Keskustelu:Kalevala

Artikkeli Kalevala on vertaisarvioitu.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
3.6.–3.10.2020	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)

Ensimmäiset keskustelut

Tarvitaanko tällä sivulla välttämättä noin laajaa referaattia Kalevalan joistakin osista? Tarkoitan noita Sampo-hommeleita. Kahkonen 06:12 touko 28, 2004 (UTC)

En tiedä, mistä runosta tuo referaatti on peräisin, en ole tehnyt sitä. Ainakaan se ei ole kalevalasta. Minusta tällainen on hyvä olla, mutta ei ehkä tässä artikkelissa Tuohirulla 1. maaliskuuta 2006 kello 10.19 (UTC)

Mielestäni se missä Kalevala uskoa on harrastettu Suomessa olisi artikkelin Kalevala, alun kannalta merkittävää tietoa, siitä on tutkijoiden lähdetietoa (1-4) artikkelissa ref viitteinä. Artikkelin alku:

Viimeisempien tutkimusten mukaan ennen ruotsin vallan aikaa Kalevala runoja oli perinteisesti harrastettu Etelä-Suomessa (Hämeessä)[1 Matti Kuusi]. Ruotsinvallan aikana Kalevala usko muuttui maanalaiseksi uskoksi ja se oli kiellettyä [2 Jouko Vahtola] Kalevala usko haluttiin kitkeä, noitavainojen sekä kirkon puhdasoppisuuden aikana 1500-1600-luvulla. Suomen historian kirjoittaja prof. Jouko Vahtola kirjoittaa: "Kristinusko ei juurinut perinteistä kansanuskoa suinkaan yhdellä kertaa" [3 J.Vahtola]. Kansanusko joutui siirtymään tai tiivistymään Varsinais-Suomesta sen ympäristöön Häme /Satakunta alueelle ja sieltä myöhemmin syvemmälle Itä-Suomeen ja Raja-Karjalaan, josta Kalevala eeppokesen kokoaminen pääasiassa tapahtunut[4 Karelia /Matti Kuusi].--Seppoilmari-suomalainen 2. tammikuuta 2007 kello 21.37 (UTC)

Lisäys Kalevala artikkeliin: Kalevalan tapahtumat muuttuivat kristinuskon tullessa Suomeen, kalevalanmittaisten runojen vanhoihin motiiveihin kudottiin kristillisiä muotoja . Kalevalan runojen muuttumista kuvaa esimerkiksi Elinan surmaruno 1400-1500 luvulta. Agricolan ja myöhempienkin oppineiden mukaan Hämeessä kuitenkin vallitsi vielä 1500-luvulla täydellisesti taito sepittää ja esittää pakanuudenaikaisia Kalevalan mittaisia runoja säilyi puhdasoppisuuden ajasta huolimatta Suomessa , vaikka 1600-luvun puhdasoppineet pyrkivät sammuttamaan kaikki perinteiset runot ja tavat. --Seppoilmari-suomalainen 14. tammikuuta 2007 kello 15.31 (UTC)

Elinan surma ei liity mitenkään Kalevalaan, ja muilta osin tuo juttu sisältyi artikkeliin jo vanhastaan. Aloituskappaleessa sitä ei tarvitse kertoa. Sen sijaan sen voisi lisätä artikkeliin Kalevalainen runous.--217.112.249.156 14. tammikuuta 2007 kello 15.38 (UTC)

28.2. on Kalevalan päivä on myös Suomen kulttuurin päivä. Kalevalainen kulttuuri on ollut OLEMASSA ENNEN KALEVALA kirjaa. Kirja on kirjoitettu olemassa olleesta Suomalaiseta mytologiasta alkaen. Siitä on muinaista tietoa aglosaksinen runo Widsith jo n. 600-luvulla "Ja Caelic hallitsi finnejä" se on suomalaisista kalevala kulttuuria, josta on maininnat myös Mikael Agricola Psalttari kirjasssa 1500-luvulta [[4]] ja Porthan/Ganader 1700-luvulla Mythologia Fennica kirjassa jo ennen Kalevala Eepoksen 1835 kirjoittamista. tiedoksi: --Seppoilmari-suomalainen 28. helmikuuta 2007 kello 19.34 (UTC)

Sotka vai telkkä

Noin kaksi vuotta vanhassa Suomen Luonnossa väitettiin entisen suomen kielen sanan sotka tarkoittavan telkkää, eli eikö maailma syntynyt telkän munasta? Tekisi myös sikäli enemmän järkeä että telkkä on ehkä kaikkein tyypillisin suomalainen lintu.  –Kommentin jätti 82.152.86.189 (keskustelu) 26. elokuuta 2006 kello 01.14‎

Alkuperäisessä kansanrunoudessa lintu voi olla myös pääskynen, kuikka tai kokko. Merkittävää ei kai ole se, mikä lintu oli kyseessä, vaan se, että kyseessä oli lintu. Ei siis ole olemassa mitään oikeaoppista ratkaisua siihen, minkä linnun munasta maailma luotiin. Totta kai siitä voidaan mainita, jos sanan sotka merkitys on vielä Kalevalan keräämisen jälkeen vaihtunut. 193.65.112.51 6. syyskuuta 2006 kello 13.14 (UTC)

Mikä versio kansanrunosta

Jokin aika sitten sivulla ollut esimerkkireferaatti kansanrunosta vaihdettiin toiseen, jonka perusrakenteessa on selvä ero. Alun perin sivulla olleessa versiossa alkumuna munitaan Väinämöisen polvelle, kuten olen luullut kansanrunoissa yleensä tapahtuvan. Nykyisessä versiossa muna munitaan kuitenkin veden emon polvelle, kuten Kalevalassa. Eri versioissa on ilmeisesti käytetty lähteenä eri kansanrunoja. Luulin, että veden emon polvelle muninta on keksitty vasta Kalevalaan. Nyt olen kuitenkin ilmeisesti erehtynyt, jolloin muun muassa Väinämöinen ja maailman synty- artikkelit kaipaavat korjausta. Pidän mahdollisena, että nykyisen version mukainen tapahtumasarja voi löytyä kansanrunoista, mutta kuitenkin kaikitenkin haluan vielä kuulla sille lähteen. Tuohirulla 1. maaliskuuta 2006 kello 10.31 (UTC)

Siirretty kalevalainen runous-artikkelin keskustelusivulta

Hei. Mielenkiintoisia nämä kansalliseepokset. Joka kansalla on omansa? vai onko? Alas linkkeihin olisi täydentävää saada linkkejä muiden kansojen kansalliseepoksiin, kielellä ei niin väliä, wikipedia kun on monella kielellä ja kuvaukset muiden eepoksista ehkä samoin.

Suurimmalla osalla kansoja ei ole varsinaisia eepoksia. Eepokset löytyvät omasta luokastaan. Tuohirulla 17. heinäkuuta 2006 kello 17.12 (UTC)

,

--Joonasl (kerro) 3. tammikuuta 2007 kello 10.20 (UTC)== KALEVALAN maantiede, kalevala kulttuurin alueet Suomessa (viitteet) == KALEVALA: Todettakoon, että ansiokkaiden tutkijain mukaan runomitta ei ole syntynyt suinkaan Raja-Karjalassa, vaan lännempänä ja etelämpänä (mm. Matti Kuusi, Matti Klinge). Sen ydinaluetta ovat varhaisempina aikoina olleet Suomenlahden ympäristö, eritoten Lounais-Suomi, josta runokieli levisi vähitellen idemmäksi ja pohjoisemmaksi. Vienaan runontaito kulkeutui viime vuosisatoina lähinnä Oulujoen vesistöä pitkin mm. Pohjois-Pohjanmaalta muuttaneiden uudisasukkaiden mukana (Matti Pöllän väitöskirja Vienan asutushistoriasta 1990-luvulta). Kalevalakielellä tarkoitetaan suomalaista mittaa, kalevalamittaa. Ennen kirjoitustaitoa (tietokonetta, internetiä ym. nykymediaa) tuo kielikoodi palveli suullisen perinteen muistamisen tärkeänä tukena. Kalevalamittaisten, etupäässä laulettujen säkeiden muodossa periytyi koko yhteiskunnan kulloinenkin tietous sukupolvelta toiselle. Ei pidä unohtaa myöskään sitä ei-laulettua vuosituhantista viisautta, joka kiteytyy kalevalamittaisiin sananlaskuihin, loitsuihin ja manauksiin. Matti Kuusen mukaan "kalevalaperinne, kalevalainen muistivarasto, palveli esivanhempiamme niin kuin Raamattu, virsikirja, lakikirja, lääkärikirja, hyvän käytöksen ja elämäntaidon ohjekirjat nykykansaa". Lapsi oppi kalevalaisen runokielen, samalla, kun hän oppi puhumaan.--Seppoilmari-suomalainen 2. tammikuuta 2007 kello 14.52 (UTC)

Joonasl:n toimintatapaa. Hän kirjoittaa Seppoilmarin sivulle, että rikoit tekijänoikeuksia, kun otit suoran lainauksen. No hyvä. Mutta sitten kun hän poistaa artikkelista Kalevala minun muokkaukseni ja suoraan lainauksen perustuvan Klinge/Kuusi kirjoituksen (lähde mainittu) hän poistaa sen "Joonasl (Keskustelu | muokkaukset) (rv, copyvio sivulta (http://www.karuse.info/) ja lähteetöntä Sepon omaa uutta tutkimusta.)"

Joonasl:n melkoista ristiriitaista keplottelua, kun hän ei hyväksy tosiasioita.

Kiitän, sinä poistit muokkaustani niin kauan, että esitin sinulle haluamasi suoran lainauksen (muokkauksesi Seppoilmarin omalle sivulle 2.1.2007 klo 15.19 (UTC). Sitten annat tekijänoikeus merkinnän ko. lainauksesta. On oikein miellyttävää korkea-arvoiselta YLLÄPITÄJÄLTÄ käyttäjä muokkaajaa kohtaan.

Sinä siis saat poistaa mitä muokkauksia vain täällä Wikipediassa, vaikka ne perustuisivat suoriin lainauksiin. Tässä näkyy miksi sinulle ei riitä mikään todiste, jos kirjoitus on vanhan ruotsin vallan vastainen. Sinä puolustat erityisen huomiota herättävästi ko. hegemoniaa. Juuri nyt olet sen osoittanut, sinulle on osoitettava suora lainaus. Jos esitän suoran lainauksen käytät ylläpitäjän valtaa ko. muokkauksessa johon itse olet osallistunut. Haluat siis poistaa Wikipediasta suoriin lainauksiin perustuvat tiedot, jos ne eivät miellytä sinua. Vaikka asiasta oli suora lainaus, et hyväksynyt muokkaustani. Onneksi olkoon, tämän jälkeen en luota Wikipedian neutraliteettiin, kiitos sinulle Joonasl, että osoitit sen minulle. Kalevalan olemassaoloa Varsinais-Suomesa ja sen ympäristössä et hyväksy, vaikka professorit Klinge ja Kuusi niin ovat kirjoittaneet. Sittenpähän tiedämme miksi sinä Joonasl poistat toisten muokkauksia, vaikka ne perustusivat suoriin lainauksiin. Sinä Joonasl olet todella puolueellinen (sv) --Seppoilmari-suomalainen 2. tammikuuta 2007 kello 15.40 (UTC)

Joonasl:n Seppoilmari-suomalainen sivulle kirj.tekstiin vastine vielä tässä. Tietenkin sinä toivot, että minä poistun Wikipediasta. Sinähän haluat tiettyihin artikkeleihin oman näkemyksesi. Nyt tehdyt uusien muokkausten poistot Kalevala ja kalevalan maantiede artikkeleihin on tehty Joonasl:n toimesta - katsokaa muutokset ja Joonasl:n poistot ja perustet. Onko oikein, että Kalevalan Häme aluen olemassaolosta tulee vaieta, ja mistä syystä Kalevala hävisi Etelä_Suomesta???. Seppoilmarin lähdeaineistot osoittavat Häme Kalevalan olleen alunperin Hämeessä ja siirtyneen sieltä noitavainojen aikoihin Raja_karjalaan. Näistä on Seppoilmarin kaivamat ja esittämät lähteet. -----Mutta, mutta ...Lähteet eivät riitä sinulle, mutta minä ja moni muu jatkaa sinun mielipiteesi perusteella tehtyjen muokkausten korjaamista tai poistamiesi muokkausten tarkistamista, lähteisiin perustuen.

Soopaksi voit katsoa vain omia muokkausten poistojasi, sinun ei tarvitse arvostella muiden muokkauksia ks. esimerkit suomalaiset artikkelista (ks. hstoria/keskustelu), kuinka koville sinulta Joonasl otti 12 -kohdan muuttaminen sellaiseksi, mitä johtavat tutkijat ovat kirjoittaneet ko. asioista--Seppoilmari-suomalainen 2. tammikuuta 2007 kello 16.02 (UTC)

Kalevala on siis Kuusi /Klinge suoran lainauksenkin mukaan ollut Lounais/Etelä- Suomessa /Hämeessä . Ks. kirjoituksesi Joonasl Seppiolmarin sivuille, jossa toteat sellaisen Kalevalan olleen Varsinais-Suomen ympärillä ruotsin vallan aikana 1300-1600 luvulla ja lähteisiin perustuen. Hämeestä Varsinais-Suomeen siirtyminen ruotsin vallan aikana on sinun keksintöäsi. Väitteesi on naurettava, uskomaton. Tiedoksi: Häme oli Etelä -Suomea ennen ruotsin valtaa (etkö sellaista tiedä). KUITENKIN, kun Kalevala kulttuuria on ollut Hämeessä tai Lounais-Suomessa ennen ruotsin vallan aikaa, miksi siitä ei saa kertoa Wikipediassa, Joonasl? .

