Keskustelu:Geenimuunneltu organismi

Miksi geenimuuntelu on ohjattu Geenimuunneltu elintarvike-sivulle vaikka se ei ollenkaan ole sama asia?

Geenimuuntelu ohjaa nyt artikkeliin Geenitekniikka. -Aslak 30. heinäkuuta 2005 kello 10:15:32 (UTC)

Lähteet ja epämääräiset väitteet

Muun muuassa seuraavat väitteet on todistettava: Genimuunneltua ruokaa on myynnissä suomessakin, jos on niin mitä? Eu on hyväksynyt geenimuunnellun rapsen. Käsittääkseni EU on kieltänyt kaiken geenimanipuloidun ruuan. Artikkelissa ei myöskään kerrota siitä, että EU on kieltänyt USAa (lähes ainoa geenimanipuloidun ruuan tuottaja) tuomaan geenimanipuloitua ruokaa, koska niitä EI ole pystytty kokeilla todistamaan turvallisiksi. Ja muuten Geenimanipuloitua ruokaa ei tuoteta lähes koko maailmassa vaan käytännössä vain USAssa. Lähes kaikki muut maat ovat sen kieltäneet, sillä niiden turvallisuutta ja terveellisyttää ei ole pystytty todistamaan. Pääasia on nyt kuitenkin neutralisoida artikkeli ja poistaa tai todistaa nuo epämääräiset väitteet--Kalamies 20. tammikuuta 2007 kello 12.05 (UTC)

Aihe on todella tärkeä, ja siitä tiedetään valitettavasti hyvin vähän; tavalliset ihmiset vielä vähemmän, joten olisi ensiarvoisen tärkeää, että väitteet joita esitetään ovat todella oikeita, eivätkä pohjaudu jonkun mielipiteeseen, kuulopuheeseen tai "sivistyneeseen arvioon".--Kalamies 20. tammikuuta 2007 kello 12.13 (UTC)

Lisäsin tietoa gm-kasvien viljelystä ja tuotteita koskevasta lainsäädännöstä. Valitettavasti minulla oli vain yksi lähde: bioteknologia.info-sivusto. Artikkelin tasapuolisuuden takia lisälähteet olisivat tärkeitä. --PeeKoo 20. tammikuuta 2007 kello 21.11 (UTC)

Todella hienoa. On totta että tarvitsemme lisää lähteitä, mutta jo nyt artikkeli on huomattavasti parempi kun siinä on jo yksi lähde ja tietoja jotka tiedetään todeksi. Tuon lähteetön mallinneenkin voi nytten poistaa.--Kalamies 21. tammikuuta 2007 kello 08.35 (UTC)

Epämääräiset lähteet II : GM-elintarvikkeet aiheuttavat kuolemantapauksia

Artikkelissa siteerataan kansalaisten bioturvayhdistystä (joka ei mielestäni muutenkaan ole lähteistä vakuuttavin): Geenimuunneltuja elintarvikkeita on tähän mennessä ehditty tutkia vasta hyvin vähän, mutta ne ovat jo aiheuttaneet allergisia reaktioita, myrkytystiloja, ja jopa kuolemantapauksia. Bioturvayhdistyksen sivulla saman lauseen viitteenä on seuraava artikkeli http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?cmd=Retrieve&db=PubMed&list_uids=7765187&dopt=Citation. Yhteenvetona:

• Tapaukset ovat vuodelta 1989 (biotekniikassa siis lähes kivikaudella), joten nykyisten menetelmien uhat eivät IMO ole läheskään samoja.
• Sairauden aiheuttajaa ei tiedetä: precise contaminant(s) causing the disease is still unknown. ja At present, it is unknown which particular changes in the production process contributed to the formation of the etiological agent(s)
• Kyseessä on yksi ainut tuote, tryptofaani-ravintolisä, ei edes elintarvike (joten tuo "ne ovat jo aiheuttaneet allergisia..." vaikuttaa hyvinkin liian voimakkaalta

Joten, jos kukaan ei mahdottomasti vastusta, vähennän tuon lausunnon jyrkkyyttä huomattavsti lähiaikoina. --albval 22. tammikuuta 2007 kello 09.02 (UTC)

Vähennä vaan. pointin on kuitenkin säilyttävä. Eli GM ruokia ei ole vielä tutkittu tarpeeksi, ja ne ovat tutkitusti aiheuttaneet vahinkoa ihmisille, tosin viimeisestä todistetusta tapauksesta on aikaa. On kuitenkin otettava huomion, että myös kansalaisten bioturvayhdistys ei ole keksinyt juttuja itse, vaan on pätevästi merkinnyt tieteelliset lähteet jokaiselle väitteelleen. Eli ei ne mitään roskaa puhu. On tietenkinkin puhuttava hyvistä puolista, mutta neutraalissa artikkelissa ei saa myöskään unohtaa lähteellistä todistettua kritiikkiä.--Kalamies 22. tammikuuta 2007 kello 16.21 (UTC)

Vielä sen verran. Että artikkelissa ei väitetä niiden aiheuttavan kuolemnatapauksia, vaan siinä sanottiin, että ne ovat(mennyt muoto) aiheuttaneet kuolemantapauksia.--Kalamies 22. tammikuuta 2007 kello 16.38 (UTC)

Noin. Laitoin nyt oman versioni, mikä ainakin IMO on melko NPOV-kamaa. Saat toki muokata:-) Tuosta bioturvayhdistyksestä sen verran, että toki ne perustavat väitteensä lähteiden varaan, mutta roskan puhumisesta voi silti olla montaa mieltä. Ainakaan sen jälkeen kun olin lukenut tuon Mayeno & Gleichin artikkelin, en kyllä sen perusteella menisi noin jyrkkäsanaista tekstiä julkaisemaan. (Se kun on heidänkin ainoa viitteensä kuolemantapauksille). Varsinkin kun GM:n riskien ekstrapoloiminen 1980-luvulla sattuneesta tapauksesta tähän päivään on biotekniikan ja sen sääntelyn huiman kehityksen takia melko analoginen nykyisen lentotoiminnan riskien arviointiin Wrightin veljesten suoritusten perusteella:-) --albval 23. tammikuuta 2007 kello 07.58 (UTC)

Hienoa. juuri tuollaista kaivattiin, sillä asia on ehkä hieman jyrkästi sanottu, mutta silti totta. Itse ainakin olen täysin tyytyväinen muokkaukseesi, vaikka suhtaudunkin skeptisesti geenimanipuloituun ruokaan, ja olen sitä mieltä, että artikkelissa on nähtävä hyvien puolien lisäksi myös ne huonot, joita ei voida kiistää.--Kalamies 23. tammikuuta 2007 kello 18.10 (UTC)

