Avaa päävalikko

NGO = Kansalaisjärjestö?Muokkaa

Uusi otsikko vanhalle keskustelulle. -- Petri Krohn (keskustelu) 14. maaliskuuta 2012 kello 10.44 (EET)

Luettelossa on virheellisesti järjestöjä, jotka eivät ole kansalaisjärjestöjä. Termi tarkoittaa avointa järjestöä johon kuka tahansa voi liittyä ja vaikuttaa sen toimintaan. --Ulrika 5. lokakuuta 2008 kello 19.14 (EEST)

Siinä on ilmeisesti joukossa NGO:ita, jotka eivät ole kaikille avoimia. Artikkelin mukaan NGO vastaa kansalaisjärjestöä, mutta pistin väitteelle lähdepyynnön, koska tuntuu etteivät sanat vastaa toisiaan erityisen tarkasti. -- Piisamson 5. lokakuuta 2008 kello 19.21 (EEST)

Mm. näiden sivujen mukaan kansalaisjärjestöt vastaavat NGO:ta, Voima-lehti:[1], Suomen YK-liitto:[2], Opetusministeriö: [3] ja Oikeusministeriö: [4]. --Shubi 24. helmikuuta 2010 kello 16.12 (EET)
Ehkä tämä ei olekaan niin yksinkertainen asia? Tämä artikkeli kertoo siitä mikä on NGO (jonka suomennos ilmeisesti on kansalaisjärjestö), mutta esim Suomessa poliittinen yhdistys/puolue voi hyvinkin olla kansalaisjärjestö, ja nämä kaksi merkitystä ovat ristiriidassa toistensa kanssa. Tällaisen löysin, joka kuvastaa paremmin Suomen lain mukaista tilannetta: "Keskeisin osa suomalaista kansalaistoimintaa tehdään kansalaisjärjestöissä. Yhdistys tai järjestö on määritelmällisesti ihmisten yhteenliittymä, joka toteuttaa tiettyä yhteistä tavoitetta, arvoa tai intressiä (Siisiäinen 1996a, 13)."[5]. Ehkä artikkelissa olisi hyvä tuoda esille, että kansalaisjärjestö-sanalla voi olla kaksi merkitystä, toinen NGO ja toinen yo lainauksen mukainen? Mglonnro 4. syyskuuta 2010 kello 18.12 (EEST)
Onko "kansalaisjärjestöllä" mitään eroa yhdistykseen? Ilmeisesti sitä käytetään jotenkin hienompana sanana. Artikkelin tekstissäkin molempia termejä käytetään sekaisin. ("Suomalaiset ovat ahkeria järjestöihmisiä. Väkilukuun suhteutettuna yhdistyksiä on Suomessa todella paljon.") --Mikko Paananen 12. syyskuuta 2011 kello 19.59 (EEST)

Kyseenalaistin usean artikkelissa mainitun amerikkalaisen "järjestön" aseman kansalaisjärjestönä. Tällaisia ovat muun muassa Human Rights Watch, Inc. ja Amnesty International. Kysymys liittyy laajempaan kysymykseen siitä, onko englannikielen NGO sama kuin Kansalaisjärjestö. Käännösvirhe "kansalaisjärjestö" ilmeisesti liittyy George Soroksen suosikkikäsitteeseen civil society = kansalaisyhteiskunta. Amerikkalaisen näkemyksen mukaan "civiliä" eli "kansalais"-jotakin on kaikki, mikä ei ole valtiollista tai julkista, eli toimii yksityisen i.e. kapitalistin rahoituksella. Tämän näkemyksen mukaan sosialismissa ei voi olla kansalaisyhteiskuntaa, koska kaikki kansalaisten yhteistoiminta tapahtuu jonkin kollektiivin eli "valtion" puitteissa, oli se sitten korttelikomitea tai urheiluseura.