Sanoin keskustelusivulla ja perustelussani sinulle, että Varsinais-Suomen ympäristöstä Kalevala kulttuuri joutui ruotsinvallan (kruunu/kirkko) vaikutuksesta (NOITAVAINOT JA LAINSÄÄNNÖKSET) poistumaan. Siis Varsinais-Suomen ympäristöstä Hämeestä -> Pohjoiseen ja Raja-Karjalaan. Älä muuta sanomaani jatkuvasti, lue tarkoin mitä on kirjoitettu ennenkuin poistat toisten muokkauksia (kiitos). Kalevala artikkeliin pitää kirjoittaa missä ja milloin Kalevala esiintyi Suomessa ja milloin se hävisi ja olisiko siihen jokin SYY????, miksi poistit sellaisen tiedon artikkelista KALEVALA???. Miksi KALEVALA hävisi Varsinais-Suomen ruotsin vallan ympäriltä 1300-1600??. Miksi noitavainot ja kirkon puhdasoppisuus kohdennettiin juuri kalevalaisen kansanuskon kitkemiseksi Suomesta ( Monta lähdettä ollut jo aikaisemmin , taitaa olla parasta aloittaa selvitys SINULLE, taas alusta alkaen.--Seppoilmari-suomalainen 2. tammikuuta 2007 kello 16.30 (UTC)

Aivan oikeassa olet Joonasl Tämä on sinun esiintuoma lainauksesi" lännestä käsin...". Kyllä se Kalevala runousperinne aloitti "lännestä käsin rappeutumisensa viimeistään jo samalla vuosisadalla [1600-luku]...", ja miksi se sattuu juuri Suomessa 1500-1600 -luvun kirkon puhdasoppisuuden aikaan ja noitavainojen pahinpaan aikaan. Kyllähän dosentti Nenonen ja historioitsijoista prof. Jouko Vahtola ovat nämä asiat selkeasti esiin tuoneet ja minä olen esittänyt ne ko. suoriin lainauksiin perustuneet mm. artikkeleissa noitavainot ja talonpoikaislevottomuuksien syyt ja miksi ne loppuivat 1600 luvulla. Jouko Vahtola Suomen historia mm. s. 75-76 jne. sekä Nenonen ja lisäksi Vesteråsin valtiopäivillä vahvistetut säädökset, ei niitä turhanpäiten keksitty, vai niinkö luulet edelleen --Seppoilmari-suomalainen 2. tammikuuta 2007 kello 17.31 (UTC)

Mikä tässä oikein on ongelmasi? On varmaan täysin hyväksyttävissä, että muinaisjumalia on palvottu myös länsi-Suomessa ja että kalevalaisella runomitalla on sepitetty runoja myös Länsi-Suomessa (kuten Elinan surma), mikä artikkelissa kai kerrotaankin. Mutta miksi yrität esittää sen jonain sensaatiomaisena uutena tietona artikkelin alussa? --ML 2. tammikuuta 2007 kello 21.48 (UTC)

Aivan. Harva siinä alussa haluaa lukea muinaisjumalista ja runomitoista, kun ensiksi artikkeleissa on tapana antaa kokonaiskuva mistä asiassa (Kalevalassa) on kyse. Ehdottaisin uuden artikkelin perustamista sitten kun tarpeeksi tietoa on koossa - esim. usein tarjoamallasi nimellä Kalevalausko tai ehkä tämän artikkelin loppupäässä omana alaotsikkonaan. --Ras 2. tammikuuta 2007 kello 22.07 (UTC)

Pyydän huomauttaa Ras:lle. Tein ehdotuksen aluksi myöhempään kohtaan, mutta Joonasl ja ML poistivat ne kolmeen kertaan joten minulle olisi varmaan tarjottu 3RR, joten en voinut kuin esittää asiaa keskustelu sivulla ja tein muutoksen sitten toiseen kohtaan. Kannatan ehdotustasi Kalevala kansanuskon tarkemmasta artikkelista, jossa myös kansanuskon harjoittamisen "ongelmat" tuodaan rehellisesti historian tutkijoiden perusteilla ja lähteillä esiin--Seppoilmari-suomalainen 3. tammikuuta 2007 kello 10.07 (UTC)

Varsin laaja ja ansiokas artikkeli Suomalainen muinaisusko käsittelee Suomalaista esikristillistä uskonnollista kulttuuria, eli sitä mitä Seppo virheellisesti nimittää "kalevalaiseksi uskoksi".--Joonasl (kerro) 3. tammikuuta 2007 kello 10.20 (UTC)

Seppoilmari-suomalaisen (väärin) lainaamaa Klingen teoriaa käsitellään jo muun muassa artikkelissa Kalevalan maantiede.--Joonasl (kerro) 3. tammikuuta 2007 kello 07.01 (UTC)

Joonakselle: Lainasin muuten Matti Kuusen mainintaa alueista, jossa hän tuo esiin Lounais-Suomen /Hämeen ja Raja-Karjalan, en ole kannattanut Klingen merivalta ajatusta. Klingen nimi oli vain mainittu suorassa lainauksesa Matti Kuusen kanssa, jota en voinut poistaa. Sait suoran vaatimasi suoran lainauksen, sen jälkeen syytit minua tekijänoikeus rikkomuksesta (käyttäjäsivullani). Joonasl:n ja ML:n Kalevala asioiden/lähteiden poistaminen talonpoikaislevottomuudet Suomessa ja Kalevala ja Kalevalan maantiede artikkeleista, on silmiinpistävän puolueellista, Kalevala vastaan. Kalevala kulttuuri on merkittävä asia suomalaisille. Jos muokkausten asiatietojen poistajan ML:n ehdotus artikkelin poistosta onnistuu, silloin maantiedettä ei ole missään. Katsotaan mikä on poistoäänestyksen lopputulos.--Seppoilmari-suomalainen 3. tammikuuta 2007 kello 10.07 (UTC)

Kalevalaa vastaan? voi ${DEITY}. --Joonasl (kerro) 3. tammikuuta 2007 kello 10.17 (UTC)

Sanoit, että sehän on vain KIRJA. Jos kirjassa kerrotaan suoman kansan palvmista jumalista Väinämöisetä ja mm. Sammosta, niin kirja on siis se joka on vain olemassa. Kyllä historiallinen totuus on , että kalevalaista kulttuuria harrastetiin yleisesti, enne kuin ruotsin valta aloitti sen kitkemisen (J.Vahtola s. 75-76 Suomen historia)--Seppoilmari-suomalainen 4. tammikuuta 2007 kello 12.34 (UTC)

Kalevala on Lönnrotin kirjoitama kaunokirjallinen teos, ei mikään Pyhä Kirja. --Jmkark 17. helmikuuta 2007 kello 14.27 (UTC)

Mikä on tiedon taso? Et varmaan ole kuullutkaan mistään Lauri Honko nimisestä tieteilijästä. No ei se mitään, mutta älä ota mitään kantaa sellaisiiin asioihin mistä et tiedä: Turun yliopiston Kalevala-instituutin johtaja Lauri Honko on kirjassaan Eepoksia ja eepostutkimuksia Itämereltä Intiaan SKS,2001. s.26:" "Kalevala on perinne eepos", s.69 maininnut, että: "Joka tapauksessa itämerensuomalainen eeppinen perinne on vanhakantainen. Kuinka Euroopassa on voinut säilyä näin vanhaa kalevalaisen runouden perinnettä. Meidän perinteemme on todella vanhaa, eikä Kalevalakaan ole niin nuori kuin sen ilmestymisvuodesta voisi päätellä. Se on yksi arkaaisemmista eeppoksista mitä on. Se kuuluu myyttisen eepoksen tyyppiin, jossa yhteiskunnan rakenne ja maailmankuva ovat hyvin varhaiskantaisella tasolla. Niinpä ikivanhana mainittu sumerilaisten Gilgames-eepos on tässä suhteessa uudenaikaisempi kuin Kalevala. Vaikka kalevalassakin esiintyy taistelua ja väkivaltaa, niin sen tapahtumat ovat kuitenkin enemmän henkisen mahdin , tietämisen ja riittitekniikan ohjauksessa ". Ja s.35: Lauri Honko: "Kalevalaa ei saa millään kirjallisuuden tuotteeksi" ..--Seppoilmari-suomalainen 5. maaliskuuta 2007 kello 19.39 (UTC)

HUOMIO: Kyse ei ole kirjasta. Kysehän on Suomenkulttuurin perustasta, jota ette ole kuulleetkaan. Onko ollut valikoiva tiedon saanti. Kalevalan päivä on Suomen kulttuurin päivä. Kalevalainen kulttuuri on ollut OLEMASSA ENNEN KALEVALA kirjaa. Kirja on kirjoitettu olemassa olleesta Suomalaiseta mytologiasta alkaen ko. Widsith jo n. 600-luvulla suomalaisista (anglosaksinen muinaisruno), Mikael Agricola 1500-luvulla, Porthan/Kanader 1700-luvulla jo ennen Klaevala 1835 kirjoittamista. Mikä siinä on ONGELMA joonasl/ML:lle, kysyy ja ihmettelee --Seppoilmari-suomalainen 28. helmikuuta 2007 kello 19.26 (UTC)

Ja Kustaa Aadolfin päivä on ruotsalaisuuden päivä. Kulttuurin perustaksi voidaan ottaa mitä vain yhteisesti sovitaan.--Jmkark 2. maaliskuuta 2007 kello 22.43 (UTC)

On se aika suomalaista kulttuuria Jmkarkki, sehän sopii kalevala artikkelin keskusteluosaston kevennykseksi vai mitä , Lue myös ylläoleva KIRJA- tietosi uudelleen---Seppoilmari-suomalainen 5. maaliskuuta 2007 kello 19.41 (UTC)

Taustat puuttuvat, mm. suomalaisten Kalevala kulttuurin historia osuus puuttuu

Artikkeli ei ole kummoinenkaan. Siitä puuttuvat tyystin etenkin Kalevalan kansainväliset taustat ajan romantiikassa ja sen aikaisissa käsityksissä kansaneeposten synnystä. Myös Kalevalan kansainvälisestä vastaanotosta olisi hyvä kertoa.--ML 3. tammikuuta 2007 kello 11.09 (UTC)

Olet oikeassa. Siitä puuttuvat kaikki viittaukset suomalaisten Kalevala kulttuuriin. Artikkelista poistetaan muokatut lähdeaineistyoihin perustuvat tosiasiat Joonasl:n ja Ml:n yhteistoimin. Artikkelista puuttuu suomalainen historiallinen osuus. Ei ko. artikkeli voi olla yksistään eeppoksen perusteella. Kalevala usko oli Suomesssa todellista , ennen ruotsin vallan tuloa ja vähän sen jälkeenkin 1600-luvulle. Herää kysymys: Missä sitä harrastettiin. Miksi sitä suomalaiset harjoittuvat. Miksi Kalevala kansanperinne hävisi Suomesta, tällaiset asiat kuuluvat lyhyesti mainittuna artikkeliin. Ja tarkennukset linkillä mm. Kalevalan maantiede ja mahdollisesti Kalevalan kulttuuri Suomessa artikkeleihin--Seppoilmari-suomalainen 3. tammikuuta 2007 kello 11.21 (UTC)

Tämä artikkeli käsittelee kirjaa nimeltä Kalevala. Suomalaista esikristillistä uskontoa käsittelee artikkeli Suomalainen muinaisusko. Kalevalaista runoperinnettä käsittelee artikkeli Kalevalainen runous. Ole ystävällinen ja mene tekemään muokkauksesi näihin artikkeleihin, koska Lönnrothin keräämä Kalevala ei ole mikään uskonnon pyhä kirja. --Joonasl (kerro) 3. tammikuuta 2007 kello 11.25 (UTC)

Kalevala on myös kulttuuria suomalaisille, jota ruotsin vallan aikan yritettiin poistaa, kitkeä, juurtaa suomalaisista (Vahtola). Tämä osuus puuttuu edelleen artikkelista. Ei Kalevala eepos ole tyhjästä tempaistu. Ei se ole yksistää kirjallisuus tuote, lyyrinen tai romanttinen kuten Alexius Manfelt sanoo. Voihan artikkelissa olla historiallista ja esihistorialölista taustaa mistä sellainen Kalevala oikein kumpuaa, YMMÄRRÄTKÖ?--Seppoilmari-suomalainen 3. tammikuuta 2007 kello 11.32 (UTC)

Onhan siellä. Pitkä kappale Kalevalan synnystä ja runonlaulantaperinteestä. Kerrotaan Länsi-Suomesta ja luterilaisesta puhdasoppisuudesta. En ymmärrä mitä vielä kaipaat. --Joonasl (kerro) 3. tammikuuta 2007 kello 11.37 (UTC)

Tällainen kappale on poistettu. Ko. osio oli selvittämässä parilla sanalla miksi ja kenen toimesta kalevavalainen runo/ noita-taikaperinne kitkettiin Suomen Länsi-osista. Kysehän ei ollut yksinomaan laulamisen estämisestä vaan se oli se suomalaisille ominainen oma kulttuuri, joka oli kitkettävä, muutoin ko. Ruotsinvallan periaatteet eivät juurtuisi suomalaisiin ja olihan se myös vallan välikappale ( mm. noitavainot). Ja onnistuihan se. Joonasl:n poistamassa osiossa oli Seppoilmarin muokkamana syy kalevalaisen runouden siirtymisestä pohjoiseen ja itään selvitetty, lyhyesti ks. tästä: "Jotkut arvelevat monien Kalevalan runojen aiheiden tulleen Lounais-Suomesta, missä kalevalainen noituus ja taikuus oli Ruotsin vallan tarkassa kontrollissa ja toiminta oli kielletty. Sieltä ne olisivat joutuivat siirtymään mm. noitavainolakien vuoksi idemmäs ja pohjoisemmaksi.."--Seppoilmari-suomalainen 26. tammikuuta 2007 kello 11.22 (UTC)

Muutama lause tekemäsi lisäyksen jälkeen on selitetty sama asia ("Mitan käyttö alkoi kadota Länsi-Suomessa ja myöhemmin muualla uskonpuhdistuksen jälkeen, kun luterilainen kirkko kielsi laulutradition pakanallisena ja toisaalta kun eurooppalainen painoihin ja riimeihin perustuva runon muotokieli levisi maahan. Agricolan ja myöhempienkin oppineiden mukaan Hämeessä esiintyi vielä 1500-luvulla taitoa sepittää ja esittää pakanuudenaikaisia eli kalevalamittaisia runoja"), lisäyksesi oli täysin tarpeetonta toistoa, eikä parantanut artikkelia millään tavalla. --Joonasl (kerro) 26. tammikuuta 2007 kello 12.09 (UTC)

Suojaus

Artikkeli suojattu jatkuvan muokkaussodan vuoksi. Ongelmista keskustellaan keskustelusivulla eikä palautussotimalla. --Tve4 3. tammikuuta 2007 kello 11.17 (UTC)

Höh, olisit mieluummin estänyt Seppoilmarin, jolla 3RR paukkui jo varmaan kolmatta kertaa (muilla mentiin vasta toista kierrosta). Olin kirjoittamassa artikkeliin laajempaa osiota Kalevalan taustoista. --ML 3. tammikuuta 2007 kello 11.18 (UTC)

