Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto15

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Kirjasarjojen, sarjakuvateossarjojen jne. nimeäminen muokkaa

Otan vielä tänne esille: nyt muutama käyttäjä on kannattanut Aku Ankan taskukirjojen siirtoa nimille, jotka alkavat "Aku Ankan taskukirja nro:". Mielestäni tämä on tyylioppaan vastainen nimi, sillä yleiskielessä ei viitata kokonaisiin taskarinimiin, vaan ainoastaan siihen varsinaiseen nimiosaan. Esim. Oulun kaupunginkirjasto ei löydä nimellä "Aku Ankan taskukirja 101: Maailman rikkain ankka" mitään, mutta "Maailman rikkain ankka" löytyy.

Nyt meillä on siis epäloogisuus, joka vallitsee eri nimien välillä. Esim. Lucky Luke -albumit ovat nimiosan mukaisella nimellä ("Apassikanjoni" jne.), eikä muitakaan kirja-/teossarjojen teoksia ole siirretty vastaaville alkumääritteisille nimille. Myös luokan Luokka:Aku Ankan taskukirjat sisältö näyttää varsin karsealta, kun mitään aakkostusta ei ole tehty, eikä mitään päätöksia ole, että pitäisikö aakkostaa numeron vai varsinaisen nimiosan mukaan.

Haluan siis kuulla hyviä perusteluja, miksi taskarit ovat yleiskielen käytöstä poikkeavalla nimellä (kukaan nuori ei varmasti käytä tuollaista kokonaista nimeä). --Tve4 14. heinäkuuta 2007 kello 09.44 (UTC)

Alkuperäinen keskustelu on siis käyty sivulla Keskustelu:Luettelo Aku Ankan taskukirjoista eli paikassa, jossa ei käytännöistä keskustella (siis piilossa). Jos on tarpeen poiketa yleiskielisestä (lyhyestä) nimestä, niin mielestäni näille on saatava aikaan selkeä käytäntö, joka koskee kaikkia teossarjoja, niin sarjakuva- kuin musiikkialbumeitakin. --Tve4 14. heinäkuuta 2007 kello 09.48 (UTC)

Olen samaa mieltä Tve4:n kanssa. Tämä uusi taskarien nimeämisperiaate on täysin Wikipedian käytäntöjen vastainen. Ei Wikipedian nimeämiskäytäntöä voi kiertää käymällä keskustelua jossain puskassa. —MikkoM () 14. heinäkuuta 2007 kello 09.52 (UTC)
Yleisistä käytännöistä toki keskustellaan täällä, tiettyä artikkelia koskevista toki artikkelin keskustelusivulla. Pari linkkiä: Helmet, Pori, jotka kyllä löytävät hakusanalla AAt31. Perustelut on annettu jo käydyssä keskustelussa, sen marraskuussa 2005 annetussa alkuviestissä. -tKahkonen 16. heinäkuuta 2007 kello 11.33 (UTC)
Lisäksi mitään piilottelua ei tietenkään ole ollut. Kaikki siirrot näkyvät tuoreissa muutoksissa ja ensimmäisissä siirroissa kirjoitin perustelukenttään linkin alkuperäiseen keskusteluun. -tKahkonen 16. heinäkuuta 2007 kello 11.38 (UTC)
Koska kyseessä on varsin perustavanlaatuinen muutos, joka koskee (lopulta) yli kolmeasataa artikkelia, tulisi nimeämisestä ehdottomasti keskustella nimeämiskäytäntöjen puitteissa — tämä puhtaasti vain siksi, että saataisiin yhdenmukainen linja kaikkiin tapauksiin. Nimeäminen muodossa Aku Ankan taskukirja XXX: Taskarin nimi on nykyisen nimeämiskäytännön vastainen, koska taskareihin kuitenkin viitataan yleisesti lyhyellä nimellä. Sitä paitsi Aku Ankan taskukirjojen sisäkansissa oleva luettelo antaa vain lyhyen muodon, eikä pelkästään kannen perusteella voida sanoa että pitkä muoto olisi oikea muoto. Mikäli kannesta päätellään, voidaan sanoa että Lucky Luke -albumeista tulisi käyttää muotoa Lucky Luke: Albumin nimi, ja musiikkialbumeista muotoa Yhtye: Albumin nimi. Nämä muodot taas eivät ole linjassa muidenkielisten Wikipedioiden nimeämisen kanssa. --Tve4 16. heinäkuuta 2007 kello 17.01 (UTC)
Kuukausi kulunut. Hyväksytäänkö ehdotus (jolloin jatkan siirtämistä ja aakkostan luokan nimiosan mukaan - nimiosan, koska järjestysluettelo on luetteloartikkelissa) vai siirtääkö joku nuo nimet takaisin? -tKahkonen 20. elokuuta 2007 kello 12.17 (UTC)
Tässä näkyy olevan kaksi vastaan ja yksi puolesta. Nyt olisi helppo todeta että ei hyväksytä, tosin keskustelu täällä ei ole ollut laajaa. Moiselle nimenmuutokselle ei ole perusteita, koska se on ristiriidassa Wikipedian nimeämisohjeen kanssa. Yleiskielinen nimi taskukirjoille ei ole Aku Ankan taskukirja XX: Nimi. --Tve4 20. elokuuta 2007 kello 12.20 (UTC)
Ei se ole mitenkään yleiskielen normien vastainen nimi. Ja kuten antamissani linkeissä näkyy, sitäkin käytetään. -tKahkonen 16. syyskuuta 2007 kello 15.19 (UTC)

maksulliset palvelimet aiheesta muualla muokkaa

mitä mieltä yhteisö on kuuluuko maksulliset palvelimet aiheesta muualla osastoon artikkelissa Shakki vaikka meidän luonnoksessa Wikipedia:Ulkoiset linkit ne rajataan pois. --Musamies 8. syyskuuta 2007 kello 20.57 (UTC)

Ehdoton ei, muuten saadaan linkit joka ikiselle yli 10 pelaajan WOW/CS/Keksi_peli -palvelimelle. On niitä maksuttomiakin palvelimia (myös shakissa), ja aiheesta innostunut osaa varmasti Googlata. --Agony (403) 10. syyskuuta 2007 kello 07.30 (UTC)
Ainoastaan jos linkki liittyy suoraan artikkeliin. --Zache 10. syyskuuta 2007 kello 08.11 (UTC)
Olen edelleen sitä mieltä että ehdoton ei, muutenhan joku tekee maksullisen palvelimen ja kerää rahaa sillä että me mainostetaan sitä. Kas kun google löytää niitä palvelimia ihan riittävän hyvin --Musamies 10. syyskuuta 2007 kello 17.57 (UTC)

Maksulliset lähteet muokkaa

Onko muodostunut käytäntöä maksullisten lähteiden hyväksyttävyydestä? Artikkelissa Marco Casagrande (arkkitehti) on kolme Helsingin Sanomien maksullisen version linkkiä. Olen joskus niitä poistanut, mutta nyt jäin miettimään. --Ulrika 10. syyskuuta 2007 kello 04.54 (UTC)

Tuolla edellisen kysymyksen linkissä näkyykin olevan essee, jossa maksulliset sivustot rajataan pois. Ehkäpä se on jo ollut käytäntönä aiemminkin. Kannatan tätä. --Ulrika 10. syyskuuta 2007 kello 04.57 (UTC)
Yhtälailla nekin ovat lähteitä. Jos jollakin on oikeudet Britannicaan tai NCBI:hin, niin mikäs siinä jos käyttää niiden artikkeleita lähteinä. Oikeastaan olisi parempi käyttää niitä. --qWerk 10. syyskuuta 2007 kello 05.03 (UTC)
Ongelma on että niitä ei pääse tarkistamaan ilman että maksaa, ja se on minusta paitsi Wikipedian idean vastaista, myös muuten kartettavaa. Paperilehden tai kirjan voi aina käydä katsomassa kirjastosta. --Ulrika 10. syyskuuta 2007 kello 05.06 (UTC)
Vertaisarvioidut tiedejulkaisutkin ovat maksullisia lähteitä, ja pirun kalliita ovatkin. Maksulliset lähteet ovat ok. Samulili 10. syyskuuta 2007 kello 07.14 (UTC)
Maksullisuus on mielestäni ok, mutta pitää arvioida erikseen jos joku lähde on julkaisu josta kukaan ei ole kuullut ja artikkelin näkeminen maksaa paljon. Jos ilmainen verkkolähde on saatavilla, niin sitä tietenkin voi suosia. --Harriv 10. syyskuuta 2007 kello 07.17 (UTC)
Hesarin maksullista verkkolehteä on aina joskus tarjottu lähteeksi, ja olen ne poistanut. Vastaani ei ole lähteissä tullut maksullisia tiedejulkaisuja, joten en tiennyt että sellaisiakin on käytetty. Minusta tämä on kyllä ongelma, sanoisin jopa Hesarin osalta verkkolehden mainontaa. Olisihan niiden kannalta hienoa, että kaikki linkit tulisivat maksulliseen lehteen. Luulen, että jos ne hyväksytään yleisesti, sitten niitä vasta rupeaa tulemaankin. --Ulrika 10. syyskuuta 2007 kello 07.21 (UTC)
Käsittääkseni verkkohesarin uutiset ovat samat, jotka ilmestyvät paperiversiossa ja ne voi lukea kirjastossa kuten tiedejulkaisutkin (maksullinen kirjastolle, ei kirjaston kävijälle). Linkistä johonkin ei ole kellekään mitään haittaa, mutta siitä voi olla hyötyä. Samulili 10. syyskuuta 2007 kello 07.25 (UTC)
Samoilla linjoilla Harriv:n kanssa, lisäksi essee Wikipedia:Ulkoiset linkit ei tule Wikipedia:Tarkistettavuus#Lähteet tontille, vaan on tarkoitettu ohjenuoraksi "Aiheesta muualla" alle sijoitettaville linkeille, eli ei varsinaisille lähteille (jonne ei mielestäni tule lisätä linkkejä maksullisiin palveluihin kuin über-erikoistapauksissa). Kuitenkin olen myös samaa mieltä Ulrikan kanssa: Rahalla lähteistettynä tulisi hyväksyä vain arvovaltaiset tiedejulkaisut, ei Hesarin (tai muunkaan sanomalehden) uutisarkistoa. --Agony (403) 10. syyskuuta 2007 kello 07.27 (UTC)
Sellaisen lisäpointin ottaisin esille, että jos viitataan maksulliseen verkkoarkistoon (esim. Hesari), mielestäni lähdeviitteen pitää olla muussa kuin suoran linkin muodossa (esim. tyyliin "Helsingin Sanomien maksullinen verkkopalvelu 13.9.2006 Casagrande poltti teoksensa Venetsiassa").--TBone 10. syyskuuta 2007 kello 07.30 (UTC)
Maksullisuus usein lisää lähteen luotettavuutta, eikä sinällään ole mitenkään wikipedian periaatteen vastaista käyttää sellaista. Melkeinpä päin vastoin. Kuitenkin paperiversiot lehdistä ovat laajemmin saatavissa, ja myös varmemmin säilyviä, joten pitäisin niitä ensisijaisina. Otsikolla se juttu löytyy nettiarkistosta kuitenkin jos ei jaksa tuoliltaan nousta. --Moorvis 10. syyskuuta 2007 kello 16.46 (UTC)