Hyvä, että kelpasi:-) Itse olen taas työnkin vuoksi enemmän geenimanipulointiin positiivisesti suhtautuva, joten minulle tuon skeptisen näkökannan esille tuominen on puolestaan hieman vaikeampaa --albval 24. tammikuuta 2007 kello 07.04 (UTC)

Siirto

Siirsin sivun Geenimuunneltu elintarvike uudelle nimelle geenimuunneltu organismi lisäiltyäni artikkeliin reilun määrän tekstiä ja järjesteltyäni kappaleita. Muutosten jälkeen artikkeli kertonee toivottavasti nyt GMO:ista yleensä eikä pelkästään vain GM-elintarvikkeista. Feel free to disagree. --albval 15. maaliskuuta 2007 kello 22.15 (UTC)

Sopivat linkit

On ollut eriäviä näkemyksiä siitä, voiko erääseen adressiin linkittää. Nähdäkseni adressit kertovat lukijalle olennaista geenimanipulaatioon liittyvistä argumenteista ja näkemyserojen laajuudesta. Linkkien yhteydessä on kuitenkin ehdottomasti syytä kertoa adressista tärkeimmät asiat kuten kuka adressin takana on, jotta lukija voisi arvioida linkkiä kriittisesti. Lukijoille lienee selvää, ettei Wikipedia suosittele esimerkiksi jonkin adressin allekirjoittamista, vaikka se linkin johonkin adressiin tarjoaisikin. --PeeKoo 17. syyskuuta 2007 kello 09.07 (UTC)

Olen samaa mieltä, Wikipedia ei tietenkään suosittele mitään vetoomusta tms. mutta aiheesta muualla osiossa voi olla myös kriittisempiä dokumentteja ja adressi, jonka takana olevat järjestöt kerrotaan selvästi. Vaihdoin muuten linkkiin sivuston documents osion, joka on jo puoleettomampi. Sieltä löytyy siis aika kattavasti tietoa erilaisista tutkimuksista gm ruokaan liittyen.--kalamies 17. syyskuuta 2007 kello 14.29 (UTC)

Kaikki adressien mainokset ovat kiellettyjä. Ks. kahvihuoneen keskustelu Wikipedia:Kahvihuone_(käytännöt)/Arkisto15#Adressit_linkit-osiossa. --Zxc 17. syyskuuta 2007 kello 18.09 (UTC)

Ei se nyt ihan niin mennyt. Kyseessä ei ole Wikipedian virallinen käytäntö, vaan keskustelu, josta kaikki edes eivät olleet samaa mieltä (esim. Agonyn loistavat perustelut: Itseasiassa essee ulkoisista linkeistä suosittelee vain "Jos artikkelissa käsitellään selkeästi kahta eri näkökulmaa (nk. aihetta kannattavaa ja aihetta vastustavaa), tulee ulkoisten linkkien olla tasapainossa: sekä aihetta kannattavia että aihetta vastustavia ulkoisia linkkejä tulisi olla yhtä monta". Eli sivusto itsessään olisi hyvä lisä aiheesta muualla -osioon, mutta vastapainoksi tulisi löytää myös GM:n puolesta puhuva, yhtä laaja sivusto. --Agony (403) 18. syyskuuta 2007 kello 08.36 (UTC)). Mutta linkki korvattiin muilla tietopankeilla aiheesta, joten en jaksa enään tapella aiheesta.--kalamies 18. syyskuuta 2007 kello 12.45 (UTC)

Kaikki taisivat kyllä olla sitä mieltä siitä asiasta, että adresseja ei Wikipediaan laiteta. Ja kuten viimeisestä kahvihuonekommentistani käy ilmi, on SOS adressi, ohjasi linkki sitten minne tahansa sen alasivulle. Mutta joo, väittely on turhaa kun jo kerran lisäsin artikkeliin "kritiikki-ihmisten" iloksi tuplasti kritiikkiä ja vielä suomeksi. --albval 18. syyskuuta 2007 kello 12.59 (UTC)

Jep. Ja nyt se linkki on lisäksi huomattavasti siistimmän näköinen, ilman noita pitkiä selitetekstejä. --albval 18. syyskuuta 2007 kello 06.04 (UTC)

Kahvihuonekeskustelun pohjalta korvasin SOS-linkin kahdella suomalaisella kansalaisjärjestölinkillä. Perustelut kahvihuoneessa, jatketaan mahdollista keskustelua täällä. --albval 18. syyskuuta 2007 kello 09.24 (UTC)

Uhkakuvaosion otsikointi

Jisis näyttäisi olevan sitä mieltä, että osio pitäisi otsikoida esim. "Geenimuuntelun kritiikki" tai nykyisellään "Kriittisiä näkökulmia". Hän viittaa tyylioppaaseen, jonka mukaan "aiheesta esitetty kritiikki ja vaihtoehtoiset näkökulmat sijoitetaan selvästi erottuvaksi".

Mielestäni osiota ei kuitenkaan nykymuodossaan voi kuvailla "vaihtoehtoisia näkökulmia" tarjoavaksi osioksi. Kyseessähän ovat tieteelliset lausunnot, joita ei muualla artikkelissa käsitellä mistään muusta ("oikeasta" tai "valtavirtaisesta") näkökulmasta. Artikkelissa ei ole osiota "Kritiikittömiä näkökulmia" tai "Myönteisiä näkökulmia".

"Geenimuuntelun uhkakuvia" kuvaa osion sisältöä paremmin kuin "Kriittisiä näkökulmia", koska osio ei kerro esimerkiksi "X:n mukaan geenimuunteluun tulisi suhtautua kriittisesti, koska ..." vaan "Geenimuuntelu voi johtaa sellaisiin [kielteisiin] asioihin kuten..." --PeeKoo 22. heinäkuuta 2008 kello 16.16 (UTC)

Tällainen erottelu on aivan normaali käytäntö. On totta, että artikkeli on täysin lapsen kengissä, eikä aiheesta ole neutraalisti kirjoitettu kovinkaan paljon ennen kritiikkiin siirtymistä. Jako täytyy silti tehdä. Neutraalia näkökulmaa ei esimerkiksi edusta Kansalaisten bioturvayhdistys. Se pitää laittaa Kritiikki-otsikon alle. --Jisis (keskustelu) 22. heinäkuuta 2008 kello 17.08 (UTC)

Entä muut asiat osiossa? Lienee ihan selvää, että kaikki kielteinen tieto jostain aiheesta ei automaattisesti ole kritiikkiä tai vaihtoehtoista näkökulmaa, vaan sellainen voi olla neutraaliakin. --PeeKoo 7. elokuuta 2008 kello 23.38 (EEST)

Vaikea sanoa, kun en tiedä mitä erityisesti haluaisit siirtää nykyisestä kritiikkiä-osiosta johonkin muualle. Myös kritiikki-osio pitää kirjoittaa neutraalisti, vaikka siinä kerrotaan myös sellaisten tahojen näkökulmia, jotka eivät itsessään ole neutraaleja. --Jisis (keskustelu) 8. elokuuta 2008 kello 00.00 (EEST)

Tein nyt tuollaisia lisäyksiä ja erottelin Bioturvayhdistyksen väitteet "kriittisiin kannanottoihin" ja puolueettomat tapauskuvaukset näiden yläpuolelle. --PeeKoo 14. elokuuta 2008 kello 13.20 (EEST)

Saastumistermistä

"Saastuttaa"-sana vaihdettiin sanaan "risteytyä" perusteella "saastutus on risteytymisestä aika hurja sanavalinta".