HÖHÖH, tietenkin Kalevala asian estäjät yhdistivät voimansa, KIITOS ML ja Joonasl. Poistakaa vaan kaikki Kalevala kulttuuriin liittyvät historialliset tosiasiat. Artikkelihan on kaikkein tärkeimpiä suomalaisille.--Seppoilmari-suomalainen 3. tammikuuta 2007 kello 11.24 (UTC)

Sen suuremmalla syyllä artikkelin soisi olla parempi. Taas kerran englannin- ja saksankieliset versiot lyövät meidät laudalta "supisuomalaisessa" aiheessa (tosin englanninkieliseen verrattuna tasoero ei ole kovin suuri, siitäkin puuttuvat maininnat Kalevalan taustoista). Sen pahempi jos artikkelin kehittäminen aktiivisesti estetään. --ML 3. tammikuuta 2007 kello 11.43 (UTC)

Muokkaussotiminen ei ole artikkelin kehittämistä. Siihen tarvitaan aina vähintään kaksi osapuolta, nyt on ainakin kolme. Ei sitä jaksa katsella. --Tve4 3. tammikuuta 2007 kello 11.44 (UTC)

Mikä on wikipedian moraali? Nyt vastakkain 2/1. ML ja Joonasl ovat perinteisesti aina vastassa, kun teen artikkelia tai artikkelin muokkausta. Mitä se tarkoittaa. Jos esitän ns. suomalaisen oikeutetun näkökannan johtavien auktoriteettien lähdeaineistoon perustuen niin , aina sellainen muokkaus poistetaan perusteetta ja varmasti. Näin tapahtui mm. suomalaiset artikkelissa, pitkään muokkausotaan saakka. Kuitenkin Seppoilmarin näkemyksien mukaisia muutoksia toteutettiin lopulta kahteentoista (12) eri kohtaan. Tarkoituksena on siis uuvuttaa ns. rohkea muokkaaja/käyttäjä, jolloin artikkeliin jää ko. ML käyttäjä/Joonasl ylläpitäjä näkökanta. ML ja Joonasl siis vastustavat mm. tässä artikkelissa suomalaisen muinaisaikaisen Kalevalaisen kulttuurin olemassolon todellista esiintuomista, vaikka se on historiallista totuutta. Miksi sellaista ei saa kirjoittaa Kalevala artikkeliin???.--Seppoilmari-suomalainen 3. tammikuuta 2007 kello 12.01 (UTC)

Itsehän sinä olet tästä ollut poistamassa tietoa Kalevalan yhteyksistä muihin eepoksiin. Höpinät, miten "kalevalainen kulttuuri" on syntynyt siellä ja siellä ovat turhaa ja yksinkertaistavaa romantisointia. Mitään yksikäsitteistä kalevalaista kulttuuria tai uskontoa ei ollut olemassakaan. Kalevala on Lönnrotin kaunokirjallinen sommitelma, jonka takana oleva kansanrunoaineisto edustaa useita eri aikakausina syntyneinä kerrostumia, joiden ainoa yhdistävä tekijä on kalevalainen runomitta. --ML 3. tammikuuta 2007 kello 12.09 (UTC)

Noitavainot Kalevala uskon poistamiseksi ruotsin vallan aikana ei ole ROMANTISOINTIA, sellaiset asiat kuuluvat Kalevala artikkeliin. Suomalaiset ne olivat jotka Kalevala kulttuuria Suomessa harrastivat jo ennen ruotsalaiseten valtaa. Ei ruotsalaiset Kalevalaa kansanuskoa harrastaneet, nämä halusivat kitkeä koko kalevalan, niin ettei siitä löydy ikinä mitään. Mutta kauempana säilyi kuitenkin.

Sellaisista tosiasioista pitää kirjoittaa Kalevala artikkelissa, ML sinun ei kuulu poistaa tosiasioita, pidä sinä kiinni romantiikan osuudesta, minä yritän realismia ja tutkijoiden lähteillä saada asiaan jotain todellista pohjaa --Seppoilmari-suomalainen 3. tammikuuta 2007 kello 12.17 (UTC)

Eivät ruotsalaiset niitä halunneet kitkeä, vaan luterilainen kirkko ja kirkonmiehet, kuten suomalainen Mikael Agricola. Kalevalaiseen mittaan on sepitetty paljon muutakin kuin ikivanhoja pakanallisia aineksia, kuten runoja historiallisista tapahtumista, kristillisiä legendoja, eurooppalaistyylisiä balladeita yms. Mutta nämä asiat kuuluisvat paremmin artikkeliin kalevalainen runous, ei tähän Lönnrotin luomaa eeposta käsittelevään artikkeliin.--ML 3. tammikuuta 2007 kello 12.27 (UTC)

Uskaltaisin sanoa, ettei mitään "Kalevala-uskoa" ole kuin eräiden nykyihmisten pääkopassa. Muinainen suomalainen kansanuskonto oli tyypillinen primitiivinen, jäsentymätön joukko eri-ikäisiä uskomuksia ja kansantapoja. Eivät ne muodostaneet uskontoa nykymielessä. Kristinusko tuli, kuten muuallakin maailmassa, varsin luontevasti tähän ympäristöön. Loitsu saattoi aivan yhtä sujuvasti rukoilla avuksi Ahtia kuin kalastaja-apostoleja Anttia ja Pekkaa l. Andreasta ja Pietaria: "Anna Antti ahvenia, Pekka pieniä kaloja." Luterilaisen ortodoksian näkökulmasta oli yhtä tuomittavaa rukoilla Ahtia kuin Anttiakin. Marjatta ja Väinämöinen seikkailevat Kalevalassakin yhtä aikaa. Tärkein Lönnrotin toimitusratkaisu Kalevalan kokoamisessa olikin jättää pois kansanrunojen kristillinen aines, jotta saataisiin aikaiseksi esikristillisen oloinen eepos. --M. Porcius Cato 3. tammikuuta 2007 kello 12.37 (UTC)

Hyvin oli uskallettu sanoa. Syy miksi Lönnrot joutui itse runoilemaan tai lisäämään omia ajatuksiaan Kalevalan runoihin ja loitsuihin oli nimenomaan nämä uudet 1300/1400- luvun jälkeen vaikuttaneet kristilliset ainekset. Lönnrot halusi saada Kalevalaan 1835-36 ja 1849 aidon kansan kulttuurin ja siksi hän jätti pois Eepokseen kuulumattomia keräämiään runoja. Sen vuoksi tämä seikka tuleee mainita artikkelissa.--Seppoilmari-suomalainen 14. tammikuuta 2007 kello 15.43 (UTC)

Höpö höpö, Lönnrot kertoo Kalevalan esipuheessa, että tämä on vain yksi näkemys millainen muinainen (kuviteltu) eepos olisi voinut olla ja kannusti muita kerääjiä tekemään omia sommitelmiaan. Vain murto-osa Kalevalan tarinoista on niiden alkuperäisessä yhteydessään ja suurin osa on irroitettu ja muunneltu Lönnrotin kehittämään juoneen sopiviksi. Esimerkiksi Vellamon neidon onginta muuntui Ainon hukuttaumiseksi, jonka L kytki kilpalaulauntarunoon. 83.245.157.176 3. maaliskuuta 2008 kello 19.21 (UTC)

Nyt Kalevala artikkelissa on asiaa, Kalevalan päivän kunniaksi, jos pysyy

Kalevalan päivän kunniaksi Wikiyhteisö on kunnostautunut. Myös vaikeita asioita kuten tohtori Pöllän mielipide on mukana Vienan -Karjalan siirtolaisuudesta tietäjäsukujen "muuttamisesta"" alueelle. Lisäsin myös seuraavan tekstin, joka ihme kyllä nyt sai olla, onkohan Kalevalan päivällä jokin merkitys-----:1700- luvulla Turun Akatemian professori Henrik Gabriel Porthan ja hänen oppilaansa Kristfrid Ganander keräsivät Kalevalaista sanastoa piispa Mikael Agricolan aineistosta ja suomalaisista taikarunoista Mythologia Fennica kirjaan, jota mm. Lönnrot käytti teoksissaan.(ref) Juha Pentikäinen, s.19, Mythologia Fennica, 1995, Tampere. ----------------Tämä on nyt aika hyvin mennyt, siitä myös kiitokset kiistakumppanilleni Joonasl:lle--Seppoilmari-suomalainen 28. helmikuuta 2007 kello 11.01 (UTC)

Ei minulla ole asiallisia lähteellisiä muokkauksia kohtaan ole koskaan ollut mitään ongelmaa. --Joonasl (kerro) 28. helmikuuta 2007 kello 11.02 (UTC)

Widsith

Tuon Turun sanomien juttu punaisesta ryhmykepistä, viitasta ja Kalevanpojista taitaa olla otettu suoraan Arto Pölläsen kehitelmistä: [5]. Kyseessä on vaihtoehtotutkija. --ML 28. helmikuuta 2007 kello 17.49 (UTC)

Dosentti (matematiikan) Osmo Pekonen mainitsee punaisen verkan ja ryhmysauvan Widsithin suomennoksen liitteessä, mutta melko pitkän ja hypoteesimaisen kehittelyn jälkeen. Tuskin asiaa kannattaa jonain tutkimuksen lopullisena sanana esittää. --ML 28. helmikuuta 2007 kello 17.59 (UTC)

Aika "tortured logic" tuntuu olevan [6] :) --Joonasl (kerro) 28. helmikuuta 2007 kello 18.01 (UTC)

Punainen verka ja ryhmysauva ovat lähtöisin Aulis Ojalta ja Kustaa Vilkunalta, eli sis aika kovilta jätkiltä oman sukupolvensa historiantutkijoiden parissa. Mutta kyseessä on tosiaankin vain rohkea spekulaatio.--217.112.249.156 6. maaliskuuta 2007 kello 10.01 (UTC)

Ei kuulu Seppoilmarin poistettuun muokkaukseen katso väliotsikko alla:--Seppoilmari-suomalainen 28. helmikuuta 2007 kello 18.42 (UTC)

Widsith, Caelic, nimi on perinteisesti yhdistetty Kalevalaan (Krohn 1932, Mikkola 1934, Toivonen 1955, Pekkanen 1984 ja 2002, Huurre 2003)

Nyt on ruotsalaisten päivä, kalevalan päivänä 2007. Nestorin kronikat ja erilaiset saagat saavat sivukaupalla oikeuden puolustaa jotain entistä viikinki systeemiä. Jos yksikin muinaisruno, jota ei ole kirjoitettu suomalaisten toimin , on mainittu otetaan välittömästi pois JOonasl:n mahtavan tiedon siilaamisen ansiosta. Kyllä on ala-arvoista toimintaa ja sama jatkuu aina vaan... Jos Nestorin kronikka joka onslaavien jälkikäteen kirjoittama on mainittu lähteenä (jossa joku perä onkin) niin smanalaista vanhaa muinaistietoa on Widsith -muinaisruno. Olen tarjonnut seuraavaa tekstiä, jonka monet suomalaiet kansanrunouden ja historiankirjoittajat ovat tulkinneet liittyvän Kalevalaan ja kalevalaiseen kulttuuriin.:--Seppoilmari-suomalainen 28. helmikuuta 2007 kello 18.42 (UTC)

Seppoilmarin poistettu muokkaus oli tällainen: " Kalevalaisen kulttuurin syntyä ei tunneta, mutta kalevalaisen runoperinteen ja kalevalamittaisten runouden perusteella on kirjoitettu Kalevala Eepos 1835. Kalevalainen kulttuuri tarkoittaa suomalaisten tai suomensukuisten väestöjen mytologiaa, josta on maininta anglosaksisessa muinaisrunossa WIDSITH, joka on muistiinmerkitty 600 -luvulta "Ja Caelic hallitsi finnejä". "Widsith-runon säkeessä 20 mainittu Caelic, nimi on perinteisesti yhdistetty Kalevalaan (Krohn 1932, Mikkola 1934, Toivonen 1955, Pekkanen 1984 ja 2002, Huurre 2003)". (ref) Tämä anglosaksisen ja itämerensuomalaisen myyttimaailman välinen yhteys antaa aiheen laajempaan tarkasteluun, teos Widsith s.11, Osmo Pekonen ja Clive Tolley, Jyväskylä, 28.2.2004. Tämän kirjoitin 28.2.2007 ja haluan että se asetetaan KALEVALA artikkelin tekstiin, terveisin --Seppoilmari-suomalainen 28. helmikuuta 2007 kello 18.42 (UTC)

Palautin ko. yllämainitun tekstin artikkeliin, ja toivon, ettei siitä tehdä muokkaussotaa, kiitos--Seppoilmari-suomalainen 28. helmikuuta 2007 kello 18.47 (UTC)

Johan tekstissä aiemmin mainittiin, että Widsith on yhdistetty Kalevaan. Tuo ei sinun versiosi ei muuten taaskaan ollut suora lainaus lähteestä (vaikka sellaisena esitetty), vaan lähteessä sanotaan oikeasti "... nimi on täysin arvoituksellinen, mutta se on perinteisesti liitetty Kalevaan...". "Perinteisesti" ei siis tässä kontekstissa tarkoita sitä, että teoria olisi varma tai todennäköinen (jolloin nimi ei olisi "täysin arvoituksellinen"), vaan pikemminkin sitä että vastaavaa spekulaatiota on esitetty pitkän aikaa. --ML 28. helmikuuta 2007 kello 18.52 (UTC)

LOPETA HÖPÖTYS. Minä olen lainannut kirjan Widsth sivua 11, jossa sanotaan TASAN juuri niinkuin olen kirjoittanut snaakaan en ole lainauksessa muuttanut. Muuten ko. tutkijat Krohn, Mikkola, Toivonen jne eivät ole mitää spekulatiivisia.. joka oli perusteesi kun poistit muokkaukseni. Tällaisten kansa täällä joutuu jatkuvasti selvittämään. Jos ei tiedä ei pidä poistaa. Lue ensin ajattelesitten ja sitten et poista...ML- onko jatkuvilla suomalaisuus asioiden poistolla mitään tolkkua???kysyy--Seppoilmari-suomalainen 28. helmikuuta 2007 kello 19.14 (UTC)

Arvoisat Joonasl ja ML luette varmaan eri teosta kuin allekirjoittanut , minun lähteeni on mainittu 2004 kirjoitettu Tolley/Pekonen Jyväskylä, s.11 ja siinä mainittu ko. kansainväliset tutkijat. Miksio poistatte niin kiihkeästi, onko Kalevalan päivä Suomen kulttuurin päivä saanut teissä masennusta vai miksi suomalaisuus on niin kauheaa,..--Seppoilmari-suomalainen 28. helmikuuta 2007 kello 19.21 (UTC)

