tehdä artikkeli matkasuorite, jolloin termiä voisi käyttää sellaisenaan.--Tanár 26. helmikuuta 2017 kello 10.57 (EET)

@Tappinen: Tein rohkeita muutoksia. Mullistin historian kokonaan ja siirsin pari asiaa rautatieliikenneosioon. Yritin tuoda paremmin yleistä kehityskulkua esille. --PtG (keskustelu) 26. helmikuuta 2017 kello 15.14 (EET)

Siksipä sinua pingasinkin kun muistin sinulla olevan jäsentelyn tajua - ja hyllyssäsi historialähteen. --Tappinen (keskustelu) 26. helmikuuta 2017 kello 15.16 (EET)

Lisäsin nyt joukon kuvia. Saa muuttaa. --Tappinen (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 07.45 (EET)

Kuvitusta voisi kyllä kehittää. Tällainen on toki aika haastava aihe kuvittaa, sillä esimerkiksi tuo pääkuva voisi olla periaatteessa lähes mistä tahansa länsivaltiosta. Vähintään kuvatekstillä pitäisi liittää kuva paremmin tekstiin. --PtG (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 08.28 (EET)

Kokosin tänne neljä kuvaa joista voisi ehkä rakentaa samanlaisen kollaasin kuin Suomen luonto ? Mutta olisiko osakuvat nuo vai jotain muuta ? --Tappinen (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 19.53 (EET)

Paikallisliikennettä koskeva luku on aika lyhyt, ja sitten se on tieliikenteen alla, vaikka raideliikenteessä ja vesiliikenteessäkin voi olla paikallisliikennettä. Jos tarkoitus on kuitenkin puhua vain tieliikenteessä harjoitetusta paikallisliikenteestä, eli paikallisbusseista, sitten pitäisi ainakin raideliikenteen alla olla myös paikallisjunia koskeva osa.--Tanár 28. helmikuuta 2017 kello 19.40 (EET)

Kumpi tapa välttäisi paremmin silpun luettelemisen vaarat ? Raitiovaunuja ja vesibusseja ja ... --Tappinen (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 19.53 (EET)

Ehkä ennemmin voisi olla paikallisliikenteestä oma lukunsa, joka ei olisi tuon tie-raide-vesiliikennejaottelun alla. --Tanár 2. maaliskuuta 2017 kello 19.27 (EET)

Tehty. Huomaan että raiteilla kulkeva paikallisliikenne on nyt kahdesti, keksitkö mitä raideliikenteen kalusto-osaan pitää jäädä ? --Tappinen (keskustelu) 2. maaliskuuta 2017 kello 22.53 (EET)

Hm höm, ehkä pientä päällekkäisyyttä voi olla, kun ei sitä kokonaan voi välttääkään. Jotkin jutut vaan sopivat luontevasti kahteen eri yhteyteen.--Tanár 8. maaliskuuta 2017 kello 19.18 (EET)

Ja sama koskee onnettomuuslukua, joka on nyt tieliikenteen alla ja jossa puhutaan ainoastaan auto-onnettomuuksista. Olisi ehkä parempi että olisi vain yksi pääluku "liikenneonnettomuudet" ja siinä sitten kaikki liikennemuodot.--Tanár 2. maaliskuuta 2017 kello 22.50 (EET)

On myös "Raideliikenteen turvallisuus". Lento ja laivat tuntuvat äkkiseltään yksittäistapauksilta... --Tappinen (keskustelu) 2. maaliskuuta 2017 kello 22.53 (EET)

Onnettomuudet ja turvallisuus ovat nyt omana lukunaan. Laivaonnettomuuksista en vieläkään keksi miten sen tekisi ilman yksittäistapauksien luettelemista. --Tappinen (keskustelu) 3. maaliskuuta 2017 kello 23.24 (EET)

Kiitti, kyllä tämä jako on mielestäni parempi. Vesillä toki sattuu onnettomuuksia, mutta en tiedä onko se sitten "liikennettä", jos eno putoaa veneestä ja hukkuu vaikka juhannuksena... Sitten tuli paikallisliikenteestä vielä mieleen, että artikkelissa ei ole jaottelua yksityinen/julkinen liikenne. Pitäisikö olla? Paikallisliikenne on kuitenkin enemmän julkisen liikenteen termi. --Tanár 7. maaliskuuta 2017 kello 22.47 (EET)