"Saastuttaa"-termi ei ihan kaikissa yhteyksissä ole epäneutraali. Eräänä lähteenä käytetyssä NG:n artikkelissa lukee "-- osa hänen -- siemenistä[än] oli naapuripellolla kasvaneen Monsanto-rapsin saastuttamaa tai sieltä levinnyttä siementä." sekä "Kontaminaatio-ongelma ei koske ainoastaan rapsia." (Huomaa, että nykyisellään artikkelissa on Kontaminaatio-otsikko, joka tarkoittaa samaa kuin saastuttaminen.)

"Saastuttaa" tarkoittaa tässä yhteydessä 'muuttaa ei-toivotuksi' (tai yleisemmin 'levittää ominaisuus'; vrt. "Levitysehdot eivät saa saastuttaa muita ohjelmia (Ei saa vaatia, että ohjelmaa levitetään vain lisenssin X alaisten ohjelmien kanssa, tai että ohjelmaa ei saa levittää ohjelman Y kanssa)" artikkelissa Debianin vapaiden ohjelmistojen ohjeisto). Termi kannattanee selittää artikkelissa. --PeeKoo 27. helmikuuta 2009 kello 20.53 (EET)

Ainakin englannissa kyseistä tapahtumaa käsittelevissä teksteissä käytetään yleisesti contaminate (mm. lähteenä käytetty Giddensin kirja) sanaa joka kääntyy suomessa saastuttamiseksi, likaamiseksi, pilaamiseksi tai tartuttamiseksi. Käänsin tekstiä melko suoraan, sinänsä minulle on sama mitä sanaa käytetään kunhan pointti selviää, mutta PeeKoon mainitsema pointti on hyvä. Kyseistä sanaa käytetään laajasti tieteellisessä tekstissä, eikä se sinänsä ole epäneutraali, eikä sitä siinä mielessä tarkoiteta. Kyseisesllä sanallahan tarkoitetaan vain, että kyseinen geeni muuttaa kasvia sellaiseksi miksi sitä ei haluttu, eli käytännössä pilaa sen koska käyttötarkoitus oli alunperin eri. Sana on voimakas, mutta em kontekstissa sei ei tarkoita, että geenimuuntelu sinänsä olisi huono asia, vaan että jos geeni tuhoaa kasvin josta ei haluttu geenimuunneltua se pilaa sen ja saastuttaa sen, eikä sitä voida hyödyntää tavalla jota haluttiin.--kalamies 28. helmikuuta 2009 kello 12.41 (EET)

Hyviä pointteja molemmilta. Nyt kun PeeKoo kirjoitti artikkeliin selvennyksen, minäkin voin hyväksyä sanamuodon. Ilman selitystä termin merkityksestä minulle tulee nimittäin hyvin vahvasti mielleyhtymä saastunut = myrkyllinen, pilaantunut, joka ei tietenkään missään muodossa pidä paikkaansa. --albval (keskustelu) 28. helmikuuta 2009 kello 13.45 (EET)

Totta, PeeKoolta hyvä selvennys, sillä ilman selityksiä sana on helppo ymmärtää väärin, se kun usein viittaa Albvalin mainitsemaan myrkyllisyyteen ja syömäkelvottomuuteen.--kalamies 1. maaliskuuta 2009 kello 12.10 (EET)

Artikkelissa on lause: GM-rapsi saastutti lähistöllä olleet "puhtaat" rapsit. Ei tuota mielestäni neutraalina tietosanakirjatekstinä voi pitää. Englannin contamination on luultavasti neutraalimpi sana kuin suomen saastuttaminen, josta kielitoimiston sanakirja antaa esimerkit öljyn saastuttama rannikko ja bakteerien saastuttama liha. --Jisis (keskustelu) 17. huhtikuuta 2009 kello 01.20 (EEST)

Jep, ja saastutus-sanan erikoismerkitysten selittäminen artikkelissa on muutenkin vähän kökköä, vaikka olikin edeltäjäänsä parempi ratkaisu. Muutin ilmaisua täsmällisemmäksi ja toivottavasti neutraalimmaksi. Kontaminaatio on tapahutmaa täsmällisimmin kuvaava sana ja "puhtaan" muutin muuntelemattomaksi, sillä tästähän on kyse. Puhtaus on tosiaan arvolatautunutta - ja kuka tietää mitä myrkkyjä "puhtaille" pelloille oli levitetty. --albval (keskustelu) 17. huhtikuuta 2009 kello 14.02 (EEST)

Kuten yllä mainitsen, National Geographicin artikkeli käyttää termiä. Kontaminaatio-sana ei varmasti aukea lukijalle sen paremmin, joten termin selitystä tarvitaan joka tapauksessa. Ja Albvalhan jättikin osion ekan kappaleen melkein ennalleen, eli ei se kovin kökkö liene ollut.

Contaminate on joka tapauksessa suomeksi saastuttaa. Wikisanakirja antaa contaminate-sanalle selityksen "introduce impurities or foreign matter; soil or defile".

Eräs kuvaava termi, jota National Geographic myöskin käyttää, on "geenivuoto". --PeeKoo 22. huhtikuuta 2009 kello 19.18 (EEST)

Jos lähdetään siitä, että englannin contamination on neutraali sanavalinta, se ei automaattisesti tarkoita sitä, että sanakirjasta katsottu saastuttaminen on hyvä suomennos. Kontaminaatio nimittäin Itkosen kielioppaan (2007) mukaan tarkoittaa saastumisen lisäksi risteymää ("kiel. risteytyä kontaminaatioksi (esim. kaksi sanaa)"). Tämä selittää mielestäni hyvin, miksi sitä on käytetty tässä yhteydessä. Sen sijaan saastuminen on mielestäni hyvin lähellä englannin sanaa pollution, joka puolestaan on merkitykseltään täysin väärä. Artikkeli on mielestäni Albvalin jäljiltä hyvä tässä asiassa. --Jisis (keskustelu) 22. huhtikuuta 2009 kello 21.51 (EEST)