HÖPÖ HÖPÖ. Suora lainaus lähteestä sivulta 11 menee näin: "Nimi on täysin arvoituksellinen, mutta se on perinteisesti yhdistetty Kalevaan (nimiluettelo)". Omasta lainauksestasi jätit kokonaan kohdan "nimi on täysin arvoituksellinen" pois, joka muuttaa merkitystä melkoisesti (tosin - kyse voi toki olla myös tahattomuudesta). Tuon lähteen pohjalta on kuitenkin mahdotonta esittää tällaista: "Kalevalainen kulttuuri tarkoittaa suomalaisten tai suomensukuisten väestöjen mytologiaa, josta on maininta anglosaksisessa muinaisrunossa WIDSITH, joka on muistiinmerkitty 600 -luvulta". Jos nimi on täysin arvoituksellinen, ja koko Kalevalan Widsith-yhteys tämän yhden nimen varassa, niin varmana tietona ei voi esittää, että "kalevalainen kulttuuri" mainittaisiin Widsithissä. Muuten Caelic-spekulointi on Kalevalan kannalta toissijainen seikka, jolle riittää oma osionsa ja jota ei tarvitse kertoa muualla. --ML 28. helmikuuta 2007 kello 19.21 (UTC)

Minä en ymmärrä mistä tässä edes kiistellään. Seppoilmari-suomalainen haluaa, että artikkelissa mainitaan ilmeisesti että "Widsith-runon säkeessä 20 mainittu Caelic, nimi on perinteisesti yhdistetty Kalevalaan" tms.no tämä lukee siellä artikkelissa jo ilman sepon toistuvia palautuksia otsikon "Yhteys Widsith-runoon" alla! katso vaikka. en todellakaan ymmärrä mistä tässä on kyse. --Joonasl (kerro) 28. helmikuuta 2007 kello 19.26 (UTC)

Jos tutkijat yhdistävät ko. Caelic hallitsi finnejä Kalevalaan, mm Heinzel 1887, Krohn 1932, Mikkola 1934, Toivonen 1955, Pekkanen 1984, Huurre 2003. Vaikka nimi on arvoituksellinen silti NÄMÄ TUTKIJAT katsovat sen olevan yhdistettävissä Kalevalaan. Teille kalevalan kulttuurin vastustajille se on kova pala. Mutta se tutkijoiden maininat "Yhdistävät Kalevalaan on mainittava ja oltava artikkelissa, sitä ei poista Joonasl/ML määritelmät. Oletteko jotenkin suurempia, kuin em. tutkijat, Kalevala kulttuuri oli ennen ko. kirjaa ja siitä em. tutkijat ovat yhtämieltä. Siis sitä ei kuulu poistaa ML:n yllämainituilla perusteilla, se peruste ei ole pätevä.--Seppoilmari-suomalainen 28. helmikuuta 2007 kello 19.42 (UTC)

KUINKA MONTA KERTAA PITÄÄ KERTOA, ETTÄ SE ON SIELLÄ ARTIKKELISSA JA ON KOKO AJAN OLLUTKIN. EI TÄMÄ VOI OLLA NÄIN VAIKEAA. Suora linkki kyseiseen kappaleeseen on tässä. Voi herran pieksut sentään--Joonasl (kerro) 28. helmikuuta 2007 kello 19.45 (UTC)

KUINKA MONTA KERTAA PITÄÄ SANOA, ettei ko. määritelmä kuulu minnekään alalaatikkoon.::Jos tutkijat yhdistävät ko. Caelic hallitsi finnejä Kalevalaan, mm Heinzel 1887, Krohn 1932, Mikkola 1934, Toivonen 1955, Pekkanen 1984, Huurre 2003. Vaikka nimi on arvoituksellinen silti NÄMÄ TUTKIJAT katsovat sen olevan yhdistettävissä Kalevalaan. Teille kalevalan kulttuurin vastustajille se on kova pala. Mutta se tutkijoiden maininat "Yhdistävät Kalevalaan on mainittava ja oltava artikkelissa, sitä ei poista Joonasl/ML määritelmät. Oletteko jotenkin suurempia, kuin em. tutkijat, Kalevala kulttuuri oli ennen ko. kirjaa ja siitä em. tutkijat ovat yhtämieltä. Siis sitä ei kuulu poistaa ML:n yllämainituilla perusteilla, se peruste ei ole pätevä. Tätä mainintaa ei sijoiteta jonnekkin alle tai teidän mielestänne mieluummin kokonaan pois. Maininta Widsith muinaisrunossa osoittaa, kuten Mikael Agricolan 1500-luvun Psalttari ja Porthan/Gananderin Mythologia Fennica, että KALEVALA kulttuuria on ollut ENNEN Kalevala eepposta 1835, siksi se on tärkeämpi juttu SUOMALAISESSA KULTTUURISSA, kuin alalaidan kyseenalainen teksti, kuten Joonasl sanoo. Kalevalan päivänä 2007 --Seppoilmari-suomalainen 28. helmikuuta 2007 kello 19.42 (UTC)

Mitä ihmettä sinä horiset? Ei se ole mikään "alalaidan tai -laatikon teksti" vaan kokonaan oma alaotsikkonsa artikkelissa. Eli se on siellä artikkelissa! Missään vaiheessa kukaan ei ole poistanut artikkelista tuota lausetta josta jaksat loputtomiin inttää, se on vain siirretty toiseen kohtaan. --Joonasl (kerro) 28. helmikuuta 2007 kello 19.52 (UTC)

Sinä Joonasl ja ML olette aina sanoneet, etä Kalevala on vain pelkkä KIRJA, se ei ole teidän mielestänne suomalainen kulttuuri ollut ainakaan ennen ko. kirjaa. Siinä te olette väärässä. Nyt kuitenkin vietetään Kalevalan päivää =Suomen kulttuurin päivää. Ja Caelic monien tunnettujen tutkijoiden mainitsemana yhdistävät Kalevalaan , tieto on aglosaksien kirjoittama muinaisruno, jos ei asiassa olisi perää TUSKIN sellaista kukaan keksisi suomalaisista 600-luvulla. Mm. siksi monet tutkijat yhdistävät Caelicin Kalevalaan. Myös Mikael Agrocola mainitsi Kalevala kulttuurista 1500-luvulla. KYLLÄ sellainen kulttuuri on ollut olemassa ja jaksan inttää sen vuoksi, koska olen lähteitteni kanssa tietoinen asiasta, että niin se ON. Koska Widsith /Caelic ja Agricola ja Ganander mm. ovat sellaisia jotka ovat Kalevala kulttuurin kirjallisesti esiin tuoneet ENNEN KALEVALA KIRJAA. Kalevala kulttuuri on ollut suomalaisten ja itämerensuomalaisten kulttuuria ennen KIRJAA 1835. Siksi se on niin merkittävä asia, että se pitää olla Kalevalan synty otsikossa, eikä missään Witsith laatikossa spekulatiivisena. Siitä on tutkijoiden lausuma ja siksi se ei ole spekulatiivista. Kalevalan syntyyn liittyvänä tietona em. asiat, sitä parhaiten valaisevat...Kuulin /luin uhkauksesi, taas olet elementissäsi...VOISIT ANTAA BÄNNIN VAIHTEEKSI ITSELLESI; Kalevalan päivän kunniaksi. Lopeta Seppoilmarin muokkauksen poistamisen ML/Joonasl. Älä syötä artikkeliin sellaista mikä Kalevala artikkeliin ei kuulu vaikka-- mielesi niin tekevi---murti mustoa haventa--Seppoilmari-suomalainen 28. helmikuuta 2007 kello 20.59 (UTC)

Tuskin meillä kukaan väittää, että suomalaista kulttuuria ei olisi ollut olemassa jo ennen Kalevalan kokoamista. Kysymys on ainoastaan siitä, että tällaiset epäselvät yhteydet on parempi esittää omassa luvussaan, jossa ne näyttäytyvät paremmin suhteessa kokonaisuuteen. --M. Porcius Cato 28. helmikuuta 2007 kello 21.09 (UTC)

Muotoiluihisi ja jäsentelyihisi (jotka ovat kyseenalaisia) edes puuttumatta todettakoon se wikimielessä suurin epäkohta, että olet kritiikistä piittaamatta yrittänyt yhä uudelleen tuoda artikkeliin varmana tosiasiana väitettä Kalevalan esiintymisestä Widsithissä, vaikka se on käyttämäsi lähteen nojallakin todettu pelkäksi spekulaatioksi. Toistan aiemman kommenttini: "Suora lainaus lähteestä sivulta 11 menee näin: "Nimi on täysin arvoituksellinen, mutta se on perinteisesti yhdistetty Kalevaan (nimiluettelo)". Omasta lainauksestasi jätit kokonaan kohdan "nimi on täysin arvoituksellinen" pois, joka muuttaa merkitystä melkoisesti (tosin - kyse voi toki olla myös tahattomuudesta). Tuon lähteen pohjalta on kuitenkin mahdotonta esittää tällaista: "Kalevalainen kulttuuri tarkoittaa suomalaisten tai suomensukuisten väestöjen mytologiaa, josta on maininta anglosaksisessa muinaisrunossa WIDSITH, joka on muistiinmerkitty 600 -luvulta". Jos nimi on täysin arvoituksellinen, ja koko Kalevalan Widsith-yhteys tämän yhden nimen varassa, niin varmana tietona ei voi esittää, että "kalevalainen kulttuuri" mainittaisiin Widsithissä. Muuten Caelic-spekulointi on Kalevalan kannalta toissijainen seikka, jolle riittää oma osionsa ja jota ei tarvitse kertoa muualla. "--ML 28. helmikuuta 2007 kello 21.15 (UTC)

Minulla ei ole edellisiin kommentteihin muuta lisättävää kuin että minä en ole esittänyt kenellekään minkäänlaisia uhkauksia, ole ystävällinen äläkä sanoa asioita, jotka eivät pidä paikkansa. --Joonasl (kerro) 28. helmikuuta 2007 kello 21.18 (UTC)

Syvä huokaus. Kukaan tutkija ei ole koskaan väittänyt, että Kalevala esiintyisi Widsithissä. Monet ovat kyllä spekuloineet, että Kaleva-nimi esiintyy Widsithissä muodossa Caelic. Kaleva ja Kalevala eivät ole sama asia. Miten on mahdollista, että Seppoilmari ei vieläkään kykene ymmärtämään näin yksinkertaista ja helppoa asiaa? (Myös väite että Mikael Agricola olisi muka maininnut "Kalevala-kulttuurin" on täyttä soopaa. Kalevala-nimi ei esiinny hänen teksteissään, vaikka kalevalanpojat mainitaankin).--128.214.17.121 2. maaliskuuta 2007 kello 10.48 (UTC)

IP vastaus sinulle, Jos vaikka olisit "tiedemies", kun latelet tietämystäsi. Mutta suosittelisin, ennenkuin tulet tutkijaksi, ensin kannattaisi tarkistaa tiedon taso enneinkuin kirjoitat, ettei tulisi välitettyä väritettyä ja virheellisiä tietoja. Tarkistin lausumiasi. Tässä Onko Kalevalan runoissa mainittu Kalevalasta ennen KIRJAA? On mainittu hänen teksteissään arvoisa IP 128.... Katso vaikka Tohtori Juha Pentikäinen, Kalevalan Maailma s.191: " Lönnroth pohtii aihetta seuraavasti: Paikkoja joissa Väinämöinen j.m. (ja muut) eleli kutsutaan usein Kalevalaksi, toisissa mainitaan Kalevalan kankahista, kaskista, kaivoista, koirista, käkösistä j.n.e. niinkuin vanhassa Karjalan laulussa tyttö kysyy sulholta: " Kävitkö Kalevalassa?" Sulho : Kävimpä Kalevalassa,"..Haukkuiko Kalevan koirat Kalevan kankahilla j.n.e."----- Tässä Lönroth on kuullut suomalaisten runonlaulajien määrittelevän muinaisen Suomen ja ympäristön alueen (- ennen Ruotsin valtaa) kuuluvan Kalevalaan alueeseen (Ja Caelic hallitsi finnejä) ja Kalevalaisen ajan Suomen esihistoriaksi, ennen kristinuskon tuloa (viittaus Mikael Agricolan 1551 Psalttari; Calevanpojat jne.) Arvaankin ettet ole kuullutkaan ko. kalevalan aiheisista runoista, koska lausumasi on sen suuntainen..--Seppoilmari-suomalainen 5. maaliskuuta 2007 kello 19.54 (UTC).

Huokaile syvään.. pari otsokkoa tästä alaspäin, tulen esittämään lähteet Kalevala kansanuskon olemassaolosta ja että sitä juurittiin noitavaino- oikeudenkäynneissä Suomesta. Tämä tiedoksi niille ko. muokkaussodan osapuolille, jotka eivät saaneet 3 vrk:n bänniä , terveisin edelleen tyhmä ja ymmärtämätön lähteiden tulkitsija--Seppoilmari-suomalainen 4. maaliskuuta 2007 kello 21.49 (UTC)

Seppoilmari keskustelee taas pienten vihreiden miesten kanssa. Hän vastaa väitteisiin, joita kukaan ei ole edes esittänyt, ja sivuuttaa väitteet, jotka on esitetty. Totean että sana Kalevala ei esiiny Mikael Agricolalla ja Seppoilmari kuvittelee minun väittäneen, että sanaa Kalevala ei esiinny kansanrunoissa. Mikä ihme Seppoilmaria vaivaa, oikeasti?--217.112.249.156 5. maaliskuuta 2007 kello 21.43 (UTC)

Tämä on se IP 128....jonka lausuman sanoin olevan tietämättömän hännystelijän lausuma: Katso tämä ja lue yllä oleva vastaukseni tähän. Jos sinulla on kaksi IP:tä (myös 217...), kun kerran loukkaannuit, niin silloin se koskee myös sinua (pienine vihreine miehineen).