Mitenkäs muuten, eikös ainakin suurin osa Hesarin verkkoversion jutuista ole julkaistu myös paperilla? Pitäisikö merkata paperiversio vai verkkoversio lähteeksi? --Harriv 10. syyskuuta 2007 kello 07.33 (UTC)

Hesari on kuten Samulili sanoi, aina mahdollista lukea paperiversiosta joko kotona tai kirjastossa, eli maksullinen digilehti ei ole ainoa vaihtoehto. Lisäksi uusimmista uutisista on myös luettavissa ilmainen lyhennelmä HS:ien sivuilla. Mitä tulee lähteiden merkitsemiseen, tuen paperiversion merkitsemistä, sillä se on kaikille ilmainen(kirjasto vaihtoehto).--kalamies 10. syyskuuta 2007 kello 07.39 (UTC)
Kotona tuskin kukaan säilyttää muutamaa päivää vanhempaa Hesaria, ei kovin monesta kirjastostakaan löytyä Hesaria mikrofilmiltä? --Harriv 10. syyskuuta 2007 kello 07.46 (UTC)
Onneksi on mahdollista merkitä sekä {{lehtiviite}} että www-linkki. Kaikille iloa. Samulili 10. syyskuuta 2007 kello 08.03 (UTC)
En tiedä kuin oman lähikirjastoni tilanteen: Espoon sellon kirjastossa on laaja valikoima sanomalehtiä mikrofilmillä todella kauas menneisyyteen.--Teveten 10. syyskuuta 2007 kello 08.04 (UTC)
Kyllä varmasti ainakin suurimmissa kaupungeissa löytyvät tärkeimmät lehdet mikrofilmiltä alusta asti (1800-lukua myöten). Lähteeksi mielestäni kannattaa merkitä mieluummin paperiversio kuin linkki maksullisen palveluun (käsittääkseni artikkelit ovat kuitenkin samat). Joka tapauksessa jutun otsikko on syytä merkitä. --Moorvis 10. syyskuuta 2007 kello 16.46 (UTC)

Oleellista on lähteen luotettavuus ja tarkistettavuus, ei ilmaisuus. Suurin osa maailman lähteistä (esim. kirjat) on maksullisia. Ulrika kirjoittaa; "Ongelma on että niitä ei pääse tarkistamaan ilman että maksaa, ja se on minusta paitsi Wikipedian idean vastaista, myös muuten kartettavaa. Paperilehden tai kirjan voi aina käydä katsomassa kirjastosta." En ymmärrä. Hesarinhan voi halutessaan mennä tarkistamaan maksutta kirjaston mikrofilmiltä, ei siellä verkkoarkistossa ole uutisia, joita ei paperilehdestä löydy. Sitä paitsi en ymmärrä mikä ero on merkitä lähteeksi hesarin maksullinen arkisto tai paperiversio, sama lehtihän se on vain eri muodossa ja löytyy kirjaston mikrofilmiltä ilmaiseksi.--Teveten 10. syyskuuta 2007 kello 07.44 (UTC)

Näinhän se on. Jos pitäydyttäisiin vain ilmaisissa lähteissä, ei kovin hääppöistä tietosanakirjaa kyllä saataisi kokoon. Tietenkin voidaan toivoa, että mikäli luotettava ilmainen ja verkosta saatavilla oleva lähde on olemassa, pitäisi sitä käyttää maksullisen sijaan.--Joonasl (kerro) 10. syyskuuta 2007 kello 07.52 (UTC)
Jeps, olennaisintahan on, että uutinen on mahdollista löytää niillä tiedoilla mitä siinä lähdemerkinnässä on. Ei se tarvitseeko mennä kirjastoon. Suomen wikipediassa on aika lailla Yle:n, Verkkouutisten jne uutisiin viittaavia linkkejä, jotka eivät enää toimi kun osoite on muuttunut ja ongelmallisia näistä on ne joita ei enää löydä puutteellisten tietojen takia. --Zache 10. syyskuuta 2007 kello 08.26 (UTC)
Tähän väliin mainos: Wikipedia:Wikiprojekti Linkit. --Harriv 10. syyskuuta 2007 kello 08.28 (UTC)
Niin, kun aina lisäisi linkin lisäksi jutun otsikon, niin ehkä löytyisi vielä arkistosta. Ja vaikkei löytyisikään, niin lähde on aina lähde: en-wiki sanoo[1], että "If none of those strategies succeed, do not remove the inactive reference ––" and so on. Niin, ja totta kai maksullisia lähteitä voi käyttää, oli ne netissä tai kirjastossa. Ainahan voi pyytää lisääjää antamaan suoran lainauksen. -tKahkonen 10. syyskuuta 2007 kello 09.05 (UTC)
Hesarin jutut on hyvä merkitä lehtiviihte-mallineella, johon on kai nykyään mahdollista lisätä myös artikkelin verkko-osoite maksullisessa Hesarissa. Mitään syytä poistaa verkkoviitellä tehtyjä lähteistyksiä ei ole. -- Piisamson 10. syyskuuta 2007 kello 09.09 (UTC)
Muistetaan myös ettei nyt pyöritä ainoastaan tuon Hesarin palvelun ympärillä: vastaavia verkkoversioita löytyy kaikilta suurimmilta sanomalehdiltä. nekin jotka nyt ovat ilmaisia ovat varsin todennäköisesti muutaman vuoden kuluttua maksullisia. Niinhän ovat lähes kaikki lähteet. Tämä ei taas kirjastolaitoksen vuoksi ole varsinainen ongelma, kuten jo tuli ilmi. Olen samaa mieltä kuin Piisamson: jos sekä lehti- että verkkolähde ovat tiedossa tulisi molemmat merkitä. Varma ja mahdollisimman helppo tarkistettavuus on tärkeintä. Lehti on pysyvä ja varma, verkkolähde nopea tarkistaa (ainakin tunnukset omaaville). Sama koskee myös verkosta esim. pdf-tiedostoina löytyviä kirjallisia lähteitä. Niidenkin merkitsemisessä pitäisi merkitä muistiin molemmat mediat: painettu ja nettiosoite mistä kopio löytyy. Useissa artikkeleissa merkitään noille kuitenkin ainoastaan nettiosoite: kun nettiversio ennemmin tai myöhemmin häviää ei ole tiedossa edes opuksen nimeä millä sitä voisi etsiä. Itse olen käyttänyt kirjaviitettä johon saa muistiin painetun version kaikki tiedot, ja lisännyt perään huomautuksen että opus löytyy myös internetistä +linkin. Liekö tuohon parempaa keinoa, en tiedä. --Riisipuuro 10. syyskuuta 2007 kello 15.29 (UTC)--
Wikipedian idea on luoda ilmainen, vapaa tietosanakirja. Tässä prosessissa on pakko käyttää niitä lähteitä, jotka ovat kulloinkin käyttökelpoisia. Maksulliset palvelut ovat aivan yhtä hyväksyttäviä kuin kirjatkin. Ei esimerkiksi johonkin 1800-luvulla painettuun teokseen tai vaikkapa Kansallisarkistossa säilytettävään arkistomappiin pääse oikeasti käsiksi kuin joku harva, mutta se on silti kelvollinen lähde. Kyse on teoreettisesta tarkistettavuudesta: onko periaatteessa mahdollista, sopivat matkat tekemällä ja asianmukaiset maksut maksamalla, saada käsiin esitetty lähde? Sama koskee myös verkkoviitteitä. Onko todennäköistä, että esitetty sivu on ollut olemassa viittauspäivänä? Jos on, minnehän se olisi arkistoitu? Mitenkähän tähän arkistokappaleeseen pääsisi käsiksi? Yleisesti ottaen voi sanoa, että suurin osa suomenkielisistä sivuista on Kansalliskirjaston tai archive.orgin arkistoimia. Tällöin näihin pääsee käsiksi, kun näkee riittävästi vaivaa ja hankkii sopivat luvat. --M. Porcius Cato 12. syyskuuta 2007 kello 18.57 (UTC)

Jotain rajaa… muokkaa

En ole löytänyt meiltä minkäänlaista kirjattua käytäntöä koskien poistettujen artikkelien palautusta/palautusäänestystä, ellei sellaiseksi katsota parin lauseen ohjetta sivulla Palautettavat sivut.

Ehdottaisin käytännön alulle laittamista aiheesta alla esittämältäni osin:

Minusta olisi hyvä määrätä jokin aikaraja, jota ennen ei voida poistettua artikkelia asettaa palautusäänestykseen – nytkin ollaan pari viikkoa sitten poistettua Motot.net-artikkelia palauttamassa takaisin; tällainen toiminta ei anna arvoa täällä tehdyille päätöksille, ja on mielestäni lähes rinnastettavissa artikkeliversioista käytävään palautussotaan. Esimerkiksi kahden kuukauden raja saattaisi olla sopiva vastaavien tilanteiden rauhoittamiseen.