Oman tekstinsä suhteen on vaikea olla objektiivinen, mutta: vaikka kontaminaatio-sana ei ehkä ole maallikkoystävällisin, se on kuitenkin tarkimmin tapahtumaa kuvaava. Koska "saastuminen" on selvästi väärin ymmärrettävissä ja koska sen voi kirjoittaa auki huomattavasti täsmällisemmin niin, että tapahtuman todellinen sisältö tulee esiin ("muunneltu geeni sekoittuu muuntelemattomiin kasveihin tai siemeniin") niin saastuminen-sanaa on turha käyttää. --albval (keskustelu) 22. huhtikuuta 2009 kello 21.58 (EEST)

Tuottavuuden kasvattamisen tarpeettomuus

Mielestäni em. kappale sivuaa GMOita vain tangentiaalisesti. Ruoka jakautuu varmasti maailmassa epätasaisesti, sitä en kiellä, mutta muunneltuihin organismeihin se ei sinänsä liity. Ajatuksena tässä on varmaan se, että jos ruoka jaettaisiin tasaisesti, niin GMOita ei tarvittaisi (lähde???). GMO:t on kuitenkin paljon muutakin kuin sadon lisäystä ja ruoan jakautuminen on taas globaalia maatalouspolitiikkaa. Tällä hetkellä kappaleesta joka tapauksessa puuttuu selvä linkki GMO-lajeihin, eikä kappale liity mitenkään muuhun tekstiin. --albval (keskustelu) 14. huhtikuuta 2009 kello 16.23 (EEST)

Kyseinen kohta näköjään poistettiinkin jo. GMO:ta puolustetaan usein sillä, että näin poistettaisiin maailmasta nälänhädät. Kuitenkin ruokaa on maailmassa yllin kylliin, ongelma on sen epätasainen jakautuminen ei määrä (Koponen, Lanki ja Kervinen. Kehitysmaatutkimus, johdatus perusteisiin, sivu 165). Mutta tosiaan ainoa liittymäkohta tähän artikkeliin on, että tämä voidaan esittää vasta-argumenttina kyseiselle väitteelle, että GMO ruokaa tarvitaan nälänhätien lopettamiseksi (nälänhätää ei aiheuta ruuan puute sinänsä vaan siihen tarvitaan useita muita yhteiskunnallisia tekijöitä), joka myös artikkelissa esitetään. Sen enempää aihetta ei kannata artikkelissa sivuta, ja tuollainen pidempi lähteetön tarinointi ei kuulu ainakaan tähän artikkeliin. Ehkä jonnekkin muualle lähteiden kera.--kalamies 14. huhtikuuta 2009 kello 22.23 (EEST)

Huomen ja GMO:n historia Suomessa

Tuli mieleen, että pitäisiköhän esimerkiksi siirtogeenisestä Huomen -lehmästä kirjoittaa tähän? Varsinkin tämä linkki on silmiä avaava siinä, mitä tulee alan kotimaiseen historiaan. --Ras 17. huhtikuuta 2009 kello 01.16 (EEST)

Pitäisi. Ja niin monesta muustakin asiasta. Jos ehdit kirjoittaa niin anna mennä, itse en uskalla luvata mitään. --albval (keskustelu) 17. huhtikuuta 2009 kello 14.05 (EEST)

Nyt on erillinen artikkeli Huomen-lehmästä. Sopii muokata. Varsinkin se johdanto minkä tein tähän artikkeliin tuolle on hatara. --Ras 17. huhtikuuta 2009 kello 18.53 (EEST)

Hyvä lisäys, mutta pitäisikö se siirtää kohdan GMO Suomessa alaotsikoksi? --Jisis (keskustelu) 17. huhtikuuta 2009 kello 20.42 (EEST)

Hyvä todella! Minusta puolustaa paikkaansa kummassa vain kohtaa, koko artikkelin jäsentelyä pitäis ehkä muutenkin miettiä... --albval (keskustelu) 17. huhtikuuta 2009 kello 21.03 (EEST)

Kritiikki ja sen lähteet

Nykyinen kritiikki-osion ensimmäinen kappale sisältää esimerkiksi seuraavia väitteitä: "vuonna 2000 Saksassa tutkimusryhmä havaitsi, että GM-rapsiin usein lisätty geeni siirtyi yli eri lajien rajojen, ja kyseistä rapsiin lisättyä geeniä löytyi mehiläisten sisäelimistä., "Monsanto myönsi samana vuonna, että sen GM-soija sisälsi odottamattomia geenipalasia, joita ei aiemmin ollut huomattu, vaikka kyseistä soijaa on viljelty GM-tuotteiden tulosta saakka" "Tunnettu brittiläinen geneetikko Árpád Pusztai syötti geenimuunneltua perunaa rotille. GM-peruna aiheutti vakavia vaurioita rottien immuunijärjestelmälle ja vähensi elinten kasvua".

Väitteiden lähteeksi on kuitenkin esitetty Anthony Giddensin teos Sosiology 5th edition. Mietityttää, kuinka asiantunteva lähde on brittiläisen sosiologin kirjoittama yleisteos ja kuinka hyvää on hänen tulkintansa? Kysymys herää varsinkin sen jälkeen, kun olen käynyt läpi artikkelin muita lähteitä ja huomanut, että artikkelissa esitetyt väitteet ovat olleet todella kaukana siitä, mitä lähteet oikasti sanovat. Tarkoitukseni ei todellakaan ole poistaa artikkelista siihen kuuluvaa kritiikkiä (kuten em. muokkauskin todistaa), mutta toivoisin sen olevan oikeaan tietoon perustuvaa. Esimerkiksi Árpád Pusztain tuloksiin viittaaminen kiistattomina totuuksina on harhaanjohtavaa, sillä juttu on varsin epäselvä (vaikka AP hyvinkin voi olla oikeassa). enkkuwikin artikkeli antaa hyvän yhteenvedon siitä, mitä kiistan eri osapuolet väittävät tapahtuneen. --albval (keskustelu) 17. huhtikuuta 2009 kello 14.19 (EEST)

Petter Portin kirjoitti Pusztain tutkimuksesta seuraavasti: "Olen itse lukenut huolellisesti tuon tutkimuksen ja voin vakuuttaa, että sen sekä suunnittelu, toteutus että analyysi ovat huonoja. Jos se olisi jonkun opiskelijan opinnäytetyö, sitä ei hyväksyttäisi." (HS 15.9.2007) Tiedeyhteisö on tutkimuksen tuominnut Naturessa jo vuonna 1999. Silti sosiologi Giddens vetoaa noihin tuloksiin vuonna 2008 julkaisemassaan kirjassa. Artikkeliin lisätyt Giddensin väitteet tulisi tarkistaa riippumattomista lähteistä.--Jisis (keskustelu) 18. huhtikuuta 2009 kello 23.39 (EEST)