Yllämainittussa tekstissä mainitaan VIRHEELLISESTI lainaus : "Myös väite että Mikael Agricola olisi muka maininnut "Kalevala-kulttuurin" on täyttä soopaa. Kalevala-nimi ei esiinny hänen teksteissään, vaikka kalevalanpojat mainitaankin).--128.214.17.121 2. maaliskuuta 2007 kello 10.48 (UTC)

VASTAUS:' KALEVALA NIMI ESIINTYY KALEVALA EEPOKSEN SIVUILLA JA TEKSTEISSÄ: Tohtori Juha Pentikäinen, Kalevalan Maailma s.191: " Lönnroth pohtii aihetta seuraavasti: Paikkoja joissa Väinämöinen j.m. (ja muut) eleli kutsutaan usein Kalevalaksi, toisissa mainitaan Kalevalan kankahista, kaskista, kaivoista, koirista, käkösistä j.n.e. niinkuin vanhassa Karjalan laulussa tyttö kysyy sulholta: " Kävitkö Kalevalassa?" Sulho : Kävimpä Kalevalassa,"..Haukkuiko Kalevan koirat Kalevan kankahilla j.n.e."-----

Tässä Lönroth on kuullut suomalaisten runonlaulajien määrittelevän muinaisen Suomen ja ympäristön alueen. TERVEISIN. Mikä minua vaivaa?. Hyvä kysymys. No, se että Wikipediassa on joku klikkimielipide pääasiana, eikä tieteellinen näkemys merkitse mitään, SE ON VÄÄRIN, tuliko selväksi--Seppoilmari-suomalainen 6. maaliskuuta 2007 kello 08.36 (UTC)

Ei, ennen kaikkea sinua vaivaa se, että et koskaan ymmärrä kirjoitettua tekstiä oikein.--217.112.249.156 6. maaliskuuta 2007 kello 08.42 (UTC)

Kerro mikä tekee sinusta niin paljon paremman kirjoitetun tekstin ymmärtäjän kuin minä? Onko jokin näyttö esittää ko. väitteelle. Jos sinä et ymmärrä ko. lähteitä vika saattaa ollakin sinussa? tai ko. hegemoniassa vastustaa suomalaisten vanhaa kulttuuria- se on mahdollista, silloin ymmärryksessä ei ole mitään moittimista (siis hegemonian kannalta)--Seppoilmari-suomalainen 6. maaliskuuta 2007 kello 08.58 (UTC)

Sinulla on valitettavasti kilometrin mittainen "syntilista" lähteiden väärinymmärtämisestä ja vääristä lainauksista. Keskusteluissa taas et läheskään aina vastaa esitettyyn kritiikkiin, vaan alat höpöttää aivan muista asioista. Esimerkin näet yltä: puhun Mikael Agricolasta ja sinä vastaat siihen kertomalla jotain sekavaa ja asiaan liittymätöntä Elias Lönnrothista ja Kalevasta. Sinut otettaisiin paljon vakavammin, jos keskittyisit asiaan etkä pitäisi pitkiä ja sekavia tajunnanvirtamonologeja.--217.112.249.156 6. maaliskuuta 2007 kello 09.07 (UTC)

Deletoijilla on varmaan kymmennien kilometrien pakanallinen syntilista, koska deletoivat kaikki suomalaisuuteen vähänkin viittaavat lähdetiedot mm. Kalevala artikkelista. Kalevalan tutkijoiden lausumilla ei ole mitään merkitystä. Ja sitten on tällainen IP-joka luulee varmaan oikeasti olevansa oikeassa. Olen aloittanut lyhyillä lainauksilla ja peruteilla, mutta muokkaukseni siitä huolimatta deletoitiin (jonkun yksilön mielipide eron vuoksi). Olen laajemmalla lähdelainauksilla ja perusteluilla pyrkinyt selvittämään asiaa lähteisiin perustuen. Mikään ei muuta ko. henkilöiden ja sinun IP- mielipidettäsi. Ainahan löytää jonkun vaikka ruotsalaisen tutkijan mielipiteen Suomesta, suomalaisuudesta jne. , jos sellainen on vahvempaa tietoa, niin siitä vaan. Tuon esiin kuitenkin vsuomalaisten tutkijoiden lausumat ja historiankirjoituksen, ettei "totuus unohtuisi", vaikka ko. muokkauksia enää saa sitten millään artikkelin puolelle (jotain on vinossa Wikipedian suomalaisia koskevissa artikkeleissa, Ruotsin mahtimiehet on esitettävä joka tapauksessa positiuivisessa olomuodossa--vaikka eivät olisikaan sellaisia. Valta antaa kannukset vaikka hännystelijöille. --Seppoilmari-suomalainen 6. maaliskuuta 2007 kello 09.57 (UTC)

Muokkaussota ja siihen vastine

Estin yhden osapuolen muokkaussodan vuoksi. Uskoisin että artikkelin suhteen vallitsee nyt hetken ainakin rauha, mutta jos niin ei jostain syystä käy lisää estoja seuraa. --Harriv 28. helmikuuta 2007 kello 21.15 (UTC)

Kun täällä saa puheenvuoron 3 vrk:n kuluttua, voi vastata, etttä tieteelliset lähteet oli ok, mutta byrokrratian mukaan tein virheen. Jees, se olikin hyvä juuri Kalevalan päivänä, suomalaisen kultturin päivänä, olen oikein iloinen, että asia tulee mahdollisimman monen tietoon. Joonasl:lle tiedoksi, että nyt minulla on ne puuttuvat tiedot noitavainojen kohdistumisesta kansan/eli kalevalan uskoon. Siirrän ne tänne lähiakoina. Kiitokset vain sinulle ja ML:lle aiheuttamastanne muokkaussodasta. Olen siis syyllinen, mutta asia tulee vielä esille, seuraavasa otsikossa.--Seppoilmari-suomalainen 4. maaliskuuta 2007 kello 21.31 (UTC)

Mitenkä pitkästä estosta on kyse? en tiedä mistä tavallinen käyttäjä sen näkee, ihan uteliaisuudesta vaan kyselen ja olisi hyvä mitä täällä tältä osin tapahtuu. --Wipu 3. maaliskuuta 2007 kello 18.39 (UTC)

Kolme päivää, umpeutunut siis jo. Ne kestot näkee estolokista. --Jetman 3. maaliskuuta 2007 kello 18.40 (UTC)

Ai niin tietysti, olisihan tuo pitänyt itsekin löytää, kiitos, ja linkki muistiin. --Wipu 4. maaliskuuta 2007 kello 15.45 (UTC)

Väärää tietoa 3.3.2007 18.40 ei ollut 3 päivän bänni päättynyt. Todellinen oli 3.3.2007 klo 21.09 UTC, miksi Jetman semmoista vääristelee???---Seppoilmari-suomalainen 4. maaliskuuta 2007 kello 21.31 (UTC)

Oho, tosiaan, pari tuntia heitti. Anteeksi kamalasti. --Jetman 4. maaliskuuta 2007 kello 21.33 (UTC)

Ainahan sitä...varsinkin jos on aina oikeassa, ei saisi sattua virhettä, minä sain bännin kun tein virheen ja omasta mielestäni tieteeseen perustuvasta asiasta ks. vaikka tästä [7] ,jossa on ainakin 4-5 tunnettua KALEVALA tutkijaa joiden mielipidettä halusin saada artikkeliin Kalevala, mutta Joonas ja ML estivät sen tehokkaasti, ja minä sain bännin??? [ks. muokkaushistoriasta, jonka Joonas poisti allekirjoituksiani myöten -lisään nyt tähän allekirjoituksen, tänään 5.2.07]:--Seppoilmari-suomalainen 5. maaliskuuta 2007 kello 09.10 (UTC)

Sinä et saanut bannia siksi, että "teit virheen" vaan siksi että jälleen kerran rikoit tietentahtoan muokkaussota-käytäntöä. Ole ystävällinen äläkä kopioi tänne keskustelusivulle mieleisiäsi versioita artikkelin tekstistä, tämä ei ole niiden säilyttämistä varten. --Joonasl (kerro) 5. maaliskuuta 2007 kello 07.07 (UTC)

Kuulkaas suuri herra Joonas, minä en kopioi keskustelusivulle mitään sellaista mikä ei liity ko. artikkeliin. Olet väittänyt ettei Kalevala ole muuta kuin kirja. Saadakseni muokaukseen sellaisen tekstin, jossa mainitaan että KALEVALA on muutakin kuin KIRJA, se on esitettävä herra Joonasl:lle. Hän ei muutoin usko, kun hän luulee (henkilökohtaista?)sen olevan vain KIRJA. Mutta wikipediassa ei Joonasl:n mielipide ole se mikä ratkaisee, varsinkaan kun hän ei aina tiedä. Muokkaussodot joita hän aiheuttaa, olisi vältettävissä, jos hänellä olisi riittävästi tietoa esim. tässä Kalevala asiassa, vähän enemmän. Mutta kun ei ole, niin tuon "todisteet" keskustelusivulle näkyviin. Se on tarkoitettu muokkausta edeltäväksi tiedoksi sinulle ja muoillekin, jos tutkijoiden mielipide on täällä se mikä merkitään artikkeleihin. Vai onko? Onko nyt jo lähteiden esittäminenkin jo kielletty. Jos lähteet esittää artikkelissa se poistetaan, jos ei ole Joonaksen mielen mukaista. HUOM. Kun muokkaus on poistettu poistuu aina myös lähde, joka on tietenkin Joonaksen tarkoirtuskin. Bänniä välttääkseni minun on esitettävä siis lähteet keskustelusivuilla, vrt aikaisempi Joonasl:n väite, etten oillut keskusytellut asiasta oli myös silloin virheellinen, mutta sain BÄNNIN Joonakselta, Onko tällainen muokkaukseen osallistuvan ylläpitäjän (vaikka tärkeän) toiminta oikein? kysyy--Seppoilmari-suomalainen 5. maaliskuuta 2007 kello 08.42 (UTC)

Wikipediasta on mahdotonta "poistaa" muokkauksia, ne näkyvät artikkelin historiasta eikä niitä siksi ole tarvetta kopioida keskustelusivulle vaikuttamaan keskustelun seuraamista. Tästä on keskusteltu aikaisemminkin. Ja mitä tulee esitäämiisi "lähteellisiin" tietoihin, ylempänä on jälleen kerran neljän eri wikipedistin näkemys sinun näkemystäsi vastaan, eli kyseessä ei ole vain ja ainoastaan minun näkemykseni, joka "ratkaisee" kuten virheellisesti väität. On aivan yhdentekevää mitä minä uskon tai olen uskomatta. --Joonasl (kerro) 5. maaliskuuta 2007 kello 08.46 (UTC)

Muokkaushistoriasta eivä näy tai ei löydy uudelleenohjaamiesi sivujen muokkaukset tai niiden historia. Koska olet uudelleenohjannut Noitavainot Suomessa ja Talonpoikaislevottomuudet Suomessa, niiden nimillä lukija tai muokkaaja löytää vain sinun uudelleen muokkamille sivuille. Poistit lähteisiin perustuvat muokkaukset kokonaan. Tällöin koko vanha historia jää löytämättä. Joonas kerro kaikille, mistä ne löytää. Silloin muillakin on mahdollisuus nähdä, onko deletoinnilla ja uudelleenohjauksella poistettu sellaista tietoa, joka perustuu tutkijoiuden lähdetietoon. Kyllä sinulla wikitoimiston henkilönä on siellä enemmän "mukana olijoita" kuin minulla, sehän on selvä, mutta mitenkäs on suomalaisuuden kannalta olevien lähteiden taso?. Sinähän käytät mielelläsi ruotsalaisten tutkijoiden lausumia. Tiedämme molemmat, että tutkijoillakin on "linjansa", mutta jos esittää lähteisiin perustuen toisen sinun näkemyksestäsi poikkeavan tutkijan lausuman SINÄ DELETOIT SEN, juuri sillä VOIMALLA mikä sinulla on Wikitoimistossa (joskus molemmat olisivat tarpeen olla artikkelissa). Deletointi ja vallan väärinkäyttö on se mikä on VÄÄRIN ja silloin toimintasi on yksipuolista wikiartikkelien säännöstelyä.--Seppoilmari-suomalainen 5. maaliskuuta 2007 kello 10.08 (UTC)

No voi hyvät hyssykät sentään: [8], [9], [10], [11].. eli Et Vaan Osaa (TM). Nyt voisi olla esimerkiksi jonkinlainen anteeksipyyntö paikallaan, koska olet jo pitkään levittänyt tätä samaa valheellista väitettä, joka siis perustuu vain omaan taitamattomuuteesi. --Joonasl (kerro) 5. maaliskuuta 2007 kello 10.17 (UTC)

Näistä linkeistä näkee millainen teksti oli ennen uudelleen ohjausta ja sellaiset artikkelit tarvitaan edelleen. Tässä ne löytyy , mutta ko. artikkelia selatessa niitä ei löydä, koska artikkelin uudelleenohjatut nimet ovat Noitavainot Ruotsin valtakunnassa ja Talonpoikaislevottomuudet Ruotsin valtakunnassa, niistä artikkeleista ei ole linkkiä ko. esittämiisi linkkelihin eikä Noitavainot Suomessa ja Talonpoikaislevottomuudet Suomessa johda esittämiisi linkkeihin. Eli tieto on sellaisessa paikassa ettei lukija voi sitä mitenkään löytää. Kokeile nyt vaikka em. alkuperäisistä noitavainot Suomessa ja talonpoikaislevottomuudet Suomessa, ne johtavat tasan tarkkaan sinun tekemillesi uudelleen ohjatuille eli muutetuille sivuillesi (alkuperäisiälähteitä ei löydy). Ne* eivät johda esittämillesi sivuille (*vrt. linkit klo 10.17 yllä) eli Seppoilmarin muokkausten historiaa ei löydä em. hakusanoilla, ne on poistettu normaalikäyttäjän ulottuvilta. Antamasi tieto linkeistä /artikkeleista ei ole oikeaa--Seppoilmari-suomalainen 5. maaliskuuta 2007 kello 10.51 (UTC)

Näin on siksi, että artikkelien kuskustelusivulla vallitsee laaja konsensus siitä, että artikkelien nykytila on parempi kuin sinun esittämäsi versiot. Wikipedia ei ole paikka, jossa voi esittää vaatimuksia siitä, että minun versioni tulee olla kaikkien luettavissa. --Joonasl (kerro) 5. maaliskuuta 2007 kello 10.56 (UTC)