Mitä mieltä olette? --Watsamies 10. syyskuuta 2007 kello 16.25 (UTC)

Äh, minusta voisi suoraan olla, ettei artikkeleita tarvitsisi pistää uudelleen poisto tai palautusäänestykseen vuoden sisään edellisestä äänestyksestä ilman erityisen painavaa syytä. --Zache 10. syyskuuta 2007 kello 21.20 (UTC)
Voisi vuosikin olla ihan hyväksi tilanteen rauhoittamiseen. --Watsamies 12. syyskuuta 2007 kello 14.44 (UTC)
Poistoperusteluissa oli että sivustolla olisi 5700 kävijää viikossa, oikea luku on yli kymmenkertainen (62 000). Lisäksi Kontu-sivusto päätettiin samalla "poistokierroksella" säilyttää, vaikka kyseinen sivusto ei pääse Alexan mukaan edes sadan Suomen suosituimman sivuston joukkoon, ja motot.net on kuitenkin top20:ssä... Tuntuu ettei palautusäänestyksen perusteita ole edes katsottu ääniä annettaessa. Pitäisi kai tuo kontukin sitten pistää poistoäänestykseet että suuntaviivoihin saisi edes jotain järkeä. --JTS 10. syyskuuta 2007 kello 21.50 (UTC)
Jos yksikin poistoperusteluista on selkeästi virheellinen, niin se on mielestäni jo sellainen Zachen mainitsema painava syy, jonka takia kyseisen artikkelin kohdalla ei karenssiaikaa tietenkään pidä olla. --Watsamies 12. syyskuuta 2007 kello 14.44 (UTC)

En tiedä miten tuo Alexan rankkaus on tehty. Muistaakseni kun katsoin samaiselta sivustolta Afterdawn.com:n rankkausta, niin se oli sijalla ~91, ja kyseisellä sivutolla kuitenkin käy 140 000 käyttäjää viikottain. Listauksessa oli mukana ilmatieteen laitoksen sivut, kun yleensä tuollaisten organisaatioiden kävijälukuja ei listaukseen oteta. TNS metrixin listassa tuo sivusto pääsisi noin sijalle 40, jos olisi mukana mittauksessa (listauksesta puuttuu iso osa suurista muista sivustoista, KELA, Wikipedia jne.) Tuo top20-sijoitus tuntuu lähinnä tuulesta temmatulta.--qWerk 13. syyskuuta 2007 kello 14.07 (UTC)

Viitevaatimus-hyökkäykset muokkaa

Yksi trendi näyttää olevan että tungetaan artikkeli täyteen viitevaatimuksia, jolloin artikkelin uskottavuus romahtaa ainakin asiaa tuntemattomalle. Toisinaan toki syystä, toisinaan näköjään vaan siksi että aihe ärsyttää.Tedeum

Lähdepyynnöt eivät romauta uskottavuutta, sen tekee lähteiden puute. Wikipedian ei tulisikaan antaa minkäänlaista näennäistä uskottavuutta lähteettömälle ja ei-tarkistettavalle tiedolle. Oliko sinulla esimerkkiä moisesta "hyökkäyksestä"? -- Piisamson 13. syyskuuta 2007 kello 16.42 (UTC)
No vaikkapa perustulo. Turha pyytää viitettä silloin, kun kyse on asiasta joka on yleisen tason puheenaiheena, ja johon paljon lyhyitä lausuntoja siellä täällä, mutta ei oikein mitään mihin linkittää. Perustuloahan ei ole olemassa, vain keskustelua ja puolivillaisia tutkimuksia siitä. Viitemateriaalia on siis vähän. Silti asiasta on voitava kirjoittaa.Tedeum
Johonkin senkin kirjoituksen on perustuttava, muuten se on mielipidekirjoitus. --Harriv 13. syyskuuta 2007 kello 17.26 (UTC)
Kyllä perustulostakin voi kirjoittaa lähteiden perusteella ja Wikipedia:Kerro kuka tekee-käytäntöä noudattaen. Mitään syytä olla noudattamatta Wikipedian käytäntöjä tämän aiheen kohdalla tuskin on. Itse asiassa juuri tällaisissa kiistanalaisissa aiheissa lähde- ja muiden käytäntöjen noudattaminen on erityisen tärkeää. -- Piisamson 13. syyskuuta 2007 kello 17.35 (UTC)
"vain keskustelua" Siitähän noita viitteitä pyydetäänkin. Kun kyse on jonkun tahon mielipiteestä, ei sellaiseen tarvita viitettä tutkimukseen vaan vaikka lehtiartikkeliin ko keskustelusta. Ilman viitteitä ei tiedä, onko kyse vain wikipedistin omista perusteluista – kaikki kun eivät tiedä perustulokeskustelun käänteitä. -tKahkonen 13. syyskuuta 2007 kello 17.52 (UTC)

Mikä muuten on käytäntö lähteistykseen tapauksessa jossa lause artikkelissa on lause faktaväite tyyliin. Yritys X on perustettu vuonna Z{{lähde} ja tieto löytyy yritys X:n artikkelista lähteistettynä? Toinen variaatio samasta asiasta on tiivistelmäkappaleet joihin löytyy erilliset pääartikkelit, joissa tieto on jo lähteistettnä. Eli riittääkö näissä tapauksissa se, että pääartikkelissa on lähteet vai pitääkö jokaiseen artikkeliin kaivaa ne lähteet erikseen?

Konkreettinen esimerkki voisi olla Tunnettuja siviilipalvelumiehiä -luettelo, jossa tieto siviilipalveluksesta löytyy kyseisten henkilöiden artikkeleista, niin pitääkö sama asia olla lähteistetty toistamiseen tuohon luetteloon myös? --Zache 13. syyskuuta 2007 kello 20.10 (UTC)

Minun mielestäni riittää yksi lähdeviite. Tekee lukemisesta niin paljon helpompaa. Samulili 14. syyskuuta 2007 kello 06.33 (UTC)
Minun mielestäni viite tarvitaan molempiin, sillä yrityksen tai henkilön "pääartikkelista" tuo tieto voidaan kuitenkin joskus jopa poistaa. Ja jos kerran tieto on em. artikkelissa jo lähteistetty, niin senkun copypasteaa referenssin luetteloartikkeliin. 30 sekunnin homma. Yläindeksinumeroiden vaikutuksesta luettavuuteen voidaan sitten olla montaa mieltä. --albval 14. syyskuuta 2007 kello 06.36 (UTC)
Samaa mieltä, erityisesti lähteettömien luetteloiden kohdalla vaatimus henkilöartikkeleiden tarkastamisesta lähteiden varalta haittaa tarkistettavuutta merkittävästi. Esimerkiksi tuo mainittu siviilipalvelusmiesluettelo oli aiemmin huomattavasti pidempi ja liki täysin lähteetön. Kaikkien henkilöartikkeleiden kahlaaminen läpi ei minusta kuulu tiedon tarkastajalle vaan tiedon lisääjälle.
Itse asiassa tämänkaltaisissa luetteloissa olen sitä mieltä, ettei tietoa esimerkiksi siviilipalvelusmieheydestä (tai muustakaan sellaisesta) tule lainkaan merkitä luetteloon, jos siitä ei ole mainintaa henkilöartikkelissa. -- Piisamson 15. syyskuuta 2007 kello 10.56 (UTC)

Lähteetön-mallineen käytöstä muokkaa

Täällä on keskusteltu Lähteetön-mallineen käytöstä. Epäselvää on ainakin, tuleeko malline merkitä artikkelin alkuun vai loppuun, ja milloin se tulee yleensä lisätä artikkeliin. Olisi hyvä jos asiasta saataisiin laajempi konsensus, jotta mallinetta ei siirreltäisi turhaan edes ja takas. -- Piisamson 15. syyskuuta 2007 kello 11.00 (UTC)

Alkuun vaan ja se ketä lähteettömyys häiritsee voi korjata artikkelin. Jos mallinne on lopussa niin kiviäkään ei kiinosta se ja mallinteen voi ihan yhtä hyvin lykkiä enkkuwikityyliin keskustelusivulle. Muutenkin tuo lähteetön (enimmäkseen) ilman mitään tarkennusta on ihan turha, paljon parempi {{lähde}}, mallinteita niihin kohtiin mitkä häiritsee --Zache 15. syyskuuta 2007 kello 11.09 (UTC)
Koska suurin osa Wikipedian artikkeleista on edelleenkin lähteettömiä niin mallinetta ei kannata lätkiä ihan heppoisilla perusteilla eikä varsinkaan kovin lyhyisiin artikkeleihin. Yleensä ne on lisätty alkuun ja tähän on syynä ensinnäkin se että lukija huomaa asian, toiseksi rumennusefekti voi saada artikkelin tekijän/tekijät etsimään lähteet jotta mallineen saisi pois. Itse olen käyttänyt mallinetta silloin kun on ollut kyse tietoon liittyvistä perusartikkeleista kuten tiede, tieteen filosofia jne., sekä pitkissä tai epäilyttävissä artikkeleissa. --Alphaios 15. syyskuuta 2007 kello 14.53 (UTC)
Toden totta, jos lähteettömyys häiritsee, niin etsii ne lähteet sitten. Eikä vain lätkäise rumaa ja hyödytöntä mallinetta. Käytäntöä mallineen paikasta ei mielestäni tarvita, vaan se on tapauskohtaista. --ML 16. syyskuuta 2007 kello 15.21 (UTC)
Alkuun, mutta mallineen käyttöä tulee välttää. {{lähde}} on varmaan usein parempi vaihtoehto. --Wipu 15. syyskuuta 2007 kello 15.00 (UTC)

Linkit artikkeleista käyttäjäsivuille muokkaa

Siirsin keskustelun tänne, notta kuullaan ihmisten ajatuksia yleisemminkin käyttäjien linkittämisestä artikkeleihin. (Tästä ilmeisesti ei ole mitään ohjeistusta?) Alkuperäinen keskustelu koski siis Elitisti-verkkopalvelun päätoimittajan nimen linkittämistä hänen käyttäjäsivuilleen. --Zache 15. syyskuuta 2007 kello 13.56 (UTC)

Onko jotain erityistä syytä miksei artikkelista saisi olla linkkiä käyttäjäsivulle jos identiteettivarkaus on poissuljettu? --Zache 15. syyskuuta 2007 kello 13.09 (UTC)

Mielestäni pitäisi olla itsestäänselvää, että artikkelista linkitetään vain toiseen artikkeliin (ja Suni ei taida olla artikkelin arvoinen). Wikipedia-yhteisön asiat eivät yksinkertaisesti kuulu tietosanakirja-artikkeleihin (eivät yleensä ole riittävän oleellisia/merkittäviä niihin): eihän Vandaalit-artikkelissa (tai pikemminkin täsmennyssivulla) mainita Wikipedia-vandaaleita tai – paremmin – Jyrki Kasvin artikkelissa puhuta hänen kontribuutioistaan Wikipediaan. Ja muuten: Internetissä identiteettivarkaus ei ole milloinkaan poissuljettu. --Herra Maka 15. syyskuuta 2007 kello 13.25 (UTC)

Mitä ihmettä lukija kyseisestä linkistä edes hyötyy? Ei yhtään mitään. Turha sotkea Wikipedian sisäisiä asioita artikkeleihin. --JannE 15. syyskuuta 2007 kello 14.00 (UTC)