Puztain tutkimus on kiistanalainen, Giddens toteaa aiheesta kirjassaan seuraavaa: "In Britain , hostility to the commercial growing of GM crops was stimulated by the findings of Dr Arpad pustzai, an internationally renowned geneticist working in a government laboratory in Scotland. in his research, Dr Pustzai had tested potatoes with a gene for a particular natural insecticide - a protein known lectin, extracted from a certain type of flower. The results indicated that rats which ate the GM potatoes experienced significant damage to their immune systems and reduced organ growth. Dr Pustzais findings were criticized by other leading scientist and he was dismissed from his post at the government laboratory after speaking on television about his worries concerning GM foods". Eli huomaan, että Jisis ei ole taaskaan perehtynyt asioihin. GM ruoka herättää kuumia tunteita ja Portinin kanta on niin yksipuolinen kun olla ja voi, etten luottaisi liikaa hänen tulkintoihinsa artikelissa. Kaikista tutkimuksista on aina kritiikkinsä, joma toki pitää ottaa vakavasti, mutta ei pidä liikaa luottaa yhteen totuuteen. Yleensä kun sekä tutkimuksessa, että kritiikissä on perää. Giddens ei viittaa Puszain tuloksiin kiistattomina totuuksina. Mitä tulee Monsantoon, mehiläisiin ja rapsin kontaminaatioon ne ovat selkeämpiä tapauksia. Monsanto itse myönsi soijan, kontaminaatiosta on useita tutkimuksia giddensin mainitsema on britannian viranomaisten julkaisema ja ilmiö on yleisesti tiedeyhteisön tuntema. Toisin kuin Pustzaista saksalaisen tutkijaryhmän tutkimuksista ja tuloksista liittyen mehiläisiin ei ole merkittävää kritiikkiä. Suosittelen kaikkia lukemaan itse Giddensin kirjan, kirja on kansainvälisesti erittäin arvostettu ja tunnettu, ja yliopistokirjana täyttää tietenkin niille asetetut vaatimukset sisältäen täyden lähdeluettelon.--kalamies 19. huhtikuuta 2009 kello 16.34 (EEST)

Erikoista, että moitit minua asioihin perehtymättömyydestä, kun lisäsin artikkeliin tuon Royal Societyn näkökulman. Itsehän sinä olit Putztain tutkimukset kiistattomana totuutena artikkeliin lisännyt. Edes Giddensin kirja ei näköjään anna yhtä yksipuolista kuvaa kuin artikkeliin kirjoitat. --Jisis (keskustelu) 19. huhtikuuta 2009 kello 16.43 (EEST)

Et ole asioihin perehtymätön siksi, että lisäsit RS:n näkökulman, ja tiedän, että tiedät paljonkin aiheesta. Vaikka tietomme ovat näkökulmaltaan vastakkaisia (puolustus ja kritiikki) ja ehkä ristiriitaisiakin ainakin osittain, tiedämme kummatkin jotain ja sinä varmaankin enemmän aiheesta. Perehtymättömyydellä viittasin siihen, että haukut Giddensin maan rakoon, vaikka et ole edes tutustunut häneen ja tuohon kyseiseen kirjaan. Giddens on täysin luotettava, eikä kirjan juttuja tarvitse mistään tarkastaa ne on kaikki tarkastettu jo ennen julkaisua, moneen kertaan, kyseessä on jo viides edition. Se, että et omasta näkökulmastasi pysty hyväksymään mitään kritiikkiä, ei tarkoita että se ei olisi totta. Vähänkään tieteellisiä tekstejä lukenut ymmärtää, että kaikilla tutkimuksilla on kritiikkinsä, eikä mitään tutkimustulosta tule ottaa absoluuttisena totuutena. Giddensissä kritiikistä ei kerrottu sen enempää, kuin että sitä on kritisoitu. Se on normaalia kaikille tutkimuksille, enkä katsonut sitä tarpeelliseksi lisätä.--kalamies 19. huhtikuuta 2009 kello 19.07 (EEST)

Laitat jatkuvasti sanoja suuhuni. En ole haukkunut Giddensiä maanrakoon. En myöskään vastusta kaikkea kritiikkiä, vaan jätin mm. Putztain kiistanalaiset tutkimukset artikkeliin lisätessäni tiedeyhteisön näkökulman. Kummallista, ettei Giddensin juttuja mielestäsi tarvitse tarkistaa. Tämähän on aivan normaali ja hyödyllinen toimintatapa, vaikkei mies olisi sosiologi. --Jisis (keskustelu) 19. huhtikuuta 2009 kello 20.12 (EEST)

Saa ne toki tarkistaa. Ainahan se on vaan hyvä mitä enemmän lähteitä tarkistetaan. Mutta minä luotan Giddensiin enkä ehdi kaivella näitä muita juttuja samasta aiheesta, ja toivon ettet ala poistelemaan nykyisiä juttuja vedoten epäilyksiisi Giddensiä kohtaan, sillä nykyinen lähde on luoettava ja wikin käytäntöjen mukainen. Summa summarun, olisi todella hienoa jos tarkistat lähteet, se on aina pelkkää plussaa, mutta toivottavasti kukaan ei lähde kritiikkiä poistamaan vedoten Giddensin ammattiin, se nimittäin ei ole pätevä peruste.--kalamies 19. huhtikuuta 2009 kello 22.49 (EEST)

Mielestäni Jisiksen tekemisissä ei ole mitään arvostelemista, varsinkin kun kalamies itse on kirjoittanut sellaista tekstiä, jota ei lähteissä ole. Uskon, että Giddens on arvostettu sosiologi, mutta hänen geenitekninen tuntemuksensa epäilyttää. Siksi noihin Monsanto- ja mehiläisjuttuihinkin olisi hyvä saada viite alkuperäistutkimuksiin - varsinkaan kun Giddenskään ei (Jisiksen sanoin) ole aivan niin yksipuolinen kuin tänne lisätty teksti. --albval (keskustelu) 19. huhtikuuta 2009 kello 18.11 (EEST)

Ei Giddens tietenkään ole yksipuolinen, eikä geneetikko, mutta hän siteeraakin vain alan asiantuntijoiden tutkimustuloksia, niiden lukemiseksi ja ymmärtämiseksi ei tarvitse olla ydinfyysikko. En ole muuten kirjoittanut artikkeliin tekstiä jota lähteissä ei ole. kirjoitin kyseiset lauseet, sillä niitä tukeva aineisto löytyy tuosta Giddensin teoksesta, joku on sitten poistanut Giddensin ja laittanut tilalle jonkun toisen lähteen (Jisis?) joka ei vastaa yhtään kyseistä lausetta. Mutta siis Monsanton ja mehiläisten suhteen Giddens on yksipuolinen, niissä ei mainita mitään kritiikkiä, niitä tukevat lähteet varmaan löytyvät kirjan lähdeluettelosta, mutta en ehdi ja jaksa etsiä niitä sieltä kun viitteitä ei ole käytetty. Mutta ehkä netistä tai jostain muualta löytyy tuohon liittyvää aineistoa, vaikk en kyllä ymmärrä miksi tuollasta laadukasta ympäri maailman yliopistoissa laajasti käytettyä kurssi ja tenttikirjaa ei hyväksytä ja epäillään, että siellä valehdellaan.--kalamies 19. huhtikuuta 2009 kello 19.14 (EEST)