Ei ole sellainenkaaan paikka missä sinun versiosi tulee ainoastaan kysymykseen. Katso vaikka , kaikki sinun mielipiteesi ns. Ruotsin vallan ajalta , joissa olet ollut minua vastaan. Onneksi on ollut muitakin artikkeleja joissa lähteeni ovat hyväksytty. mutta nämä Ruotsin vallan asiat ovat sinulle niin rakkaita ettei mitään mikä viittaa Ruotsin vallan toimiin (neg) ei saa mainita, vaikka suomalaiset ovat niitä kullä kokenet. Noitavainoja on käytetty kuten Pentikäinen ja Nenonen ja Vahtola toteavat, myös kansanuskon kitkemiseen, vaikka kuinka koetat vastustaa...ja oletkin kaikki estänyt ja lähteet poitanut. Sinun mielipiteesi ovat kuitenkin ko. artikkeleissa (ei välttämättä oikein lähteiden kannalta). Ks. vaikka uudelleenohjaamasi artikkelit Noitavainot Ruotsin valtakunnassa tai talonpoikaislevottomuudet Ruotsin valtakunnassa nämä nyt räikeimmät. Miksi muuten pyysit että pyydän anteeksi sellaista mikä oli vääräjohtopäätöksesi, linkit eivät löydy ko. artikkeleista esittämiisi kohtiin VAIKKA NIIN VÄITIT. Onnittelen siellä on VAIN sinun mielipiteesi mukaiset tekstit, vaikka olenhan minä yrittänyt lähteisiin perustuen saada niihin toisenlaisen näkökulman , Nyt siellä on ns. puolitotuuksia suomalaisille suomen kielellä. Sinä hallitset wikipediaa-- ja Caelic finnejä --Seppoilmari-suomalainen 5. maaliskuuta 2007 kello 13.19 (UTC)

On se vain ihmeellistä, että täällä suomenkielisessä Wikipediassa on toistuvasti sellainen tilanne, että Seppo on oikeassa ja koko muu maailma väärässä. Joka ikisessä tapauksessa, joihin viittaat on keskustelusivulla selkeä useiden käyttäjien ilmaisema konsensus siitä, että et joko ymmärrä mitä tutkijat yrittävät sanoa tai tulkitset sitä tarkoituksellisesti väärin ja että artikkelin nykyinen versio on parempi kuin sinun aikaisempi versiosi. Teit itse artikkelista suomalaiset kommenttipyynnön, jossa sinua vastaan äänesti 91 % wikipedisteistä. Ja silti koko ajan jankutat, että kyseessä olisi jokin minun henkilökohtainen mielipiteeni jota despoottisesti yritän jyrätä. Eikö se nyt tässä tapauksessa oli juuri päin vastoin? Kukaan ei ole sinun historiantulkintasi kannalla ja ennen kuin pystyt perustelemaan ja todistamaan sitä niin, että saat konsensuksen taaksesi, sitä ei Wikipediaan tule. Asia on täysin yksinkertaista. --Joonasl (kerro) 5. maaliskuuta 2007 kello 13.28 (UTC)

Oli postoäänestyksissä sellainen Kalevala artikkelin poistopyyntökin, jota siis poistoa vastusti Seppoilmarin kanssa noin 97% ja yksi kannatti???. Ja kuka olikaan Wikipedia: Poistettavat sivut/Kalevalan maantiede artikkelin poistamisen ehdottaja, se oli ML, jonka kanssa pelaat paljon yhteen, ks. [12]. Mutta Kalevala artikkelin poistossa ette saaneet kannatusta. Katso myös muut historiat erityisesti em. uudelleenohjatut artikkelit ja mm. tämä Kalevala artikkeli, ja siinä erityisesti juuri ennen bänniä, ML ja Joonaksen yhteistoiminta. Hienoa työtä, jossa järjestitte yhteistoiminnallanne minulle 3 vrk:n bännin Kalevalanpäivänä /Suomen kulttuurin päivänä, siitä kiitos, ja kalevalainen karvahattu --Seppoilmari-suomalainen 5. maaliskuuta 2007 kello 14.45 (UTC)

Eikös tämä vain todista, että toisin kuin väität, Wikipediassa ei ole olemassa mitään yhden miehen diktatuuria? Ja kuten varmaan huomaat: a) minä en aloittanut äänestystä b) minä en edes äänestänyt artikkelin poistamisen puolesta, joten miten minä olisin voinut "saada kannatusta" asiassa, jossa minä en ole edes esittänyt minkäänlaista mielipidettä? Bannit sinä olet järjestänyt ihan itse itsellesi rikkomalla tietoisesti sääntöjä, et sinä niihin meidän apua ole tarvinnut. --Joonasl (kerro) 6. maaliskuuta 2007 kello 07.48 (UTC)

En ole puhunut Wikipediasta kokonaisuutena, vain niissä artikkeleissa missä SINÄ ja ML olette DELETOIMASSA. Deletoitte kaiken mikä koskee suomalaisten omaa toimintaa esim. Ruotsin vallan aikana. Teillä on työnjako ML tai Joonasl, katsokaa eri artikkelien muokkaussotien tynjakoa Joonasl ja ML- onko rehellistä toimintaa? Edellä oleva oli ML:n tekemä Kalevala artikkelin poistamiseksi tehty esitys, joka kuuluu sinun ja ML:n "periaatteisiin" estää mahdollisimman hyvin kaikenlainen ns. suomalaisten toiminta tai kansankulttuurin omaleimainen näkyminen Ruotsin vallan aikana. Sellaista ei ole ollut tai siitä ei saa edes mainita. Jos olisitte tasapuolisia tällaisia jatkuvia deletointeja poistoja tai esimerkin mukaista poistoesitystä ei edes tehtäisi, kysehän oli asiallisista artikkleista. Bännit on nyt vaan sitten sinun ja ML:n em. toimintaa, koska haluatte vaientaako. asioihin puuttuvan asiallisen muokkaajan kokonaan. Voisitte jo lopettaa ko. hegemonian viljelyn wikipediassa, olisi paljon hedelmällisempää, jos muokkauksia tehtäisiin lähteisiin perustuen eikä SOTKETTAISI Joonas ja ML:n omia mielipiteitä jatkuvasti deletoinnin perusteiksi. ML:n ohjenuorana oikein lukee DELETOIJA, miksi jossakin yhteisössä semmoinen on pääasia. Ymmmärrän vandalaisointien ja suttausten siivooja määritelmän, mutta jos ei tiedä asian lähteistä, ei deletointi voi olla pääasia tai mielipideasia. Deletoitte jatkuvasti mielipiteenne vastaista muokkausta, vaikka siinä olisi Suomen tunnetuinpien tutkijoiden lähteet mainittu, ja sitteen väitätte että mielipiteenne on oikea ilman lähteitä, kun saatte väärän mielipiteen taaksen ko. ystäviänne. Esim. alla olevien neljän perusteen lähteet on Joonas:n ja ML ja poriciusCato toimesta todettu Höpöhöpöksi tai että ne ovat puppua, hyvin niinsanotusti tieteellisiä termejä. Tarkistakaa ko. henkilöiden väitteet, esim. tämän Kalevala artikkelin keskustelusivuilta. Nyt vaikka heti, niin asia selviää, ovatko nämä todella tietoisia mitä Kalevalassa on kirjoitettu ja mikä olikaan kansanusko Suomessa ennen Ruotsin vallan aikaa.. Ei voi olla totta, että wikipediassa ko. "tietäjät" ovat määräämässä mitä artikkleihin muokataan, tietämättä edes itse riittävästi ko. Kalevalan sisällöstä tai kansanrunouden tutkimuksesta tai historiankirjoituksesta Suomessa.--Seppoilmari-suomalainen 6. maaliskuuta 2007 kello 08.22 (UTC).

Tutkijoiden lausumat, oliko kalevalaista kansanuskoa ennen Kalevala Kirjaa 1835 vai ei?

Kalevala Kalevalainen määritelmä ei ole yksistään ko. Kalevala- kirja / eepos kalevalasta 1835.

NELJÄN KOHDAN PERUSTEET:

Peruste 1 :' Turun yliopiston Kalevala-instituutin johtaja Lauri Honko on kirjassaan Eepoksia ja eepostutkimuksia Itämereltä Intiaan SKS,2001..... s.26:" "Kalevala on perinne eepos", s.69 maininnut, että: "Joka tapauksessa itämerensuomalainen eeppinen perinne on vanhakantainen. Kuinka Euroopassa on voinut säilyä näin vanhaa kalevalaisen runouden perinnettä. Meidän perinteemme on todella vanhaa, eikä Kalevalakaan ole niin nuori kuin sen ilmestymisvuodesta voisi päätellä. Se on yksi arkaaisemmista eeppoksista mitä on. Se kuuluu myyttisen eepoksen tyyppiin, jossa yhteiskunnan rakenne ja maailmankuva ovat hyvin varhaiskantaisella tasolla. Niinpä ikivanhana mainittu sumerilaisten Gilgames-eepos on tässä suhteessa uudenaikaisempi kuin Kalevala. Vaikka kalevalassakin esiintyy taistelua ja väkivaltaa, niin sen tapahtumat ovat kuitenkin enemmän henkisen mahdin , tietämisen ja riittitekniikan ohjauksessa ". Ja s.35: "Kalevalaa ei saa millään kirjallisuuden tuotteeksi".. ja s.53 "Kalevalassa on loitsuja peräti viidesosa Kalevalan säkeistä. Kalevala tulee aina jäämään vertailevassa eeppostutkimuksessa loitsueepokseksi". Sekä s.62:" On selvää, ettei Lönnrot halunnut vahvistaa suomalaisen kansanuskon vanhoja suomalais-ugrilaisia piirteitä, joille on löydetty kiintoisia paralelleeja itäisiltä sukulaiskansoilta." ------ Tässä on hyvin esiin tuotu kalevala perinteen ikä ja kaikkia meitä koskeva sanoma: kalevalassa on enemmänkin henkisen mahdin, tietämisen tarkoitus, kuin taisteleminen tai väkivalta toivoo: --Seppoilmari-suomalainen 4. maaliskuuta 2007 kello 21.31 (UTC)

Peruste 2 : Pertti Anttonen ja Matti Kuusi, Kalevala lipas, SKS, 1999, s.81,: "Kalevalan kokoonpanoa helpotti se, että vanha epiikka ja lyriikka, häätarusto, loitsut ja arvoitukset on sepitetty samaa kalevalaista runomittaa. Kalevalakielen normit ovat suunnilleen samat suomalaisilla,karjalaisilla, inkeriläisillä, vatjalaisilla ja virolaisilla. Se näyttää syntyneen myöhäiskantasuomalaisena aikana, kantabalttilaisen kulttuurin runokulttuurin vaikutteista, 2500-3000 vuotta sitten. Kalevala noudattaa ns. klassista kalevalamittaa, joka on vallitsevana Suomenlahden pohjoispuolella ja Inkerissä". -----Tässä Matti Kuusi ja Pertti Anttonen tuovat esiin Kalevalakielen normit, jotka ovat olleet käytössä itämerensuomalaisten laajalla alueella jo 2500-3000 vuotta sitten. Kalevala on kerätty tämän taruston perusteella. Toisin sanoen kalevalainen kulttuuri oli olemassa paljon ennen Kalevala kirjan kirjoittamista, tiedoksi mm. Joonakselle.--Seppoilmari-suomalainen 5. maaliskuuta 2007 kello 08.51 (UTC)

Ei kai tässä kukaan ole väittänyt, että kalevalamittaista runouttu ei olisi ollut ennen vuotta 1836. Siellähän on pitkät horinat runojen synnystä ja keräämisestä. Mitä tämä "kalevalainen kulttuuri" sitten on jää epäselväksi. --Joonasl (kerro) 5. maaliskuuta 2007 kello 09.11 (UTC)

Miksi sitten sanot, ettei kansanusko ollut kalevalaista. Mitä muuta se olisi voinut olla kerro Joonas minullekin, tämähän on se kysymys, joka on sinulle VAIKEAA --Seppoilmari-suomalainen 6. maaliskuuta 2007 kello 09.01 (UTC)

Lause "kansanusko on kalevalaista" on täydellinen nollalause, joka ei sisällä mitään informaatiota. Mitä "kalevalainen" tarkoittaa? Itämerensuomalaisilla kansoilla on yhteistä runoperinnettä, jolla on tiettyjä yhdistäviä piirteitä (muun muassa kalevalanmitta), jonka piirissä on syntynyt eeppistä kansanrunoutta, jota keräämällä ja editoimalla Lönnrot tuotti Kalevala-nimisen kirjallisen teoksen. --Joonasl (kerro) 6. maaliskuuta 2007 kello 09.05 (UTC)

Sinulle Kalevala on nollalause, on se nähty deletoinneissasi. Kalevalainen tarkoittaa kansanuskoa, joka suomalaislilla oli jo ennen Ruotsin valtaa Suomessa ja vähän laajemmalytikin, kuten tulee esiin. Täsätä Kalevalan tapojen historiasta ei kerrota mitään Kalevala artikkelissa. Yleensä artikkeleissa on taustaa, mistä sellainen Kalevala eepos sitten yhtä äkkiä nousi esiin. Sinä ja joku porciusCato sanotte ettei Kalevalaista tapakulttuuria ole koskaan ollutkaan. Sano vaan, mutta lainaamani neljä arvostettua tutkijaa määrittelevät asian aivan selkeästi. Kalevalaista kultuuria /kansanuskoa on ollut olemassa jo ennen Ruotsin valtaa ja kristinuskoa. Sellaista ei saa kirjoittaa Kalevala artikkeliin. On tämä erikoinen valtapoliittiinen juttu, niinkuin oli noitavainot 1500-1600-luvulla Suomessa. Kansanusko piti kitkeä pois...lähes onnistuen..Suuni sulkea jo pitäisi...Sehän on tavoite nykyisillä...--Seppoilmari-suomalainen 6. maaliskuuta 2007 kello 10.08 (UTC)

Kalevalainen ei tarkoita kansanuskoa muussa kuin kansallisromanttisessa kielenkäytössä. "Kalevalainen kansanusko" tai "kalevalainen tapakulttuuri" eivät ole tietosanakirja-artikkeliin soveltuvia neutraaleja ja tieteellisiä käsitteitä. Kalevala-artikkeli käsittelee Kalevala-nimistä kirjaa. Kalevalaista kansanrunoutta ja suomalaista mytologiaa käsitellään muissa artikkeleissa. Tämä on järkevä ensyklopedinen käytäntö, jota olet itsepäisesti yrittänyt sotkea ja muuttaa huonompaan suuntaan.--217.112.249.156 6. maaliskuuta 2007 kello 10.15 (UTC)