Amerikkalaisille "kansalaisjärjestöille" on ominaista se, että niissä ei ole lainkaan jäseniä. Taustalla on perustaja ja rahoittaja, usein jokin suurkapitalisti. Laillinen järjestäytymisen muoto on voittoa tavoittelematon yritys, joka USA:n verotuksessa saa yleishyödyllinen yhteisön aseman. Human Rights Watchilla on henkilökuntaa ja "asiantuntijoita" mutta ei lainkaan jäseniä. Amnesty International tarjoaa aktivisteille mahdollisuuden liiityä johonkin paikalliskerhoon, (Suomessa ehkä paikallisyhditykseen) mutta näillä "jäsenillä" ei ole mitään valtaa eikä vaikutusvaltaa järjestön asioihin tai politiikkaan. Samanlaisilla perusteilla voisimme siis luokitella Suomen Keskon kansalaisjärjestöksi. K-kaupat tarjoavat asiakkaille jäsenyyttä plussakortti-kerhossa. Ikealla on "Family club". Plussakortti ei kuitenkaan tee kantajaa Keskon asiakasomistajaksi eikä anna päätäntävaltaa Keskon asioihin. Amerikkalaispuljista lähimmäksi "kansalais"-järjestöä, jopa suomalasta yhdistystä, pääsee Council on Foreign Relations, jonka harvat ja valitut jäsenet oikeasti johtavat järjestöä, ainakin melkein. -- Petri Krohn (keskustelu) 14. maaliskuuta 2012 kello 10.44 (EET)

Ylempänä oli jo annettu monta lähdettä, joiden mukaan NGO = kansalaisjärjestö. Kesko on voittoa tavoitteleva, eikä sillä ole yleishyödyllisiä tavoitteita, joten sitä ei voi pitää kansalaisjärjestönä. Se toimii täysin eri lakien puitteissa. Epäolennaista on jäsenten rooli tai olemattomuus. Suomen lain mukaan rekisteröidyllä yhdistyksellä on oltava kolme jäsentä, mutta Suomen laki ei määrittele kansalaisjärjestöä. Kansalaisjärjestö ei siis ole sama asia kuin rekisteröity yhdistys, eikä lain vaatimus vähintään kolmesta jäsenestä päde kansalaisjärjestöihin. Ja niin, Amnestyn jäsenillä on äänivalta Amnestyn vuosikokouksessa, eli Amnestyn jäsenillä tosiaan on valtaa järjestön asioihin ja politiikkaan, joskin tämä ei ole mikään kriteeri kansalaisjärjestölle. --88.195.102.195 23. elokuuta 2012 kello 04.37 (EEST)

RiippumattomuusMuokkaa

Mitenkähän tuo "hallituksista riippumaton" oikein tulkitaan. Jos järjestö toimii merkittävässä määrin vaikkapa ulkoministeriön ja RAY:n avustuksilla, niin onko se silloin "hallituksista riippumaton" "kansalaisjärjestö"? --Jmk (keskustelu) 18. huhtikuuta 2012 kello 11.25 (EEST)

Mitään selvää rajaa ei taida olla, mutta yleensä hallituksista riippumattomiin järjestöihin liitetään seuraavia ominaisuuksia:
-Hallitus/valtio ei ole käyttämässä päätäntävaltaansa järjestössä, esimerkiksi järjestön hallituksessa. Järjestö määrittelee toimintansa ja tekee päätöksensä ilman hallituksen/valtion puuttumista järjestön päätöksentekoon.
-Järjestö saa rahoituksessa pääosin muilta kuin valtioilta/hallituksislta.
Esimerkiksi Suomen Luonnonsuojeluliittoa yleisesti pidetään Suomen valtion tavoitteista ja politiikasta riippumattomana järjestönä, vaikka se saa jonkin verran rahoitusta Suomen valtiolta.--88.195.102.195 29. elokuuta 2012 kello 07.50 (EEST)
No esimerkiksi Suomen Pakolaisapu nimenomaan saa rahoituksensa pääosin valtiolta ja julkiselta sektorilta: artikkelin mukaan ulkoministeriö 48 %, RAY 32 %, joku EU-rahasto 2 %. Nämä siis yhteensä 82 % "riippumattoman " "kansalaisjärjestön" rahoituksesta. --Jmk (keskustelu) 29. elokuuta 2017 kello 10.15 (EEST)
Palaa sivulle ”Kansalaisjärjestö”.