Lähteet on lisännyt joku kerran käytetty IP, joten sen takana olijaa lienee turha arvailla. En ole missään vaiheessa väittänyt kirjan valehtelevan, olen vain toivonut mahdollisimman täsmällistä kritiikkiä edellä mainitsemistani syistä. --albval (keskustelu) 19. huhtikuuta 2009 kello 19.57 (EEST)

En ole lisännyt kyseistä lähdettä. Toivon ettei Kalamies esitä perättömiä vihjailuita toimistani. --Jisis (keskustelu) 19. huhtikuuta 2009 kello 20.12 (EEST)

Laitan vielä suorat sitaatit mehiläisistä ja Monsantosta ettei synny väärinkäsityksiä:

"Because the technology is so unknown, new findings and discoveries are being uncovered with startling frequency. In May 2000, the British government admitted that thousands of acres of conventional oilseed rape that had been planted by farmers had in fact been contaminated as GM crops pollinated those nearby. German researchpublished just weeks later claimed that a gene commonly used to modify oilseed rape had jumped the species barrier into the guts of bees. In the short period between these two startling relevations, Monsanto itself acknowledged that its modified soybeans - the GMO that has been cultivated most extensively for commercial purposes - contain unexpected gene fragments taht had previously gone undetected."

Oli muuten hyvä käydä teksti uudelleen läpi nimittäin olen näköjään vähän sooloillut Monsanton kanssa, tai sitten tuo alusta lähtien löytyy jostain muualta kirjasta. Mutta korjaan tuon tekstiin tuon kohdan mukaisesti, ettei tule virheellistä tietoa, en nimitäin nyt muista että missä muualla aiheesta puhutaan kirjasta, missä olisi ehkä enemmänkin Monsantosta vai olenko vain kääntänyt väärin.--kalamies 19. huhtikuuta 2009 kello 19.37 (EEST)

Jisis on poistanut paljon lähteistettyä lisäämäni tietoa ja oletin hänen myös kikkaillen lähteillä. En olettanut, että olisit tahallasi mitään väärennellyt, vaan että olisit vain vaihtanut lähteen "parempaan". Mutta et näköjään ole mitenkään osallinen ko tapahtumaan ja pyydän vilpittömästi anteeksi aiheetonta vihjaustani.--kalamies 19. huhtikuuta 2009 kello 22.49 (EEST)

Olen poistanut artikkelista jonkin verran tekstiä katsomatta kuka sen on lisännyt. Olen perustellut poistoni kommenttikentässä, mutta yleensä kyse on ollut yleistyksistä, väitteille ei ole esitetty tekijää yms. ongelmista. Saat anteeksi, emmeköhän tässä molemmat ole hyvässä tahdossa toimineet. --Jisis (keskustelu) 20. huhtikuuta 2009 kello 00.46 (EEST)

Poistin artikkelista virkkeen:"Brittiläinen sosiologi Anthony Giddens on kritisoinut GM-viljelyä siitä, että valmistajien väitteistä huolimatta GM-ruokia ei ole todistettu turvallisiksi ja riskittömiksi." Vaikka kyseessä on lähteistetty lainaus, se on mielestäni malliesimerkki epämerkittävästä näennäistiedosta. Ensinnäkin on lainattu henkilöä, jonka mielipidettä ei voi pitää aiheen kannalta kiinnostavana (sosiologin mielipide geenitekniikasta). Toisekseen, "valmistajien väitteistä huolimatta" on tyypillinen näätäilevä ilmaisu (en:WP:WEASEL), jossa ei ilmoiteta, kuka niin on sanonut. Kolmanneksi "GM-ruokia ei ole todistettu turvallisiksi ja riskittömiksi" on väite, joka ei ole falsifioitavissa. Mitään ruokaa ei voi koskaan taata 100% turvalliseksi tai ainakaan tiede ei voi koskaan todistaa sitä. Siten se väite täyttää huuhaan tunnusmerkit. --Jisis (keskustelu) 8. toukokuuta 2009 kello 20.57 (EEST)

Palautin sen. a) väite ei ole Giddensin vaan useiden gm-kriitikoiden, joiden tutkimuksia Giddens kirjassaan siteeraa b) esim. Monsanto on usein väittänyt näin, ja myös Giddens siteeraa näitä c) ehkä, mutta tämä ei ole peruste miksi sitä ei saisi kertoa.--kalamies 8. toukokuuta 2009 kello 22.28 (EEST)

A) Jos tämä on useiden gm-kriitikoiden väite, sille pitäisi löytyä lähde. Toivoisin, että he olisivat jollain tavalla merkittäviä henkilöitä. B) Väite pitäisi muuttaa silloin muotoon Monsanto, ja tällekin pitäisi löytää lähde. Palautit kuitenkin virkkeen korjaamatta lainkaan esittämiäni puutteita. --Jisis (keskustelu) 8. toukokuuta 2009 kello 22.33 (EEST) EDIT: Joitain korjauksia tuli samalla sekunnilla kun lisäsin tätä kommenttia. --Jisis (keskustelu) 8. toukokuuta 2009 kello 22.39 (EEST)

GM/gm

Kaikki artikkelin "GM"-lyhenteet oli muutettu gm:ksi. Mielestäni GM olisi parempi, koska

• lyhenne lausutaan [gee æm] eikä [gm]
• useimmat lähteet ja julkaisut käyttävät suuraakkosin kirjoitettua muotoa
• "gm" olisi ristiriidassa sen kanssa, että artikkelissa kirjoitetaan useassa yhteydessä "GMO".

Mielestäni olisi myös selkeää ja helppolukuista, jos GM isolla kirjoitettuna erottuisi hieman muun tekstin joukosta. --PeeKoo 20. toukokuuta 2009 kello 19.29 (EEST)

Hyvät perustelut, kannatan. --albval (keskustelu) 20. toukokuuta 2009 kello 19.32 (EEST)

Muutin sen, koska kaikissa näkemissäni kotimaisissa lähteissä (mm. HS) käytettiin pienellä kirjoitettua muotoa. GM ei General Motorsiin sekoittuvana kuitenkaan ilmeisesti ole vakiintunut lyhenne kuten GMO. --Jisis (keskustelu) 20. toukokuuta 2009 kello 19.35 (EEST)

Näköjään muutamassa artikkelin suomenkielisessä lähteessä käytetään muotoa "gm", poikkeuksena National Geographicin artikkeli, jossa kirjoitetaan "GM". Kotuksen mukaan molemmat ovat OK ja GMO:nkin rinnakkaismuoto on "gmo".