Mitä se linkki haittaakaan? --Zache 15. syyskuuta 2007 kello 14.02 (UTC)
Ensinnäkin jos artikkelissa linkitetään toisen käyttäjä sivulle niin kukaan Wikipedian muokkaaja ei voi vastata sen sisällöstä, sääntöjen mukaisesti käyttäjäsivua ei voi muokata kuin käyttäjä itse. Artikkelista tulee käyttäjän omaisuutta – mikä olikaan Wikipedian idealogia? Tietosanakirja, jota kuka tahansa voi muokata. Miksi Wikipediassa sitten on artikkeli, jota vain yksi henkilö voi muokata? --qWerk 15. syyskuuta 2007 kello 14.16 (UTC)
QWerkin poitti on mielestäni mainio. Tahdon vielä lisätä yhden huomion liittyen esittämääni irrelevanttiuteen: linkki vertautuu mielestäni lauseeseen "Henkilö X on kirjoittanut Wikipediaan". Tämä ei taas ei ole oleellisempaa, kuin että henkilö X olisi kirjoittanut Hesarin yleisönosastolle, eikö vain? --Herra Maka 15. syyskuuta 2007 kello 14.39 (UTC)
Muuten hyvä paitsi, että QWerkin pointilla wikipediasta ei ikinä pitäisi linkittää minnekkään. Ja joo, se on täysin irrelevanttia, että onko käyttäjä kirjoittanut wikipediaan vai ei. Se puolestaan mitä käyttäjä on kertonut itsestään ei ole mitenkään itsestäänselvästi epäolennaista ja on riippuu täysin siitä mitä siellä on. Tietysti tuossa käyttäjäsivuihin linkittämisessä olisi se vaara, että sitä käytetään kiertämään merkittävyyskynnystä (henkilö)artikkeleille. --Zache 15. syyskuuta 2007 kello 15.22 (UTC)
Mielestäni ei pidä linkittää tässä tapauksessa ja tuskin milloinkaan. Syitä onkin jo yläpuolella mainittu. --Wipu 15. syyskuuta 2007 kello 14.32 (UTC)
linkit artikkelissa käyttäjäsivulle ovat huono ajatus, pois sellaiset--Musamies 15. syyskuuta 2007 kello 15.39 (UTC)

A) Wikipedian käyttäjäsivuille voi kirjoittaa mitä tahansa soopaa muiden kykenemättä vaikuttamaan asiaan. B) Wikipedian tietosanakirja-artikkeleissa on tavoitteena välttää Wikipediaan itseensä viittaamista viimeiseen saakka. Näiden seikkojen valossa on mielestäni aivan älytön ajatus linkittää artikkeleissa käyttäjäsivuille. Enpä oikein usko, että painetuissa tietosanakirjoissakaan viitattaisiin tekijäluetteloon sellaisessa artikkelissa, joka kertoisi jostakin toimitusryhmän jäsenestä. –Ejs-80 15. syyskuuta 2007 kello 15.59 (UTC)

Käyttäjäsivulle linkittämisen kiellon voisi kirjata sinne missä puhutaan yleensä Wikipediaan viittaamisesta, vaikka minusta se on kyllä muutenkin itsestään selvä. --Ulrika 15. syyskuuta 2007 kello 16.04 (UTC)

Itsekin sitä mieltä että ehdoton ei, muutenkin nimiavaruuden ylittäviä linkkejä tulisi välttää kuin ruttoa, sitä varten kun on jopa oma toimintosivu. Kannatan Ulrikan ehdottamaa ohjeistuslisäystä, tosin sivu ei välttämättä tavoita oikeita henkilöitä (tämän vuoksi kytkin allekirjoitusnapinkin artikkeliavaruudesta pois, ettei artikkeleja "omittaisi"). --Agony (403) 15. syyskuuta 2007 kello 16.40 (UTC)
Ei tavoitakaan, mutta siihen on hyvä vedota, kun se on mustaa valkoisella. Yleensä suomalaiset uskovat kirjattuja sääntöjä paremmin kuin jonkun nimimerkin vaatimuksia:) --Ulrika 15. syyskuuta 2007 kello 16.46 (UTC)
Tämän voisi minustakin lykkiä ohjeistukseen ja sen takia oikeastaan toin tämän tänne kahvihuoneeseen. En siksi, että minulla olisi erityinen himo lykkiä käyttäjälinkkejä artikkeleihin vaikka niin tuossa satuinkin tekemään. --Zache 16. syyskuuta 2007 kello 09.58 (UTC)

Useampiportainen laatu- ja tärkeysluokittelu keskustelusivuille laitettavien Projekti-mallineiden kautta muokkaa