En oikein saa kiinni, miten tuohon toisi Suomi-näkökulmaa. Koetan rajata tätä niin että aiheiden pitää kertoa Suomesta ja liikenteestä. --Tappinen (keskustelu) 8. maaliskuuta 2017 kello 08.18 (EET)

No joo, ehkä tuo meni jo hifistelyn puolelle. Mutta jos sattuisi vaikka löytymään tilastotietoja siitä, kuinka paljon maantieliikenteessä esim. joissain kaupungeissa on yksityistä ja kuinka paljon julkista, niin sellaisen voisi sitten kirjoittaa ko. osioon.--Tanár 8. maaliskuuta 2017 kello 19.18 (EET)

Raideliikenteen liikennemäärien yhteydessä todetaan, että Pietariin on vuorokaudessa neljä junavuoroa. Pitäisikö maininta ottaa pois, koska Pietarin-junat eivät kuulu Suomen liikenteeseen? Toisaalta onhan lentoliikenteessäkin mainittu kansainväliset lennot... Jos Pietariin menevä henkilöliikenne lasketaan mukaan, siitä seuraa jatkokysymys, että kuinka paljon rahtiliikennettä mahtaa mennä raiteilla rajan yli ja pitäisikö sekin sitten mainita. Entä maantieliikenne, paljonko autoja menee Torniosta Haaparantaan päivässä? Entä muut raja-asemat? Tämähän leviää ja paisuu kuin pullataikina.--Tanár 8. maaliskuuta 2017 kello 19.40 (EET)

Pietarin junavuorot näyttävät kieltämättä nyt orvoilta. Pois ? Vai seuraksi maininta että Ruotsiin ei mene junia. --Tappinen (keskustelu) 9. maaliskuuta 2017 kello 20.28 (EET)

Testasin vähän erilaista rakennetta. Lisäilin myös tietoa, mm. raja-asemista. Osa asioista on vielä väärässä paikassa ja osalla en keksinyt uutta paikkaa. Miltä näyttää. @Tappinen:, @Tanár: --PtG (keskustelu) 11. maaliskuuta 2017 kello 15.46 (EET)

Minusta toi näyttää otsikkotasolla aika hyvältä. Ensin eri liikennemuodot ja -määrät, sitten infrastruktuuri ja liikennevälineet. Lentoliikenteen nostaisin ylemmäs, henkilö- ja rahtiliikenteen jälkeen. Yleensä historia on artikkelin alussa, mutta tässä tapauksessa se sopii minusta tuonne loppuun ihan hyvin. Ympäristö- ja talousvaikutukset voisi yhdistää "vaikutukset"-luvuksi. Voisiko ammatit olla koulutuksen nimellä vaikka suunnittelun ja hallinnon alla? Sitten siinä voisi mainita myös autokoulun ja muun "harrastuspuolen" (vesi- ja ilmaliikenteessä).--Tanár 11. maaliskuuta 2017 kello 16.16 (EET)

Pistän nyt kielenhuollon jäihin kunnes saadaan rakennepuoli kuntoon.--Tanár 11. maaliskuuta 2017 kello 16.17 (EET)

Rahti- vastaan henkilöliikenne -jako on vähän tasapainoton jos rahtimääriä on kaksi lausetta eivätkä nekään yhteismitallisia. Satamien rahdit kun kuitenkin on ihan toisaalla. Etsin josko aihepiiristä löytyisi jotain lisää. Koulutus on loputon suo, ks. ylempänä. --Tappinen (keskustelu) 11. maaliskuuta 2017 kello 20.37 (EET)

Tuo on vielä raakaversio. En ehtinyt päivällä viimeistelemään asiaa paremmin, kun heittelin osioita vain nopeasti uuteen järjestykseen. Osa asioista on varmasti väärssä paikassa. Rahdista mulla on yksi lähde olemassa jo tallessa. --PtG (keskustelu) 11. maaliskuuta 2017 kello 20.43 (EET)

Viimeisestä kommentista on kulunut kolmisen viikkoa, joten arkistoin vertaisarvioinnin 6 päivän kuluttua, ellei uusia kommentteja tule. --Tappinen (keskustelu) 5. huhtikuuta 2017 kello 09.19 (EEST)

Nyt artikkelissa on eri rakenne kuin PtG:n käyttäjäsivulla olevassa versiossa. Mitä sen kanssa tehdään?--Tanár 9. huhtikuuta 2017 kello 11.31 (EEST)