Tyyliopas näkyy suosittavan kirjaimittain lausuttavien lyhenteiden kirjoittamista isolla.

Kävisikö "GM" isolla tämän valossa? Etsitäänkö vielä lähteitä? --PeeKoo 20. toukokuuta 2009 kello 21.06 (EEST)

Lisälähteiden etsintä ei liene tarpeen, tälläkin otoksella näkee molempien muotojen olevan yleisesti käytössä. Mutta tyyliopas on periaatteessa käytäntö, joten sen mukaan kannattanee mennä. Jos kerran molemmat ovat oikein, suositaan sitten tuota tyyliopasta yhteneväisyydenkin vuoksi. --albval (keskustelu) 20. toukokuuta 2009 kello 21.28 (EEST)

Kyllä sen voi tuon tyylioppaan perusteella muuttaa takaisin. Luultavasti paras ratkaisu olisi välttää kokonaan lyhenteiden käyttöä. Terho Itkosen kieliopas toteaa isokirjainlyhenteistä: "Tämäntyyppiset lyhenteet ovat tavallaan käteviä, mutta lisääntyessään ne sekaantuvat helposti keskenään, ja joka tapauksessa ne tekevät tekstin yleisilmeen levottomaksi. Siksi niiden määrää ei pitäisi enentää ainakaan tavalliessa yleiskielisessä esityksessä. Vakiintuneidenkin lyhenteiden sijasta on usein suotavaa käyttää lyhentämätöntä ilmausta, ellei se ole kovin pitkä. On muitakin lyhennyskeinoja: niinpä EU:ta voi selvyyden kärsimättä sanoa hyvin pelkäksi unioniksi ja EMUa talous- ja rahaliitoksi."--Jisis (keskustelu) 20. toukokuuta 2009 kello 21.31 (EEST)

Muutin ne nyt takaisin isolla kirjoitetuksi, ja samalla kirjoitin auki/poistin useita lyhenteitä. --Jisis (keskustelu) 20. toukokuuta 2009 kello 22.41 (EEST)

Terveysvaikutukset

Kalamies haluaa nähtävästi muokkaussotia, joten avaan keskustelun tähän sen hillitsemiseksi. Artikkelissa oli arviot terveysvaikutuksista mielestäni niiden merkittävyyden mukaisessa järjestyksessä. Ensimmäisenä oli tuore EU-tutkimus, toisessa kappaleessa WHO:n näkemykset, kolmannessa yleinen riskiarviointi ja neljännessä vähemmän merkittävät, kuten 80-luvulla sattunut L-tryptofaanitapaus. Kalamies hajotti tämän jaon täysin. On poistettu tieto muun muassa siitä, että tryptofaanitapaus oli 80-luvulla. Lisäksi lauseita kuten "Jotkut tutkijat ovat epäilleet" kehotetaan välttämään Kerro kuka tekee -käytösohjeessa. Toivon että joku kolmas osapuoli tekisi osiosta uuden version. --Jisis (keskustelu) 13. syyskuuta 2009 kello 12.10 (EEST)

Olen samaa mieltä, tryptofaanitapauksessa tehdään nyt kärpäsestä härkänen ja vanha muotoilu oli huomattavasti parempi. En kuitenkaan nyt ehdi asiaa muokkaamaan, mutta en vastusta lainkaan jos Jisis haluaa palauttaa vanhan version. --albval (keskustelu) 13. syyskuuta 2009 kello 15.24 (EEST)

Miks vain elintarvikkeista

Tämä artikkeli on liian kapea-alainen, koska se käsittelee lähes pelkästään geenimuuneltuja elintarvikkeita eikä lähes laisinkaan esim. gm-tekniikan lääketieteellistä käyttöä (esim. monoklonaaliset vasta-aineet, insuliini).Kommentin jätti 88.115.105.207 (keskustelu – muokkaukset)

Olet oikeassa. Pitäisi laajentaa ja korjata. --Jisis 6. elokuuta 2010 kello 19.34 (EEST)

Tämä tosiaan on yksi selkeimmistä artikkelin kapea-alaisuuteen liittyvistä epäkohdista. Artikkelissa voisi melkein olla erikseen osiot "Siirtogeeniset eläimet", "Siirtogeeniset kasvit" ja "Siirtogeeniset mikrobit". Voit vapaasti laajentaa artikkelia, merkitse lähteet!

Toinen selkeä puute on, ettei ole osioita kuten "GMO:t Amerikassa", "GMO:t Aasiassa". Näissä voitaisiin käsitellä myös geenimanipulaatioon liittyviä kansalaismielipiteitä yms. --PeeKoo 6. elokuuta 2010 kello 21.17 (EEST)

Niin muuten, vastauksena otsikon kysymykseen: tämä artikkeli oli aiemmin "Geenimanipuloitu elintarvike", mutta sitten päätettiin laajentaa aiheeksi kaikki GM-organismit. --PeeKoo 6. elokuuta 2010 kello 21.21 (EEST)

Geenimuunnellun rapsin leviäminen ympäristöön

Heps, viitsisiköhän joku lisätä tietoja kappaleeseen kontaminaatio? uutinen: geenimuunneltu rapsi karkasi luontoon yhdysvalloissa

Arkansasin yliopiston tutkijat keräsivät pohjois-Dakotan tienvarsilta näytteitä 8 kilometrin välein. Noin puolessa pientareista kasvoi rapsia ja rapsista 80% oli kontaminoitunut.

BTW, näin maalaisjärjellä pääteltynä, eikös tässä todeta se ilmiö, että munneltu heeniperiä kuitenkin lopulta sekoittuu tasaisesti koko "rapsikantaan", eli että geenimuunnellun ja perimältään luonnollisen viljelykasvin pitäminen erillään ei pitemmällä tähtäimellä kuitenkaan onnistu?