  1. Laatuluokittelu: Nykyiseltään artikkelit periaatteessa lajitellaan neljään eri ryhmään tynkiin, jotain väliltä, hyvät ja suositellut. Välille tyngästä hyvään mahtuu monenlaista artikkelia joten, kannattaisiko jotain väliltä artikkelit jakaa vaikkapa kahteen tasoon, jolloin olisi viisi laatu/kattavuus -luokkaa artikkeleille? (tynkä/1, 2, 3, hyvä/4, suositeltu/5) Ensimmäisille kolmelle tasolle jaoteltaisiin mutupohjalta käytäntöjen sallimissa rajoissa, hyvät ja suositellut sitten "äänestettäisiin".
  2. Tärkeysluokittelu: Mahdolliseen wikiprojekti mallineeseen voitaisiin lisätä lähinnä projektia palveleva tärkeys luokitus, vaikkapa kolmitasoinen. (Ei hirmu tärkeä, Semitärkeä, Tärkeä).
  3. Käytäntö: Lajittelu voitaisiin käytännössä hoitaa keskustelu/metasivun kautta kuten en-wikissä projekti mallineiden kautta (kts. Wikipedia:Wikiprojekti Mallineet/Mallineiden luontipyynnöt#Luontipyynnöt kohta Wikiprojekti). Wikiprojektien kautta luultavasti saataisiin kaikkein valistuneimmat näkemykset artikkelien tasosta. Joskus tulevaisuudessa sitten kaikkien artikkelien oikeassa yläkulmassa olisi luku väliltä 1-5, mikä kertoisi minkä tasoisena sitä pidetään. --Usp 16. syyskuuta 2007 kello 16.39 (UTC)
Allekirjoitan kaikki kohdat, paitsi tuota viimeistä virkettä. Tason ei mielestäni tarvitse näkyä itse artikkelissa. Mielestäni tälla Usp:n ehdottama ja en-wikissä käytässä olevalla systeemillä saadaan oikeasti aikaan se, mikä tynkä-mallineiden pitäisi hoitaa. --qWerk 16. syyskuuta 2007 kello 17.13 (UTC)
En kannata. Englanninkielisellä puolella liikkuessani olen kokenut tuollaiset mallineet huomattavasti enemmän ärsyttäviksi kuin hyödyllisiksi. Minusta riittää, että projektin tehtäviä listataan ja niistä keskustellaan projektisivulla. –Aslak 16. syyskuuta 2007 kello 17.23 (UTC)
Muutamia pointteja joita on tullut esille Keskustelu Wikipediasta:Malline#Projekti-malline
  1. Mallineen tulisi kerralla nielaista kaikki mahdolliset projektit jolloin vältyttäisiin en-wikin mallinepinoilta (ei teknisesti edes kovin vaativa toteuttaa)
  2. Mallinetta ei tulisi lisätä keskustelusivuille jossa ei ole keskustelunaloitusta (eli malline ei saisi olla keskustelusivun ainoa sisältö)
  3. Kuinka "eettistä" on luokitella artikkelin keskustelusivu? Ymmärrän että tämä on käytännössä ainoa keino, joten itse en suoraan vastusta tätä. Sitä vastoin mietityttää miksi mallineen pitäisi tulostaa mitään (eli eikö pelkkä luokka riittäisi)?
Lisäksi uutena: Jos malline laitetaan tulostamaan jotain, tulisi sisältö olla mielestäni oletusarvoisesti piilotettu {{Avattava}} avulla jolloin sen tilanvienti olisi minimoitu. Seuraavaksi vastauksia Usp:lle:
  1. Toimii. Luokkien sisällä nuo voitaisiin sortata sortkeyn avulla väliotsikoiden 1, 2, 3, 4 ja 5 alle (vain yksi merkki tulee luokan otsikkotasolle)
  2. Tuota ei enää voisi periyttää luokalle, ellei sitten tekisi kaksi luokkaa / projekti joista toinen olisi tasoluokka ja toinen tärkeysluokka. Ei järkeä.
  3. Artikkeliin ei metadataa piste. Keskustelusivulla sitä vielä voi olla, mutta artikkelin annetaan olla artikkeli ilman (pl. hyvä & suositeltumerkkiä, joka on riittävän minimalistinen) metadataa.
Ei kummempaa, seuraava :) --Agony (403) 16. syyskuuta 2007 kello 17.28 (UTC)
Jatkokysymys esittämääni kohtaan 1. : Jos/kun tulevaisuudessa Tuomas Akvinolainen kuuluisi projekteille merkkihenkilöt ja filosofia, kumpi olisi ykkösprioriteetin projekti (eli kumpi tulisi ensin)? Se joka ehtisi ensin? Entä olisiko artikkeli molemmille projekteille tason 3 artikkeli, vai olisiko artikkelissa filosofinen näkökanta jo tasolla 4, merkkihenkilötason jäädessä kolmoseen? --Agony (403) 16. syyskuuta 2007 kello 17.38 (UTC)
Tuohon jatkokysymykseen sen verran, että Akvinolainen kuuluisi luokitella sen mukaan, millä tavalla hänet tunnetaan ja missä hän on vaikuttanut eniten. Eli siis filosofiaan. Atomi taas on enemmän fysikaalisempi käsite kuin kemiallinen, joten atomi kuuluisi fysiikka-projektille. Eri asia on sitten, miten milloinkin erotetaan se, mihin se oikeasti kuuluu. Pitää luottaa omaan järkeen. --qWerk 16. syyskuuta 2007 kello 17.46 (UTC)
Miksi tunnettavuus (merkkihenkilö) olisi siis toissijainen, sillä ennen kaikkea monet tietää Akvinolaisen koska hän oli merkittävä. Suurin osa tietää myös hänen filosofisesta taustastaan, mutta ei niin suuri osa kuin se, joka tietää hänen olleen merkittävä (muttei tiedä miksi hän oli merkittävä). Itse toki olen samaa mieltä, mutta pelottaa että tästä(kin) saa veivata kilotolkulla käytäntöä... --Agony (403) 16. syyskuuta 2007 kello 18.33 (UTC)
En kannata keskustelusivulle lisättävän mitään turhia metamallineita. Sen sijaan artikkelisivulle voisi Agonyn ehdottaman mallineen, joka ei tulosta mitään, vaan lisää artikkelin vain oikeaan luokkaan, laittaakin. --Jannex 17. syyskuuta 2007 kello 10.05 (UTC)
En kannata projektimallineita. Ne eivät nähdäkseni lisää Wikipedian käytettävyyttä vaan toimivat lähinnä yhteisöllisyyden luojina. Tämä taas ei ole Wikipedian tarkoitus. --M. Porcius Cato 17. syyskuuta 2007 kello 10.10 (UTC)
  1. Tasoluokittelu olisi poikkiprojektillinen. Eli jos artikkeli on mainio tulee sen kertoa aiheesta kaikista keskeisistä näkökulmista nähden tyydyttävästi. Eli vaikkapa hyvä tieteilijäartikkeli kertoo tästä ihmisenä, käsittelee uran ja saavutukset ja "yhteiskunnallisen vaikutuksen", kuinka hän liittyy isompaan kokonaisuuteen.
  2. Tärkeysluokittelussa on ajatuksena se, että huomio kiinnittyisi aihepiirin vaikkapa fysiikan yleissivistykseen kuuluviin aiheiden kuten lämpö, kvantttimekaniikka, kosmologia ja suhteellisuus laatuun. Mallineella generoituisi vaikkapa luokka, jossa on aihepiirin maallikolle "tärkeimmät" artikkelit, joita pitäisi laajentaa mahdollisimman pian. Sen sijaan maallikolle ei niin "tärkeät" yksityiskohtaisemmat artikkelit kuten ramansironta ja hiukkaspoikkeama generoituisivat omiin luokkiinsa.
  3. Artikkeliin tuleva metatieto olisi siis vain jokin numero väliltä 1-5 nykyisen ss-tähden tai hyvä-plussan kohdalla sekä ao. luokka (esim. Tason 1 artikkelit). Tämä korvaisi tynkä-, hyvä- ja suositeltutasot. Ideana on se, että tyngän ja hyvän välissä olisi pari tasoa, joista vaikka taso kolme olisi ns. perusartikkeli eli kattavahko, hyvää asiatyyliä ja lähteistetty. Keskustelusivulle joutuisi laittamaan korkeitaan 2-3 tekstiriviä korkean mallineen, joissa olisi linkki projekteihin ja joka generoisi artikkelit luokkiinsa. Tämä olisi tarkoitettu hyödyntämään lähinnä muokkaajia, kun taas itse artikkelin sivun numero kertoisi lukijalle minkä tasoisena pediantekijät artikkelia pitävät. Näillä olisi siis aivan eri funktiot. Artikkeli sivun numero antasi lukijalle osviittaa tasosta ja keskustelu/meta -sivun mallineen generoima laatu/tärkeys -luokka piiskaisi tekijöitä "webtietosanakirja mielessä" oleellisten artikkelien kimppuun. Tämä luokittelu ja tärkeysmäärittely toiminee parhaiten projektien kautta hallinnoituna, sillä niissä ovat luultavasti aiheesta kiinnostuneimmat ja tietävimmät. --Usp 17. syyskuuta 2007 kello 21.40 (UTC)
Minä en kyllä saa päähäni miten tämä lisäisi yhteisöllisyyttä. Tarkoituksena on vain helpottaa Wikipedian muokkaajia löytämään olennaiset artikkelit, jotka tarvitsevat muokkausta. Aivan kuten Usp yllä kirjoittaa. Se voi olla apuna muokkaajille, jotka eivät edes kuulu projektiin ja myös IP-käyttäjille. Esim. Tieteellinen vallankumous voisi löytyä tätä kautta helpommin henkilölle joka olisi innostunut laajentamaan artikkelia puhtaasiti siitä syystä, että ketään muu ei ole sitä tehnyt. Missä kohtaa yhteisöllisyys lisääntyy? --qWerk 19. syyskuuta 2007 kello 17.03 (UTC)
Eikö myös minityngät pitäisi ottaa mukaan tuohon laatuluokitteluun? Itse kannatan sitä, että artikkelin keskustelusivu vähintään luokitellaan artikkelin laadun mukaan (esim. Luokka:Fysiikka-projektin 3. laatutason artikkelit) ellei sitten lisättäisi myös mallinetta en-wikin tapaan. -DragonMaster- 21. syyskuuta 2007 kello 12.04 (UTC)
Eijeijeijei ja ei:
  1. Artikkelia _ei_ täytetä metamallineilla _eikä_ metaluokilla. SS ja HA-merkit korkeintaan
  2. Keskustelusivu voidaan (IMO) luokitella, mutta ei todellakaan viiden luokan / projekti voimin. Jokaisella projektilla on vain ja ainoastaan yksi luokka: [[Luokka: <Projektin> artikkelit]]. Luokka taas tekee tasoluokituksen siten, että se järjestää artikkelien keskustelusivut tason mukaiseen alaotsikkoon sortkeyn avulla [[Luokka: <Projektin> artikkelit|3]]
  3. Mallineen ei minun mielestäni pitäisi tulostaa mitään, edes keskustelusivulle
--Agony (403) 21. syyskuuta 2007 kello 12.39 (UTC)
Tuota sinä siis tarkoitit aiemmassa viestissäsi. Taisin lukea keskustelun hieman huolimattomasti, kun en sisäistänyt kunnolla ideaa.
Minä en ole missään vaiheessa kannattanut artikkelisivulle lisättävän mitään turhia mallineita tai luokkia. Minulle on aivan sama, lisätäänko keskustelusivulle ylimääräisiä mallineita vai ei, mutta tuota luokka-systeemiä kannatan suuresti. -DragonMaster- 21. syyskuuta 2007 kello 15.40 (UTC)

Pelkkä projektikohtainen luokittelu muokkaa

Jospa ainakin toistaiseksi kuopataan yleinen lukijalle suunnattu tasoluokittelu ja luodaan projektikohtainen, mahdollisimman minimaalinen, kattavuusluokittelu ilman tärkeysluokittelua.

  • Eikö pelkän luokankin lisääminen keskustelusivulle merkkaa sen aloitetuksi (linkin siniseksi)? Onko tämä ylipääsemätön ongelma?
  • Voiko artikkelia luokitella siten ettei itse artikkelissa näy mitään luokkaa, vaikka se kuuluisikin johonkin luokkaan. Eli luokittelu olisi ikään kuin yksisuuntaista.
  • Jos projekti luokittelisi aihepiirinsä artikkelit vaikkapa viiteen eri luokkaan, eihän keskustelusivulle tulisi kuin yksi luokka per aiheeseen liittyvä projekti. Tämä tapa ei muuttaisi luokittelua keskustelusivulta päin katsottuna mihinkään mutta olisi kätevämpi projektista päin katsoen, kun mahdolliset tuhannet artikkeli eivät olisi samassa luokassa.
  • Jos taso merkitään sortkeyllä, voiko tietyn tason artikkelien määrän selvittää ohjelmallisesti? Entä voiko sortkeyn pohjalta luokitella artikkelia eri luokkiin?

Kehitysversio ehdotukseksi--Usp 23. syyskuuta 2007 kello 23.04 (UTC)