Peruste 3 : Tohtori Juha Pentikäinen Kalevalan Maailma, Yliopistopaino, 1989: s. 18 "Mytologia on varsin lähellä "muinaisuskoa" tai "kansanuskoa", sisältäen myös myyttien ohella, esikristillistäuskontoa valaisevaa folkloreaja tietoutta. s.19 :" Ennen 1700-lukua kirjallisuudessa esiintyneiden harvalukuisten kansanrunouttaja kansanuskoa koskeneiden mainintojen tavoitteena on usein ollut pakanuuden poisjuuriminen ja siitä varoittaminen uskonpuhdistuksen hengessä. Tunneituin näistä maininnoista on Mikael Agricolan Psalttarin suomennoksensa esipuheeseen liittämä "suomalaisten jumalien luettelo" 1551. s.218:" 1700-luvulla kansanrunoutta oli tutkittu etupäässä juuri kansanrunouden näkökulmasta. Porthanin oppilas Lencquvist hahmotti kuvaa suomalaisesta tietäjästä, joka hallitsi ektaasitekniikan. Jo 1600-luvun noitaoikeudenkäyntien pöytäkirjat olivat kertoneet suomalaisista tietäjistä ja heidän varautumissanoistaan, joita sittemin on merkitty eri puolilla Suomea, Karjalaa ja Inkeriä. ja s.223: " Noituutta on pidetty etenkin Etelä-ja Keski-Euroopassa nimenomaan suomalaisten erityisoikeutena" ja s. 224:"Kalevalaisen shamaaniepiikan eräs keskeisteema on vuorovaikutus ja kilpailu suomalaisten ja lappalaisten noitien välillä. 1600-luvun noitaoikeudenkäyntien pöytäkirjat osoittavat , että monet parantajat ja tietäjät kävivät nimenomaan Lapissa noidan opissa". " s.225:" Historiallisesti on joka tapauksessa selvää, että lappalaiset ja suomalaiset elivät ja liikkuivat vuosituhansia toistensa tuntumassa Suomenniemellä. Kielentutkijat ovat osoittaneet, että sana "hämäläinen" ja saamelaisten omakielinen nimitys "sabmelâs" tarkoittaa samaa. Ehkäpä Hämeen seutu olikin se paikka jossa nämä usein toisensa kohtasivat". ------Tässä tohtori Pentikäisen kirjassa on mainittu nyt se pyytämäsi (Joonas) kohta; onko Kalevalaista- runoutta-loitsuperinnettä-kansanuskoa juurittu tai yritetty kitkeä pois suomalaisilta Ruotsin vallan aikana. Asiasta on tutkijan kirjassaan mainitsemaa asia; noitavainooikeudenkäyntien pöytäkirjoja on olemassa. Aikaisemmin olen osoittanut mm. Tohtori Pöllän väitöskirjaan vedoten, että ko. TIETÄJÄSUKUJA oli paennut Ruotsin vallan noitavainoja Savoon ja Karjalaan, kauemmas Ruotsin vallan ytimestä. Olisi muuten tarkistettava ko. noitavaino artikkelien sisältö ja talonpoikaislevottomuuksien syyt uudelleen, jota olenkin esittänyt lähteisiin perustuen, mutta Joonasl ja ML ovat ne deletoineet tai uudelleenohjanneet ko. sivut ja lähteet ovat tipahtaneet samalla pois. Nyt olisi aika tarkistaa Wikipediassa näiden artikkelien taso uudelleen tai tehdä uudet artikkelit lähteisiin perustuen--Seppoilmari-suomalainen 5. maaliskuuta 2007 kello 09.21 (UTC)

Höpö höpö, eihän siinä mitään sellaista sanota. Totta kai noitavainoihin kuuluneista oikeudenkäynneistä on pöytäkirjoja ja kukaan ei ole missään vaiheessa yrittänytkään kieltää, etteikö noituus olisi ollut laitonta (varsinkin noituudella vahingoittaminen oli ollut laitonta jo tuhansia vuosia ennen Ruotsin valtakunnan syntyä). Sinä olet toistuvasti väittänyt, noitavainot olisivat olleet jokin esivallan järjestämä operaatio erityisesti suomalaista pakanuutta vastaan mikä väitteenä on täyttä puppua eikä tässäkään niin sanota. Kaikki tämän väitteen epätieteellisyyttä ja Sepon vihreellisiä lähteiden lainaamisia ja tulkintoja koskevat argumentit löytyvät jo noiden Sepon mainitsemien artikkeleiden keskustelusivuilta ja niitä ei ole syytä toistaa tässä.--Joonasl (kerro) 5. maaliskuuta 2007 kello 09.29 (UTC)

Ks. noitavainot artikkelista sinun höhöpösi, on väärin--Seppoilmari-suomalainen 5. maaliskuuta 2007 kello 10.09 (UTC)

Kuka ne noitavainolait sitten sääti, jos ei Ruotsin valta. Muillahan valtaa ei ollut. Kyllähän niitä nyt vaan käytettiin suomalaisten pakanoiden uskon kitkentään . Sinähän sanot sitä pupuksi ja höpöhöpöksi, niin tietenkin onhan sinun kantasi tiedossa. MUTTA SE EI OLE OK.

Ks. esittämäni UUDET tutkijoiden lausumat. mm. "Ennen 1700-lukua kirjallisuudessa esiintyneiden harvalukuisten kansanrunouttaja kansanuskoa koskeneiden mainintojen tavoitteena on usein ollut pakanuuden poisjuuriminen ja siitä varoittaminen uskonpuhdistuksen hengessä. Tunneituin näistä maininnoista on Mikael Agricolan Psalttarin suomennoksensa esipuheeseen liittämä "suomalaisten jumalien luettelo" 1551. Pentikäinen s.218:" Kyllä sinulla on suppea historian näkemys jos sanot ylläolevia lainauksia täydeksi höpöhöpöksi ja että se on PUPPUA...Kaikenlaisia historian asiantuntijoita???--Seppoilmari-suomalainen 5. maaliskuuta 2007 kello 10.31 (UTC)

Kuten artikkelista ja lähdekirjallisuudesta selviää, ensimmäinen kirjallinen säilynyt laki, jossa kielletään noituudella vahingoittaminen on Hammurabin laki 1760 eaa, eli siinä, että noituus oli laitonta ei ollut mitään poikkeuksellista tai tavatonta tai Ruotsin valtiolle omintakeista. Noitavainot syntyivät keskieurooppalaisten noitasapatti-teorioiden levittyä Ruotsiin Saksan ja Viron kautta 1600-luvulla eikä niissäkään ollut mitään Ruotsin valtiolle omintakeista tai erityislaatuista. Enkä minä sano antamiasi lainauksia höpö höpöksi; on yleisessä tiedossa, että puhdasoppisuuden aikana (jälleen koko Euroopanlaajuinen ilmiö, ei mitenkään Ruotsille tai Suomelle ominainen) pyrittiin pakanallisia tapoja kitkeä. Mutta miten sinä nyt yhdistit tuon noitavainoihin? --Joonasl (kerro) 5. maaliskuuta 2007 kello 10.40 (UTC)

Voi , voi Joonas, en minä sitä nyt tarkoita etteikö Noitavainoja olisi ollut vaikka Hammurbista alkaen. Miten sinä saatat sellaista edes ajatella. Minähän olen koko ajan selvittänyt lähteisiin perustuen, ETTÄ Ruotsin vallan aikana Suomessa kansanuskoa kitkettiin pois mm. noitavainolakien avulla, jotka olivat vallan välineitä ja sitten myös pakanallisuutta noitavainojen avulla luterilaisen kristinuskon tieltä. Pakanallisen kansanuskon poistamiseksi käytettiin noitavainolakeja. Siis niitä KÄYTETTIIN MYÖS suomalaisen kansanuskon KITKEMISEKSI. Se onko se oikein tai väärin ei ole se POINTTI. Vaan se, mikä oli historiankirjoitus. Ja se oli, että MYÖS (muiden merkitysten ohella) kalevalaista kansanuskoa kitkettiin Ruotsin vallan säädöksillä pois. Tavoitteena oli tietenkin ruotsinmielisen vallan saamiseksi suomalaisten päähän, ja koko Suomeen. Mutta suomalaiset jotka olivat niin jukuripäitä (kuten Paavin bulla kertoo) että se oli kovin vaikeaa.... Oli tärkeää saada kansa yhtenäiseksi.(hallitseminen olisi helpompaa), Ruotsi ja Suomi, kuten Venäjä yritti Venäläistämisen (sortokausien-) aikoina 1899 ja 1914, mutta se jäi kesken. Siis noitavainoja useiden tutkijoidenkin mukaan oli käytetty kalevalaisen kansanuskon kitkemiseen, ja siihen olivat syynsä (ainahan syitä on). Suomessa se aiheutti kansanuskon vähenemisen ja ainakin siirtymistä ITÄÄN ja myös ko. syytettyjen TIETÄJÄSUKUJEN SIIRTYMISTÄ. Luulen ettet sinä ymmärrä vai olisiko toivoa???--Seppoilmari-suomalainen 5. maaliskuuta 2007 kello 15.55 (UTC)

Sinä olet silvittänyt niin ymmärtämällä ja lainamalla lähteitä väärin kuten kyseisen sivun keskustelusivun keskustelusta ilmenee. Väität, että näin on esitetty useiden tutkijoiden toimesta, mutta se ei pidä paikkaansa. Et ole esittänyt yhtään sellaista lainausta lähdeteoksessa, jossa tämä olisi sanottu suorasanaisesti ilman tekemääsi tulkintaa tai käsitteiden pyörittelyä. Valitettavasti on ilmeistä, että et tule tätä koskaan ymmärtämään. --Joonasl (kerro) 6. maaliskuuta 2007 kello 08.49 (UTC)

Kun sinä et lainaa lähteitä ollenkaan tai joitakin ruotsalaisia lähteitä sinä et ymmärrä suomalaiseta kulttuurista tai ko. tutkijoiden neljän perusteen lähteitä ollenkaan tai sanot niitä höpöhöpöksi (on korkea arvoista mietintää)- näin on, minkäs teet---Seppoilmari-suomalainen 6. maaliskuuta 2007 kello 08.54 (UTC)

Tämä ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Kirjoittamani artikkelit on tarkasti lähteistetty ja mikäli näin ei ole voit pyytää tarkkaa viittausta {{lähde}}-mallinneella. --Joonasl (kerro) 6. maaliskuuta 2007 kello 08.57 (UTC)

Kalevala artikkeliin tai viimeksi Puhdasoppisuuden aika Suomessa on niitä, joissa olen lähteisiin perustuen esittänyt useita kertoja muokkausta ja tuonut lähteet esiin keskustelussa. MUTTA sinä DELETOIT surutta, sinulla on siihen oikeus, en minä sille mitään voi--Seppoilmari-suomalainen 6. maaliskuuta 2007 kello 09.04 (UTC)

Peruste 4 :. Onko Kalevalan runoissa mainittu Kalevalasta ennen KIRJAA? On katso Tohtori Juha Pentikäinen, Kalevalan Maailma s.191: " Lönnroth pohtii aihetta seuraavasti: Paikkoja joissa Väinämöinen j.m. (ja muut) eleli kutsutaan usein Kalevalaksi, toisissa mainitaan Kalevalan kankahista, kaskista, kaivoista, koirista, käkösistä j.n.e. niinkuin vanhassa Karjalan laulussa tyttö kysyy sulholta: " Kävitkö Kalevalassa?" Sulho : Kävimpä Kalevalassa,"..Haukkuiko Kalevan koirat Kalevan kankahilla j.n.e."----- Tässä Lönroth on kuullut suomalaisten runonlaulajien määrittelevän muinaisen Suomen ja ympäristön alueen (- ennen Ruotsin valtaa) kuuluvan Kalevalaan alueeseen (Ja Caelic hallitsi finnejä) ja Kalevalaisen ajan Suomen esihistoriaksi, ennen kristinuskon tuloa (viittaus Mikael Agricolan 1551 Psalttari; Calevanpojat jne.). --Seppoilmari-suomalainen 5. maaliskuuta 2007 kello 09.51 (UTC)

Kalevalamitta Länsi-Suomessa

"Kalevalamitan käyttö alkoi kadota Länsi-Suomessa ja myöhemmin muualla uskonpuhdistuksen jälkeen, kun luterilainen kirkko kielsi laulutradition pakanallisena ja toisaalta kun eurooppalainen painoihin ja riimeihin perustuva runon muotokieli levisi maahan. Agricolan ja myöhempienkin oppineiden mukaan Hämeessä esiintyi vielä 1500-luvulla taitoa sepittää ja esittää pakanuudenaikaisia eli kalevalamittaisia runoja.[4] Vienan Karjalassa perinne säilyi näihin päiviin saakka.[5] "

Voisiko tätä hieman tarkistaa ja tarkentaa. On Länsi-Suomessakin muistaakseni sepitetty kalevalamittaisia runoja ainakin 1600-luvulla (kuten se tarina petollisesta miehestä, joka lähti "muille maille vierahille") (Ritvalan helkavirret) ja kerrottu vielä 1700-1800-luvulla, kuten tuolloin tallennettu Elinan surma (tosin tällöin ehkä enää marginaalisesti??). --ML 6. maaliskuuta 2007 kello 10.24 (UTC)

Lyhyesti, kyllä näin on--Seppoilmari-suomalainen 6. maaliskuuta 2007 kello 10.29 (UTC)

Mutta poistit DELETOIJANA likaa eli varsinaista tietoa, joten sen osuuden palautin: Agricolan ja myöhempienkin oppineiden mukaan Hämeessä esiintyi vielä 1500-luvulla taitoa sepittää ja esittää pakanuudenaikaisia eli kalevalamittaisia runoja. Vienan Karjalassa perinne säilyi näihin päiviin saakka. Matti Pöllä ja Matti Kuusi ovat esittäneet, että merkittävä osa kalevalaisesta runodesta olisi tullut Karjalaan Pohjanmalta ja Savosta tulleiden siirtolaisten mukana. Pöllä on myös esittänyt, että näiden siirtolaisten joukossa saattoi olla myös nuijasodan jälkiselvittelyitä pakenevia tai noituudesta syytettyjä tietäjäsukuja. Pöllän mukaan Vienan alueella talletetun runouden juuret löytyvät Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla esiintyneestä perinteestä, mutta siinä on myös Karjalasta ja Savosta saatuja vaikutteita. (ref)väitöskirja Matti Pöllä Hiidenkivi 1/1999 s. 20-21. --Seppoilmari-suomalainen 6. maaliskuuta 2007 kello 10.36 (UTC)

Vain tarpeeton, epäoleellinen ja mahdollisesti paikkansapitämätön maininta Agricolasta oli poistettu. Palautit sen väärään kohtaan ja samalla toit Matti Pöllää käsittelevän osuuden artikkeliin kaksinkertaisena.--217.112.249.156 6. maaliskuuta 2007 kello 10.43 (UTC)

Agricola tiesi kalevalaiset jumalat ks. Psalttari 1551 ja muutoinkin kalevalanmittaiset runot ja loitsut , joita kovin paheksui, noitavainosäännösten vuoksi. Kalevalainen /suomalainen kulttuuri oli siis tiedossa ennen Kalevala kirjan yhteenvetoa 1835 ja 1849, Kalevala on pääasiassa suullisen tiedon ns. loitsujen koontikirja (lähde löytyy) --Seppoilmari-suomalainen 7. maaliskuuta 2007 kello 12.14 (UTC)

Agricola mainitsee "karjalaiset ja hämäläiset jumalat", mutta ei käsittääkseni kuvaile kalevalamittaa missään. Vaikka Agricolan aikalaiset Länsi-Suomessa aivan varmasti tunsivat kalevalamitan, Agricola itsessään ei ole siitä kertova lähde.--217.112.249.156 7. maaliskuuta 2007 kello 12.16 (UTC)

No niin sillä selvä, mitä siitäkään väittelemään . Saivartelua . Katso allaolevan otsikon mukainen teksti....--Seppoilmari-suomalainen 7. maaliskuuta 2007 kello 16.40 (UTC)

Mistä Kalevala kumpuaa?