--85.157.144.192 8. elokuuta 2010 kello 20.49 (EEST)

Johan minä lisäsin 20 min ennen kommenttiasi :). Tosin Resistenssi ja biodiversiteetti -osioon. Nyt kun tarkemmin rupesin miettimään, aloin kyllä kyseenalaistaa jutun merkityksen: miksi vastustuskyky rikkakasvimyrkyille auttaisi kasvia karkaamaan pellolta? --PeeKoo 8. elokuuta 2010 kello 22.55 (EEST)

Niin, ei se sen kummempi rapsi ole kuin tavallinenkaan rapsi lukuunottamatta tuota vastustuskykyä rikkakasvimyrkylle. Ilmeisesti rapsi itää myös tienpientareilla. Tässä muokkauksessa rinnastit asian voimakkaasti Portinin kirjoitukseen, mistä voisi syntyä käsitys että Portin olisi kirjoittanut jotain kiistanalaista. Helposti tällaisessa mennään uuden tutkimuksen puolelle - Portinhan toteaa vain, että yleisesti viljelyskasvit eivät ole kilpailukykyisiä pellon ulkopuolella. --Jisis 8. elokuuta 2010 kello 23.42 (EEST)

Mielestäni ko. kappaleen kaksi virkettä kertovat eri tutkijoiden eri näkemyksistä koskien samaa asiaa.

Huoli muuntogeenisten kasvien karkaamisesta ympäröivään luontoon tai niiden risteytymisestä luonnonvaraisten kasvien kanssa johtuu siitä, että niiden kilpailukyky yliarvioidaan. –Portin

Tutkijoiden mukaan löytö osoittaa, että huoli siirtogeenisten kasvien leviämisestä luontoon on aiheellinen, ja että nykyiset varotoimenpiteet eivät ole riittäviä estämään kasvien leviämistä. –Pohjois-Dakotan tutkijat

Ties vaikka Portinkin olisi muuttanut suhtautumistaan tämän uutisen myötä, siispä kirjoitin hänestä menneessä aikamuodossa. --PeeKoo 9. elokuuta 2010 kello 18.52 (EEST)

Tuskinpa Portin on tuosta uutisesta saanut mitään uutta tietoa. Johan BBC:n alkuperäinen artikkeli kertoo, että viranomaiset ovat kauan sitten ennustaneet gm-kasvien kasvavan jonkun verran peltojen ulkopuolella, mutta eivät pitäneet sitä ongelmana. Portin kirjoittaa artikkelissaan yleisesti viljelyskasveista, kun taas tämä tuore uutinen käsittelee pelkästään rapsia, josta "tutkijat" (ne muuten voisi nimetä) ovat tehneet melko pitkälle meneviä yleistyksiä. --Jisis 9. elokuuta 2010 kello 20.15 (EEST)

Huomaa, että "tutkijat" uutisen mukaan puhuvat monikossa siirtogeenisistä kasveista eikä vain rapsista. Sillä ei pahemmin ole merkitystä, perustuuko ko. tutkijoiden näkemys heidän tutkimustuloksiinsa vai niistä tehtyihin liiallisen näköisiin yleistyksiin, sillä tehtävänämme on yksinkertaisesti kertoa tiedeyhteisön sisäisistä näkemyksistä. Toisaalta ei Portinkaan perustele mielipiteitään omatekoisilla tutkimuksillaan, vaan toisinaan ehkä jopa sillä, ettei hänen mielipiteensä vastaisia tutkimustuloksia ole saatavilla.

Itse olen katsonut, että Portinia on tuotu artikkelissa turhan paljon esille, hänhän on vain yksittäinen tutkija eikä maailman mittakaavassa varmaan hirmu tärkeä sellainen. Ehkä väitteisiin, jotka on nyt lähteistetty Portinilla, olisi mahdollista löytää vähemmän henkilökeskeisiä lähteitä. (Toinen lähteistysehdotus: P-Dakotan alkuperäinen tutkimus Hesarin uutisen sijaan.) --PeeKoo 9. elokuuta 2010 kello 20.58 (EEST)

Peräänkuulutin tuossa yllä mielipiteen esittäjien nimeämistä, jotta lukija voi arvioida ketä nämä "tutkijat" ovat vai onko se vain toimittajan tulkinta. Portinin tärkeyden lukija voi helposti arvioida, sillä hän on Turun yliopiston perinnöllisyystieteen emeritusprofessori. WP:Merkitse lähteet korostaa, että "suomenkielisessä Wikipediassa tulisi käyttää ensisijaisesti luotettavia suomenkielisiä lähteitä, jotta niiden tarkistaminen onnistuu mahdollisimman monilta käyttäjiltä". --Jisis 9. elokuuta 2010 kello 21.09 (EEST)

"GM-vapaa" -merkintä

IP lisää artikkeliin omia päätelmiään "GM-vapaa" -merkinnän hyväksyttävyydestä. Ainoaksi lähteeksi on merkitty sananvapauslaki, jossa tästä asiasta ei mainita mitään. Eviran ohjeessa [1] sanotaan: "Evira katsoo, että elintarvikelain 23/2006 9 §:n mukaisesti ”gm-vapaa” -merkinnän käyttö on harhaanjohtavaa tuotteessa, joka ei sisällä sellaista ainesosaa, joka voisi olla valmistettu EU:ssa hyväksytystä muuntogeenisestä organismista. Tämän vuoksi ”gm-vapaa” -merkintää ei näissä tuotteissa sallita." Näin ollen merkinnän käyttöä rajoittaisi elintarvikelaki. On tietysti mahdollista, että Evira on tulkinnassaan väärässä, mutta jos näin on, pitäisi olla lähteitä ja mainita kenen mukaan näin on. Yksittäisen ip-muokkaajan tulkinta sananvapauslaista ei riitä. --Jisis 17. marraskuuta 2011 kello 15.54 (EET)

Artikkeli pitäisi jakaa kahdeksi eri sivuksi, Geenimuunneltu organismi ja Geenimuunnellut elintarvikkeet

Artikkeli pitäisi jakaa kahdeksi eri sivuksi, Geenimuunneltu organismi ja Geenimuunnellut elintarvikkeet, sillä nyt suurin osa käsittelee vaan elintarvikenäkökulmasta. Elintarvikenäkökulma on vaan todella pieni osa geenimuunneltujen organismien käyttöä. Suurin osa 20 vuoden lääketieteen, biokemian ja biotekniikan löydöt pohjaavat geenimuunneltujen organismien käyttöön. Kyseessä on todella arkipäiväinen asia laboratoriossa. – linnea 19. toukokuuta 2012 kello 12.22 (EEST)

Laajenna toki "siirtogeeniset mikrobit" -osiota ja tuo näkökulmaa muihinkin osioihin, katsotaan sitten millainen artikkelijako näyttää järkevimmältä. --PeeKoo 20. toukokuuta 2012 kello 17.49 (EEST)

Kannatan artikkelin jakamista erillisiksi artikkeleiksi jossain vaiheessa. --Hartz (keskustelu) 10. marraskuuta 2012 kello 21.26 (EET)

Organismi vs eliö

Eikö suomen kielessä käytetä sanaa eliö ja tämä organismi on sitten lainattu englannin kielestä (organism)? Kuitenkin sana organismi lienee vakiintunut tässä tapauksessa? --Hartz (keskustelu) 10. marraskuuta 2012 kello 21.26 (EET)