Kannatan että metatieto jätetään vain projekteissa möyhääville, satunnaista lukijaa mystinen luku yläkulmassa ei kuitenkaan palvele yhtään niin hyvin kuin mitä se palvelee projektilaisia (joilla on tuntemus eri merkityksistä). Ohessa vastauksia:
  1. Ei. Jos keskustelusivulle jotain laittaa, keskustelusivu aloittaa heti olemassaolonsa
  2. Ei voi luokitella, mutta artikkelissa voidaan viitata luokkaan ilman että se näkyy ulospäin. Tämä onnistuu siten, että viittaukset tehdään piilotetun elementin <div style="display: none; visibility: hidden">Viittaukset tähän</div> sisällä. Tosin tällöin artikkelit ei ilmesty luokkiin, vaan luokan "Tänne viittaavat sivut" alle
  3. Ei muuttaisi, mutta viisi erillistä luokkaa / wikiprojekti on IMO liikaa tällaisen metadatan säilömiseen kun tasot voidaan merkitä sortkeyllä
  4. Ei. Sortkey pitää yllä vain luokan sisäistä järjestystä. Tosin luokalle on mahdollista tehdä listausta rajoittava haku from=1/2/3/4/5 parametrilla. Lisäksi tällaisen rakentaminen {{CategoryTOC}} pohjalta on todella helppoa
--Agony (403) 24. syyskuuta 2007 kello 07.00 (UTC)
Eikö olisi yksinkertaisempaa, että tasot menisivät näin:
  1. minitynkä
  2. tynkä
  3. perusartikkeli (en keksinyt parempaakaan nimeä)
  4. hyvä artikkeli
  5. suositeltu sivu
Kannatan tuota sortkey-luokittelua, jos vain saa selville esim. tason 2 artikkelien tarkan lukumäärän jollain tavalla. -DragonMaster- 24. syyskuuta 2007 kello 11.25 (UTC)
Suoraan Mediawiki-toiminnoilla tuota ei pysty selvittämään, mutta työkalun tekeminen jolla saa selville tietyn luokan tietyllä sortkeyllä varustetut sivut sekä lukumäärän selville ei ole ongelma. --Agony (403) 25. syyskuuta 2007 kello 15.55 (UTC)
Eli kerrataanpa tämä systeemi vielä kerran:
  • Artikkelisivulle ei lisätä mitään projektiluokkia tai -mallineita.
  • Keskustelusivulle ei lisätä mitään projektimallineita.
  • Keskustelusivulle lisätään projektiluokka, tähän tapaan: [[Luokka:<Projektin> artikkelit|<numero>]].
  • Tuon <numeron> tilalle lisätään artikkelin tason numero, tasot menevät näin:
  1. Minitynkä
  2. Tynkä
  3. Perusartikkeli (nimen voi vaihtaa)
  4. Hyvä artikkeli
  5. Suositeltu sivu
  • Esimerkki: artikkelin Yhdysvallat keskustelusivulle lisätään: [[Luokka:Wikiprojekti Yhdysvaltojen artikkelit|3]].
-DragonMaster- 28. syyskuuta 2007 kello 14.00 (UTC)
Mielestäni tuossa voi olla ihan hyvä että mukana on malline joka alkuun vain luokittelee keskustelusivua. Tällöin (jos/kun) tulee uusi käytäntö, ei tarvitse veivata sen gigaziljoonaa sivua, vaan voi puukottaa mallinetta. Mutta joo: Malline ei ainakaan alkuun tulosta muuta kuin projektiluokan. Yksi huomio: Artikkelin keskustelusivua _ei_ saa aloittaa projektimallineella, vaan sivulla tulee olla keskustelua _ennen_ projektimallineen lykkäämistä. Tämä lisättynä itselleni käy ehdotus. --Agony (403) 28. syyskuuta 2007 kello 15.51 (UTC)
Tässä olisi sitten tuo uudistettu versio:
  • Artikkelisivulle ei lisätä mitään projektiluokkia tai -mallineita.
  • Keskustelusivulle ei lisätä mitään muita projektimallineita, kuin vain keskustelusivun luokittelevia mallineita.
  • Artikkelin keskustelusivua ei saa aloittaa projektimallineella, vaan sivulla tulee olla keskustelua ennen projektimallineen laittamista.
  • Keskustelusivulle lisätään malline, joka luokittelee keskustelusivun. Esim. {{<Projektin> artikkelit|<numero>}} tulostaisi luokan tähänmalliin: [[Luokka:<Projektin> artikkelit|<numero>]].
  • Tuon <numeron> tilalle lisätään artikkelin tason numero, tasot menevät näin:
  1. Minitynkä
  2. Tynkä
  3. Perusartikkeli (nimen voi vaihtaa)
  4. Hyvä artikkeli
  5. Suositeltu sivu
  • Esimerkki: artikkelin Yhdysvallat keskustelusivulle lisätään: {{Wikiprojekti Yhdysvaltojen artikkelit|3}}.
Olisikohan siinä sitten kaikki? Vielä voi tulla kertomaan parannusehdotuksia. -DragonMaster- 29. syyskuuta 2007 kello 07.15 (UTC)
Mikäli vaaditaan, että keskustelusivulla on sisältöä ennen mallineen lisäystä, eikö silloin rajata täysin mielivaltaisesti osa ko. aihealueen sisällöstä pois. Tällöin menetettäisiin yksi keskeisimmistä syistä koko luokittelun tekemiselle eli kokonaiskuvan saaminen kaikista aihealueen artikkeleista. Kannatan luokittelun tekemistä mallineen kautta, mutta minusta suora luokittelu olisi parempi kuin sortkey. Jos luokittelua ei tässä haluta parantaa kelpaa em. minulle. --Usp 29. syyskuuta 2007 kello 16.22 (UTC)
Edelleen: viisi luokkaa metadatan säilömiseksi / projekti on liikaa. Lisäksi kaikki ovat tottuneet siihen, että sinisellä varustettu keskustelusivu sisältää keskustelua aiheesta, ei pelkkää metadataa. Mallineen toiminnallisuudesta vielä, eli tulee toimimaan jotenkin näin:
{{Wikiprojektin sivu
| Fysiikka | 3
| Kemia    | 2
| Jokumuu  | 3
}}
Ja malline iskee automaattisesti luokat [[Luokka:Fysiikaprojektin artikkelit|3]] [[Luokka:Kemiaprojektin artikkelit|2]] [[Luokka:Jokumuuprojektin artikkelit|3]]. --Agony (403) 29. syyskuuta 2007 kello 18.13 (UTC)
Kyllä minäkin olen sitä mieltä, että myös keskustelusivuttomat artikkelit pitäisi jotenkin saada luokiteltua. Olisiko se jollain tavalla mahdollista? -DragonMaster- 30. syyskuuta 2007 kello 08.12 (UTC)
Aikaisemmassa keskustelussa oli selkeä vastustus keskustelusivun aloittamiseksi metamallineella, joten mielipidetiedustelu voisi olla paikallaan. --Agony (403) 30. syyskuuta 2007 kello 08.25 (UTC)
Kuka voisi aloittaa tämän mielipidetiedustelun? Itselläni ei ole yhtään kokemusta sellaisten järjestämisestä, eikä kyllä aikakaan riittäisi, koska olisi töitä tuossa juuri aloittamassani Wikiprojekti Englannissa. Mutta ettei väärinkäsityksiä sattuisi: kyllä minä kannatan mielipidetiedustelua. -DragonMaster- 30. syyskuuta 2007 kello 12.04 (UTC)
Olisi hyvä että kasaisit rungon käytäntöehdotukseksi (esim. Wikipedia:Wikiprojektien laadunvalvonta ja tämän jälkeen alettaisiin "painimaan" yksityiskohdista siellä. Itselläni ei niin ikään riitä aika, eikä tietoa ole kasautunut pieneen päähäni kuin kourallinen tästä aiheesta. Voin auttaa mielipidetiedusteluissa ym. kun käytäntöehdotuksen runko on valmis. --Agony (403) 30. syyskuuta 2007 kello 12.29 (UTC)

Projekti aiheesta muokkaa

Koska tässä on tällä kertaa kyseessä vain projektikohtainen luokittelu eikö olisi luontevaa tehdä siitä projekti, vaikkapa Wikipedia:Wikiprojekti Laatuluokittelu, tai ympätä se hiljaiseen Wikipedia:Wikiprojekti Luokittelu. Käytännön nimeksi käynee Wikipedia:Wikiprojektikohtainen luokittelu. --Usp 1. lokakuuta 2007 kello 15.48 (UTC)

Poistosta ilmoittaminen muokkaa

En-wikissä tämä nyt tuli vastaan (en:User talk:Kahkonen#AfD nomination of Ce'Nedra) mutta suomenkielisessäkin on nähnyt välillä, että artikkelin aloittajalle tai artikkelia paljon muokanneelle on ilmoitettu poistoäänestyksestä. Ihan hyvä, vaikka ei välttämättä pakollista tarvitse olla. Lisäsin kuitenkin maininnan ilmoittamisesta poistomallineeseen {{Poistettava}} ja tein mallineen (ehdotettuani ensin), jolla voi lisätä vakioviestin: {{Artikkeli poistettavana}}. (Jokin lyhyempi oikopolkukin olisi hyvä, vaikkapa {{Apo}}). (Kuka muuten väittää, että en-wiki olisi inklusionismin paratiisi ja että juna olisi mennyt aikaa sitten? Siellä on nyt poistossa artikkeli, joka olisi tämän wikin suuntaviivojen mukaan säilytettävä "Kuuluisien kirjojen päähenkilöt ovat yleensä merkittäviä.") -tKahkonen 16. syyskuuta 2007 kello 16.54 (UTC)

Omakustannekirjailijoiden merkittävyys muokkaa

Tämä on siirretty kirjailija Juha Vuorista koskevan poistoäänestyksen sivuilta:

Haluan herättää jo pidempään muhinutta keskustelua kirjallisuudesta ja omakustanteiden roolista, sekä omakustanteiden merkityksestä. Nykyisten suuntaviivojen mukaanhan omakustanteet on poistettava - ja jopa sellaisia kirjailijoita/runoilijoita, joiden epäillään julkaisseen kirjojaan ns. Vanity Press -kustantamoiden kautta on poistettu/ollaan poistamassa. Suuntaviivojen määrittelemiseksi asetan poistoon Juha Vuorisen, joka on julkaissut teoksensa oman pienkustantamonsa kautta. Myyntiluvut ovat tietysti korkeampia kuin esim. Pilot -kustantamon tuotteilla, mutta kyseessä on ~yhtä kaikki selkeä omakustannetapaus. Huomautettakoon, että tämä ei ole poistoääni. Jillord 16. syyskuuta 2007 kello 22.35 (UTC)) (äänestys päättyy 23. syyskuuta 2007 22.35.35 (UTC))

Keskustelu muokkaa

Eikö tätä keskustelua voi käydä muuten kuin poistoäänestyssivua rasittamalla? Toki tällä tavalla saa yleisöä, mutta tämä on mielestäni hieman väärä paikka. --Harriv 16. syyskuuta 2007 kello 22.38 (UTC)

Kahvihuoneessa ehkä voisi aloittaa tästä, sinänsä merkityksellisestä, aiheesta keskustelun. Olen Jillordin kanssa samaa mieltä siitä, että omakustanne ei per se ole synti, eikä kustannettu juttu an sich tee autuaaksi, myöskään. Joten kriteeristöä voisi ehkä täsmentää. Mutta kun Jillordilla siinä missä meillä muillakin on oikeus aloittaa äänestys, niin äänestellään sitten.Tetopa 16. syyskuuta 2007 kello 22.40 (UTC)
On täällä turhemmistakin asioista väännetty, ja väännetään parasta aikaa. Poistoäänestys on tälle luontevin paikka, sillä täällähän suuntaviivoja määritellään. Välillä omakustantajia säilytetään, välillä poistetaan roskana - ja välillä oikeiden pienkustantajien kautta teoksiaan julkaisseita vähemmän myyviä kirjailijoita poistetaan, lähinnä sen takia, että kyseisten kustantamojen arvellaan mutu-pohjaisesti vain toimivan alustana omakustantamiselle. Juha Vuorinen on erinomainen tapa tarkistaa artikkelien mierkittävyyslinjaa uudestaan: mies on kuitenkin puhdas omakustantaja. Eli mitataanko merkittävyyttä kirjailijoiden kohdalla vain ja ainoastaan myyntiluvuilla? Nämä luvuthan ovat Vuorisen kohdalla varsin kovat, vaikka teosten saama kritiikki ei ole ollut mairittelevaa. Jillord 16. syyskuuta 2007 kello 22.44 (UTC)
Kirjallisuuden lisäksi hän on myös radiojuontaja/toimittaja(?) ja entinen TV-kasvo, joita molempia löytyy täältä aika monta, esim Luokka:Suomalaiset radiotoimittajat. Eli muutakin löytyy kuin "omakustannuskirjailija". Sitä paitsi ensimmäistä kirjaa julkaistiin Liken kautta. Mielestäni valitsit hieman huonon esimerkkitapauksen. --Harriv 16. syyskuuta 2007 kello 22.54 (UTC)
Siinä tapauksessa varmaan kannattaisi keskeyttää äänestys irrelevanttina? jopa tuon mainitun pointin kannalta? Jotta säästäisimme energiaa. Varsinkin kun on tuotu esiin, että hän on myös nykyisin WSOY:n kirjailijoita.Tetopa 16. syyskuuta 2007 kello 23.02 (UTC)