Ehdotan seuraavanlaista lainausta ja tekstiä:

Mistä Kalevala kumpuaa? Matti Kuusi ja Pertti Anttonen tuovat esiin Kalevalakielen normit, jotka ovat olleet käytössä itämerensuomalaisten laajalla alueella jo 2500-3000 vuotta sitten. Kalevala on kerätty tämän taruston perusteella:

"Kalevalan kokoonpanoa helpotti se, että vanha epiikka ja lyriikka, häätarusto, loitsut ja arvoitukset on sepitetty samaa kalevalaista runomittaa. Kalevalakielen normit ovat suunnilleen samat suomalaisilla,karjalaisilla, inkeriläisillä, vatjalaisilla ja virolaisilla. Se näyttää syntyneen myöhäiskantasuomalaisena aikana, kantabalttilaisen kulttuurin runokulttuurin vaikutteista, 2500-3000 vuotta sitten. Kalevala noudattaa ns. klassista kalevalamittaa, joka on vallitsevana Suomenlahden pohjoispuolella ja Inkerissä".(ref) Pertti Anttonen ja Matti Kuusi, Kalevala lipas, SKS, 1999, s.81 ..--Seppoilmari-suomalainen 21. maaliskuuta 2007 kello 18.00 (UTC)

Joko käännökset romaniaksi unohtui?

Joko käännökset romaniaksi unohtui?

Kirjailija ja taidehistorioitsija Barbu Brezianu, Romania – Suomi ystävyysyhdistyksen jäsen on julkaistynyt romaniaksi vuonna 1942 ensimmäisen käännöksen eepoksesta, nimellä ”Kalevala, rohkeiden maa”, jossa alkusanat Ion Marin Sadoveanu. Käännöksen erinomainen laatu sai Kulttuuriyhteistyön toimikunnan palkinnon Alexander Philippide suosituksesta. Toinen painos ilmestyi vuonna 1974 otsikolla ”Kalevala” Șerban Cioculescun esipuheella. Vuonna 1999 hän julkaisi tarkistettu painos, kirjailijan ja diplomaatin Mikko Heikinheimon esipuheella.

Vuonna 1959 tehty ja v. 1968 ilmestynyt ensimmäinen painos Editura pentru literatura sitten toinen painos ilmestynyt ” KALEVALA : Epopee populară finlandeză” Iulian Vesperin käännös. Bucureşti : Editura Biblioteca Bucureştilor, 2001. 483 p.; ISBN 973-8369-18-5

--84.250.158.224 16. huhtikuuta 2013 kello 21.23 (EEST)

Arkistoitu vertaisarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Olisi korkea aika saada tämä tärkeä artikkeli laadukkaaksi. Me suomenkieliset wikipedistithän olemme eräällä tavalla nykyajan eliaslönnroteja. Artikkelin voisi kehittää syksyyn mennessä suositelluksi. Lähdekirjallisuutta löytyy paljon kehittämisen pohjaksi. --Savir (keskustelu) 3. kesäkuuta 2020 kello 15.54 (EEST)

Osio "Tapahtumat" on enimmäiseen lähteetön. Sen lähteenä voisi kuitenkin pitää itse teosta, joten viitteistys ei sikäli ehkä ole välttämätön, jos tiedot on todettu paikkaansapitäviksi. --Savir (keskustelu) 3. kesäkuuta 2020 kello 16.24 (EEST)

Erittäin hyviä lähteitä lienee runsaasti, joten tämä on kiitollinen parannettava. Muutaman viime vuoden uudet lähteet pitäisi varmaan tsekata (ainakin Kalevala-seuran vuosikirja, vaikka siinä käsitellään paljon muitakin teemoja kuin Kalevalaa). Kalevala-mitan, Kalevalan myyttien ja uskonnollisten elementtien ja Kalevalan historiallisen taustan aihepiiristä on viime vuosina kirjoitettu paljon, etenkin tutkija nimeltä Frog ja kielitieteen osalta myös Janne Saarikivi. Näihin uudempiin tuloksiin (varmaan paljon muitakin) olisi hyvä laajentaa. Aihe on niin laaja, että hyvin monipuolista aineistoa on paljon läpikäytäväksi mutta varmasti myös palkitseva.--Urjanhai (keskustelu) 3. kesäkuuta 2020 kello 21.50 (EEST)

Keskeisimpiä pääasioita artkkelissa luultavasti on kohtalaisen hyvin, mutta pääartikkeleita voi tulla erotettaviksi ja rakennetta tasapainotettavaksi eri osiltaan ja tärkeimpiä osioita syvennettäviksi ja hiukan päivitettäviksi. --Urjanhai (keskustelu) 3. kesäkuuta 2020 kello 22.08 (EEST)

Mä sanon heti aluksi, että tämä on kysymys, johon liittyy sekä negatiivisia että positiivisia mielikuvia. Itse olen kivisen tien kautta oppinut pitämään Kalevalasta. Ehkä olisi hyvä saada sitä negatiivista palautetta jos sitä on muilla, eli tietoa mistä se johtuu. Onko se vain koululaitokseen liittyvää vihamielisyyttä vai mitä en tiedä. Itse olen tämän selättänyt ja toimin aktiivisesti kalevalaisen perinteen elvyttämisessä. Eli tämä vaikeus, miksi tämmöinen kestää 50 vuotta että voi oppia pitämään tai edes suhtautumaan neutraalisti? Teen kaikkeni että tästä tulisi hyvä artikkeli. --Höyhens (keskustelu) 9. kesäkuuta 2020 kello 01.40 (EEST)

Artikkelin pääkuvana on nyt mitäänsanomaton vanha kansikuva, jossa on lähinnä vain pientä tekstiä. Eikö olisi parempi käyttää jotain Gallen-Kallelan maalausta sen tilalla ja siirtää kansikuva historiaosioon. --Savir (keskustelu) 19. kesäkuuta 2020 kello 23.30 (EEST)

Bibliofiileille ensipainoksen kansi on erityistä merkitystä omaava ja se on myös neutraali. Esim. jonkun maalauksen valinta olisi subjektiivinen ratkaisu, ja arvioin näin vaikka esim. itse olenkin juuri Gallen-Kallelan maalausten suuri ihailija ja uskoisin, että ymmärrän niiden suuren merkityksen.--Urjanhai (keskustelu) 20. kesäkuuta 2020 kello 10.41 (EEST)

Minäkin kannatan ensipainosta mallineeseen. Kuvan alle voisi tosin merkitä, onko kyseessä nimiösivu vai kansikuva. Oletan että nimiösivu, mutta en tiedä varmaksi. --Miihkali ^{(K • M)} 21. elokuuta 2020 kello 13.07 (EEST)

Nimi Kalevala pitäisi kai kursivoida joka paikassa tekstiä, vai mitä? Ainakin pitäisi valita joko kursivointi tai normaali fontti. --Savir (keskustelu) 20. kesäkuuta 2020 kello 23.09 (EEST)

Artikkelin määritelmälauseessa väitetään, että Kalevala on myös Karjalan tasavallan kansalliseepos. Onko se totta, ja onko väitteelle mitään lähdettä? --Savir (keskustelu) 26. heinäkuuta 2020 kello 00.43 (EEST)

Poistin nyt sen Karjala-väitteen määritelmälauseesta. Sen oli joku ip käynyt lisäämässä ilman lähteitä. Jos sille löytyy arvovaltainen lähde, joka ei ole käyttänyt lähteenään meidän artikkelia, sen voi lisätä takaisin. --Savir (keskustelu) 26. heinäkuuta 2020 kello 00.55 (EEST)

Unohtakaa koko juttu. Ei siitä mitään tule. --Höyhens (keskustelu) 31. heinäkuuta 2020 kello 23.53 (EEST) Tai ehkä sittenkin. --Höyhens (keskustelu) 31. elokuuta 2020 kello 09.34 (EEST)

Rautainen artikkeli, bravo! Todella kattava mutta kuitenkin selkeästi ja ymmärrettävästi kirjoitettu. Pituutta on melko lailla, muttei mielestäni liikaa. Pari kysymystä heräsi. Artikkelissa mainitaan useassa kohtaa Lönnrotin tekemistä muutoksista runoihin, ja ettei Kalevalaa sellaisena kuin me sen ymmärrämme ollut olemassa ennen häntä. Tätä aihetta voisi vielä hieman avata, esimerkiksi runojen alkuperää käsittelevässä alaluvussa. Olen ymmärtänyt, että kansanrunojen ”Kalevala” oli jonkinlainen genre tai aihesikermä, jossa seikkailivat erilaiset kansanperinteen heerokset vaihtelevissa arkkityyppisissä tilanteissa. Variaatioita tapahtumista oli tietysti loputtomasti, ja runonlaulajat varmaankin muuttelivat tarinoita tietoisesti omaan makuunsa tai esitystilanteeseen sopivammiksi. Ehkä tästä aiheesta voisi kirjoittaa selkeämmin. Oliko tarinoilla esimerkiksi jo ennen Lönnrotia summittainen kronologia, jonka puitteisiin seikkailut periaatteessa sijoittuivat? Kristillisen ajan runonlaulantaperinteestä voisi myös kirjoittaa hiukan enemmän. Suuri osa Kalevalan runoudesta lienee kuitenkin tosiasiallisesti kristillisen ajan tuotosta – synkretismi on vanhoissa SKVR:ssa siksi laajalti esillä. --Miihkali ^{(K • M)} 21. elokuuta 2020 kello 13.07 (EEST)

Kalevalan pohjana olleista runoista, niiden henkilögalleriasta ja mahdollisesta kronologiasta sekä sen suhteesta Kalevalaan, voisi ehkä kertoa tarkemmin ja kootummin. Tässä artikkelissa noihin aiheisiin viitataan siellä täällä. Osio "Kalevalaisten runojen alkuperä" ei ole minun kirjoittamani. Katson voisiko aiheesta kirjoittaa vertailevan osion tai ainakin kappaleen. Itse en ole kiinnittänyt esikalevalaisten tarinoiden kuvauksiin kovin tarkasti huomiota lähteitä lukiessani, ehkä koska olen katsonut, että niiden paikka olisi ehkä artikkelissa Suomalainen kansanrunous. --Savir (keskustelu) 26. elokuuta 2020 kello 16.37 (EEST)

Laatuarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Ehdotan hyväksi. Kauttaaltaan lähteistetty, suhteellisen pitkä (76 kt) ja sisällöltään monipuolinen, ja lukuisissa ala-artikkeleissa on lisätietoa. Kävi vastikään läpi vertaisarvioinnin. --Savir (keskustelu) 3. lokakuuta 2020 kello 20.39 (EEST)

Oliko jokin erityinen syy, miksi et vienyt tätä suositeltu-äänestykseen? Mielestäni siihen olisi hyvinkin potentiaalia. --Miihkali ^{(K • M)} 10. lokakuuta 2020 kello 15.11 (EEST)

Minusta alkoi tuntua, ettei tätä valittaisi suositelluksi. Artikkelin aihekin on niin tunnettu, ettei se erityisesti kaipaa lisää näkyvyyttä löytyäkseen. Jokin laatumerkintä on kuitenkin aina hyödyllinen, sillä se antaa artikkeleille uskottavuutta. --Savir (keskustelu) 10. lokakuuta 2020 kello 20.38 (EEST)

Minustakin tämä olisi voinut mennä suositeltu-äänestykseen. K-Pedia (keskustelu) 2. marraskuuta 2020 kello 22.24 (EET)

Artikkelin ei katsota kuuluvan laatuarvioitavaksi. Arkistoin keskustelun. --Savir (keskustelu) 4. marraskuuta 2020 kello 00.00 (EET)

Europaeuksen osuus

Väitetään, että David Emmanuel Daniel Europaeus keräsi matkoillaan enemmän runonsäkeitä kuin itse Lönnrot, ja Uudessa Kalevalassa olisi enemmän Europaeuksen kuin Lönnrotin keräämiä runoja. Näin ollen Europaeuksen osuus tässä artikkelissa näyttää kovin vähäiseltä. Onko tällaisissa väitteissä perää? Jos on, tulisiko Europaeuksen työtä kuvata tarkemmin? -- Inehmo (keskustelu) 1. joulukuuta 2020 kello 07.52 (EET)

Tämä artikkeli perustuu nyt lähdekirjallisuuteen. En muista että tuota toimittaja Kivimäen väitettä olisi löytynyt niistä, mutta voin tarkistaa joskus myöhemmin. Ei Europaeusta kuitenkaan ole syytä nostaa Lönnrotin rinnalle. --Savir (keskustelu) 1. joulukuuta 2020 kello 11.18 (EET)

Lisäsin artikkeliin nyt pari lausetta Europaeuksen osuudesta Kansallisbiografian artikkelin pohjalta. --Savir (keskustelu) 1. joulukuuta 2020 kello 11.27 (EET)

Populaari-kulttuurissa lisäys

Ymmärtääkseni myös Marvel sarjakuvat ja MCU: on viittaukset Kalevalaan ja muinaus-skandidaaviseen kulttuuriin (viikinkiuskonto 1000-luvulla Pohjoismaissa) vietynä nykyaikaan.

Tai esim. Tolkienin Keski-Maasta ja sen hahmot perustuvat Kalevalaan ja sodankäyntiin. Myös scifi perustuu osittain Kalevalaan, sodankäyntiin, ajatukseen kuolemattomuudesta ja kaikkivoipaisuudesta. Tähän perustuu niiden tuottavuus ja ihmisten maine jotka ovat luoneet asiat tai rahan ja leivän ansaitseminen itselleen ja lähimmäisille. AntMan416 (keskustelu) 29. elokuuta 2021 kello 16.34 (EEST)