Vuorista esimerkkinä käyttäen ei voi keskustella omakustannekirjailijoista, kuten yllä on mainittukin. Minusta tarvitaan selvä raja: omakustannekirjailija määrää tason itse, kustantajalla on yleensä jonkinlainen laatukriteeri. Kun kustantajat julkaisevat tarjotusta aineistosta vain muutaman prosentin, on helppo kuvitella millaista tavaraa jää omakustanteeksi. Voihan siellä olla laadukastakin, joka vain ei satu kustantajia kiinnostamaan aiheensa puolesta, mutta parempi on kuitenkin pitää tämä raja. --Ulrika 17. syyskuuta 2007 kello 05.48 (UTC)

Tässä suuntaviivassa olisi määriteltävä lista "oikeista kustantamoista", koska erilaisia pienkustantamoita (jotka ottavat usein kirjailijalta sen tuoton) on lukuisia nykyisin. Muutoinhan sitten se, että joku on julkaissut "arvostetulle kustantajalle" on selkeä kriteeri. Omakustannekirjoittajien (esim. Lauri Pietilä) suhteen tuon tuotannon merkittävyyden tulisi käydä ilmi sitten jollain muulla perusteella. Eli en pidä automaattisesti omakustannekirjoittajaa hyljättävänä, esim. jos hän on oikeasti saanut huomiota jossain muuallakin kuin omassa blogissaan, esimerkiksi. Eli otetaan tämä raja positiivisena sitten (tosin se lista "oikeista kustantajista" olisi hyvä olla...).Tetopa 17. syyskuuta 2007 kello 14.01 (UTC)

Minusta tällaiset voisi käydä poistokeskustelujen sivulla. -tKahkonen 17. syyskuuta 2007 kello 10.02 (UTC)

Minusta poistokeskustelussa keskustellaan kyseisen artikkelin poistamisesta, yleisistä suuntaviivoista muualla, esimerkiksi täällä. --Harriv 17. syyskuuta 2007 kello 10.03 (UTC)
Se, että jokin on jollakin tavalla, ei tarkoita ettäkö sen pitäisi aina olla niin. Minusta poistokeskustelun sivu sopisi myös tällaisten yleisten suuntaviivojen keskusteluun, koska sellaiset kuuluvat poistojen piiriin. -tKahkonen 17. syyskuuta 2007 kello 10.28 (UTC)
Eli pistetään pystyyn yksi turha äänestys jotta voidaan keskustella? --Harriv 17. syyskuuta 2007 kello 13.43 (UTC)

Vastaäänet tänne myös - kukaan ei ole ollut poiston kannalla. muokkaa

  1. Eihän tämmöistä tunnettua kirjailijaa, johon löytyy lukuisia ulkoisia ja neutraaleja viitteitä, pidä poistaa. Sen enempää kuin omakustannevaikuttaja Lauri Pietilääkään. Lähteitä toki esim. myyntiluvuista ja kirjailijan aiheuttamasta keskustelusta esim. tämänluonteisia voisi lisäillä, mielestäni. Samaten mielestäni tunnetunkaan yhtiön kustantama teos ei tee muutoin vähän tunnettua kirjailijaa (tai muusikkoa) autuaaksi, jos homma on jäänyt flopiksi.Tetopa 16. syyskuuta 2007 kello 22.39 (UTC)
  2. Näköjään WSOY:n kirjailija nykyään. Kirjoja myyty Suomessa yli 300 000 kappaletta. –Ejs-80 16. syyskuuta 2007 kello 22.57 (UTC)
  3. --Zache 16. syyskuuta 2007 kello 23.00 (UTC)
  4. Kun kerran äänestys on käynnissä - omakustannekirjailijakin voi olla merkittävä ja tämä vaikuttaa olevan. --Höyhens 16. syyskuuta 2007 kello 23.16 (UTC)
  5. Tetopan ja Höyhensin perusteluin. Omakustanneperiaate on karkea raami, apuväline koska jotain suuntaviivoja on hyvä olla ja ilmeisesti parempaakaan ei toistaiseksi ole löytynyt. Tapauskohtainen merkittävyys on asia erikseen, ja sen harkinnassa tulee käyttää muitakin yksityiskohtia kuin kustannustapa. Saman tyyppistä ajatusta on käsittääkseni toteutettu esimerkiksi pelitalojen suhteen: henkilöstömäärältään ja liikevaihdoltaan mitätönkin yritys voi saada runsaasti kannatusta muista syistä lankevan, alaa tuntemattomille vähän vaikeasti avautuvan merkittävyyden vuoksi.--Riisipuuro 17. syyskuuta 2007 kello 02.54 (UTC)--

Adressit linkit-osiossa muokkaa

Mitenkäs olikaan näiden adressien mainostaminen linkit-osiossa? Muistaakseni ne on poistettu kaikissa tapauksissa. Eräät käyttäjät lisäilevät artikkeliin geenimuunneltu organismi adressia nimeltä "Säästäkää Siemenemme –vetoomus Euroopan komissiolle". --Zxc 17. syyskuuta 2007 kello 13.50 (UTC)

Oma mielipiteeni on, että tuollaiset on ehdottomasti vedettävä pois. Wikipedian tarkoitus on olla tietosanakirja, ei mikään poliittisen vaikuttamisen väline. –Ejs-80 17. syyskuuta 2007 kello 13.54 (UTC)
Spämmäystä (IMO), Wikipedia ei ole kanava promootiolle tai henkilökohtaisille intresseille. --Agony (403) 17. syyskuuta 2007 kello 13.55 (UTC)
Pois vaan, spämmiä --Musamies 17. syyskuuta 2007 kello 14.07 (UTC)
Pois. Eri asia on suurta julkisuutta saaneet, jotka nekin käsitellään vain artikkelissa (esim. Lordi-adressi). -tKahkonen 17. syyskuuta 2007 kello 14.09 (UTC)
Jep pois vaan, ainoastaan artikkeleissa esiintyneet spämmilinkit saa jäädä (tms lordi-adressi) --Zache 17. syyskuuta 2007 kello 14.35 (UTC)

Kyseessä ei ole adressi, vaan 25 miljoonan ihmisen ja yli 300 kansalaisjärjestön muodostama EU:n laajuinen kansalaisjärjestö/keskuselin, joka toimii "gm vapaan Eu:n puolesta". Sivustolla on runsaasti tietoa ja linkkejä erilaisista tutkimuksista gm ruokaan liittyen kuten linkit EU:n virallisiin tutkimuksiin ja lukuisiin muihin tieteellisiin tutkimuksiin, sekä valtioiden teettämiin tutkimuksiin, muuta taustatietoa jne... Tosin sivustolla on myös adressi, mutta Artikkelin linkki ei johda adressiin, vaan sivustolle, minne kaikki tutkimustieto gm tuotteista on koostettu (sivusto on muuten todennäköisesti kattavin liittyen linkkikirjastoon gm tutkimuksista). En siis näe syytä miksi linkki ei voisi johtaa tämän järjestön tietosivulle, vain siksi että järjestö kerää myös nimiä johonkin adressiin.--kalamies 17. syyskuuta 2007 kello 14.44 (UTC)

Niin tämä on tilanne nyt, mutta eiliseen asti linkin kuvaus oli juuri "Säästäkää Siemenemme –vetoomus Euroopan komissiolle" ja linkki vei adressiin. Sitäpaitsi Aiheesta muualla -osiossa täytyisi aina pysyä NPOV-kannalla. Geenimuuntelu on kritisoitu aihe, mutta Wikipedian täytyy pysyä asialinjalla eikä täyttää linkkilistaa GM-kritiikillä, jota itse artikkelikin sisältää jo melkoisen paljon--albval 18. syyskuuta 2007 kello 06.18 (UTC)
Itseasiassa essee ulkoisista linkeistä suosittelee vain "Jos artikkelissa käsitellään selkeästi kahta eri näkökulmaa (nk. aihetta kannattavaa ja aihetta vastustavaa), tulee ulkoisten linkkien olla tasapainossa: sekä aihetta kannattavia että aihetta vastustavia ulkoisia linkkejä tulisi olla yhtä monta". Eli sivusto itsessään olisi hyvä lisä aiheesta muualla -osioon, mutta vastapainoksi tulisi löytää myös GM:n puolesta puhuva, yhtä laaja sivusto. --Agony (403) 18. syyskuuta 2007 kello 08.36 (UTC)
Aivan. SOS-hanke on kuitenkin a joint petition (of) 300 organisations representing over 25 million members and 200.000 individual citizens of Europe demand a strict EU law to protect the purity of seeds. [2] eli adressi, linkkaa sen mille alasivulle tahansa. Ja adressien suhteen ylläoleva konsensus on melko selvä. Molempien osapuolten näkemysten tasapainon säilyttämisensi olen siis poistanut linkin ja lisännyt kaksi suomalaista GM-kriittistä järjestöä tilalle. Jos asia vielä jotakuta vaivaa niin ehdotan, että keskustelua jatketaan artikkelin keskustelusivulla --albval 18. syyskuuta 2007 kello 09.21 (UTC)

Välityslautakunnan vaali alkanut muokkaa

Välityslautakunnan vaali on alkanut. Äänestäkää, osallistukaa ehdokkaista käytäviin keskusteluihin tai asettukaa itse ehdolle. Senkin voi vielä tehdä. Äänestys loppuu 1.10.2007. -tKahkonen 18. syyskuuta 2007 kello 16.50 (UTC)

onko riittävän merkittävä omaksi artikkeliksi muokkaa

suunnittelen artikkelia Erkki Pohjanheimosta jolla ei ole pitkäsoittoja mutta hänellä olisi seuraavia saavutuksia, riittääkö ne wikiin artikkeliin

  • elävä arkisto ja hakusanaksi erkki pohjanheimo
  • CV löytyykö tuolta jotain joka oisi merkittävää --Musamies 18. syyskuuta 2007 kello 17.26 (UTC)
Hei, jos minulta asiaa kysyttäisiin, niin minusta kaverissa on ainesta omaksi artikkelikseen. Ja varmasti sinulta syntyy hyvää jälkeä eli pistä tekemiseksi vaan! --Alexius Manfelt 18. syyskuuta 2007 kello 17.52 (UTC)

Kylien merkitseminen oikein muokkaa

Tuumasin ryhtyä tekemään artikkeleita Nummi-Pusulan kylistä. Luokassa löytyy kirjavaa käytäntöä nimistä; osa on pelkästään kylän nimellä kuten Hyönölä ja Tausta ja joissain on tarkenteena (kylä), kuten vaikka Kärkölä (kylä). Ja nyt pakkaa sekoittaa vielä äsken luomani Leppäkorpi (Nummi). Joku logiikka kai näissä pitäisi olla, mutta mikä on oikein? Leppäkorven kohdalla tilannetta mutkistaa Leppäkorpi-niminen artikkeli joka viekin Vantaalle ja lisäksi on Leppäkorpi (Pori). Onko olemassa yhtenäistä käytäntöä miten nimetään, vai keksinkö omasta päästäni? Count 18. syyskuuta 2007 kello 19.23 (UTC)

Mielestäni "Kylän nimi (kunta)" on selkein, jos samannimisiä paikkoja on useampi. Tällöin "Kylän nimi" -artikkelin pitää olla täsmennyssivu. --Harriv 18. syyskuuta 2007 kello 19.44 (UTC)
Samaa mieltä Harrivin kanssa. Näin minä olen tehnyt kyläartikkeleita. --Kyzyl 18. syyskuuta 2007 kello 20.16 (UTC)
OK. Pitää siis muuttaa ainakin nämä. Odottelen tässä tietoa kunnalta noista kylistä + jotain julkaisuja joista asiat kävisivät ilmi, ettei mene omaksi tutkimukseksi... --Count 18. syyskuuta 2007 kello 20.38 (UTC)
Tietenkin jos saman kunnan alueelta löytyy kylän kanssa samanniminen järvi tai joki tms. ja saman nimisiä kyliä on myös muissa kunnissa, niin sillon täytynee kehitellä jotakin muuta. --Kyzyl 18. syyskuuta 2007 kello 20.59 (UTC)

Minityngän määritelmä muokkaa

Artikkeli Evoluutiopsykologia kantaa tällä haavaa 4609 tavustaan huolimatta minityngän statusta. Artikkeli sisältää 4 Katso myös -viitettä, Kirjallisuutta 5 nimikkeen verran ja 7 Aiheesta muualla -linkkiä. Onko kirjoitus yhä "vain hyvin lyhyt aiheen esittely tai pelkkä määritelmä", vaikka kaksi riviä (jonkin sortin palautuspallottelun kohteena ollutta) perustekstiä onkin ehdottomasti tynkäsarjassa? --Crash 19. syyskuuta 2007 kello 14.13 (UTC)

No ei tuo ainakaan minitynkä ollut. Vaihdoin nyt {{Tynkä/Psykologia}}, vaihtakaa aiheesta tietävät paremmin jos aihe ei (otsikostaan huolimatta) käsittelekään psykologiaa... --Agony (403) 19. syyskuuta 2007 kello 15.57 (UTC)

Tarvetta tarkistaa muusikkomerkittävyyttä? muokkaa

Haluaisin herättää keskustelua, erityisesti räp/hiphop-muusikoiden osalla Konala Cartelli, MC Taakibörsta tapahtuneen merkittävyyslinjan lipsumisesta. Mikäli myös pitkäsoittoja julkaisemattomia hyväksytään, olisi kaikkien musiikkigenrejen tasapuolisuuden kannalta hyvä määritellä sitten muita kriteerejä. Perusteena on nyt ollut parin asianharrastajan "oma tieto" (joka lähentelee uutta tutkimusta) merkittävyydestä, mikä ei mielestäni ole hyvä peruste - lähteitä on ollut hyvin vähän, jos lainkaan, ja ne vähäisetkin varsin epäneutraaleja. Samalla on sitten poistettu esim. Rockin SM-kisojen yleisösuosikkeja jne. Ideoita muiksi kriteereiksi?Tetopa 19. syyskuuta 2007 kello 17.10 (UTC)

Lipsumista? Linja on se mitä yhteisö päättää, ei ole tavoite että äänestyksissä yritettäisiin äänestää jonkin linjan mukaan. Tämän vuoksi ehdottomat kriteerit ovat huonoja, sillä aina löytyy poikkeus jota voidaan pitää merkittävämpänä kuin keinotekoiset kriteerit antavat olettaa, tai päinvastoin. --Harriv 19. syyskuuta 2007 kello 17.14 (UTC)
No tässä tapauksessa (käsittääkseni?) yhteisö on jossain vaiheessa päättänyt, että esim. tuo pitkäsoitto olisi se linja? Mielestäni on vähintään epätasapuolista, mikäli joku musiikinlaji sattuu olemaan enemmän tapetilla siksi, kun teini-ikäiset tai vähän sitä vanhemmat wikipedistit sattuvat tykkäämään asiasta, mutta suht samantasoisia meriittejä omaavia muita musiikillisia suorituksia poistellaan sitten tuon määritellyn linjan mukaan. Siksi tämä avaukseni ja siinä merkityksessä siis "lipsumista" -termini tässä. Eli pidän kuitenkin ideaalina (vaikka siihen ei päästäisikään) tasapuolisuutta eri tyylisten genrejen kesken, josta halusin herättää tätä keskustelua.Tetopa 19. syyskuuta 2007 kello 17.19 (UTC)
Varsinaista päätöstä ei liene tehty, vaan joku on todennut että tämä olisi hyvä ja selkeä raja ja muut ovat pitäneet sitä hyvänä ajatuksena. --Harriv 19. syyskuuta 2007 kello 19.07 (UTC)
Kaikenlaiset yksiselitteiset säännöt tyyliin "vain suuren monikansallisen levy-yhtiön kautta levyttäneet artistit ovat merkittäviä" ovat typeriä. Merkittävyyttä ei voida määrittää vain tämän tyylisillä one-linereillä, vaan parempi että luotamme poistoäänestyksissä omaan järkeen. Sama toki pätee hyvin monessa muussakin Wikipedian käytännössä "jos jokin käytäntö estää sinua parantamasta Wikipediaa, älä välitä säännöistä", vai kuinkas se nyt menikään. Mitä tulee varteen otettaviin lähteisiin ja merkittävien julkaisujen kirjoituksiin yhtyeistä - se ettei niitä ole Wikipedian artikkeleissa lähteinä, ei tarkoita etteikö sellaisia kuitenkin olisi olemassa. --JTS 19. syyskuuta 2007 kello 22.13 (UTC)
Joo, minä kaipaan a) jotain muuta perustetta kuin "musta tuntuu, että on merkittävä" poistoäänestyksiin (etenkin lähteettömien artikkelien pohjalta) - samoin kuin "musta ei tunnu kun en ole kuullutkaan" (joka on siis yhtä huono peruste kuin se musta tuntuu) b) tasapuolisuutta eri musiikkigenrejen välille. Muutoin emme tee mitään vastataksemme ulkoapäin esitettyyn kritiikkiin, että wikipedia on "vääristynyt" käyttäjäkuntansa enemmistön (lue esim.: nuorten teini-ikäisten tietokoneharrastajien, jotka sattuvat tykkäämään enempi nuorisomusiikista) "tietämyksen" levittämiseksi. Huomautan vielä, että lähteettömän tiedon esittäminen myös merkittävyydestä on periaatteessa "uutta tutkimusta", ellei lähdettä voida osoittaa... ja semmoinen pitäisi poistaa. Näistä "räp-legendoista", samoin kuin vaikka SexyPöxyt-urheiluseurankin "merkittävyydestä" äänestetään usein fiilispohjalta, ja sitten vastaavia ilmiöitä karsitaan mutu-pohjalta pois. Roteva lähdevaatimus karsisi sekä pahimmat inklusionistit, että pahimmat poistointoilijat. Maailma malttaa odottaa wikipedia-tietoa MC Taakibörstasta kyllä siihen asti, kunnes lähteet löytyvät, uskoisin.Tetopa 19. syyskuuta 2007 kello 22.54 (UTC)
Kirjoitin jo tuossa aiemmin lähteiden vaatimisesta, katso alta tuo yliviivattu kommentti. Se ei siis minusta ole hyvä lähtökohta, sillä hyvä osa Wikipedian artikkeleista on edelleen lähteettömiä. --JTS 20. syyskuuta 2007 kello 08.40 (UTC)
Minusta tuntuu että linja on lipsunut siksi, että äänestäjäkunta on muuttunut. Huomaan että sieltä puuttuu monia aiemmin aktiivisia äänestäjiä, jotka ovat ehkä kyllästyneet koko touhuun. Äänestyksen ovat vallanneet erilaisten viihteen muotojen harrastajat, joilla ei ole juuri näkemystä siitä mitä Wikipedian merkittävyyskynnys tarkoittaa, vaan he vastustavat periaatteessa kaikkea poistoa, oli se miten roskaa tahansa. --Ulrika 19. syyskuuta 2007 kello 18.22 (UTC)
On se toki hirveää, että saamme uusia käyttäjiä, joita eivät kiinnosta samat asiat kuin sinua. Vinkkinä huomauttaisin, että maltillisemmalla kielenkäytöllä joku voisi jopa ottaa sanomasi vakavasti.--Ap4k 19. syyskuuta 2007 kello 19.19 (UTC)
Ulrika, ehkä aika kultaa muistot? Kuitenkin vasta poistettiin esim. Vittumeitsi ja Ohjelmointiputka, jotka aiemmin oli säilytetty (vittumeitsi poistettiin vasta kolmannella kerralla). --JTS 19. syyskuuta 2007 kello 22.13 (UTC)
Olisikohan järkevä ajatus ehdottaa sellaista käytännönläheistä rajaa, että jos (luotettavia) lähteitä ylipäätään on, on ko henkilö riittävän merkittävä Wikipediaan. Vaatimuksena voisi olla vaikka 2 riippumatonta lähdettä. Tällöin merkittävyys tulisi todistettua selvästi, ja lähteet lisättyä. Allekirjoittaneen inklusionistisenkaan näkökulman mukaan raja ei olisi silti liian alhaalla, ehkä liian ylhäällä. Joku toinen voi olla toista mieltä. Tämä raja ei varmasti sovi kyllä kaikille aloille. --Moorvis 19. syyskuuta 2007 kello 18.30 (UTC)
Tuo lähteiden riippumattomuus olisi varmaan hyvä vaatimus. Tosin silloin kyllä tulisi aika monesta alueellisesta humppapumpustakin juttua. Myös esimerkiksi isästäni, joka on ollut alueellaan kysytty sooloesiintyjä jo 40 vuotta, vaikka ei ole tehnyt erääseen kuoroon osallistumista lukuunottamatta levyjä laisinkaan (ja ei, en kirjoittaisi isäukosta tänne, mutta näköjään monet muut tuikkaavat vastaavanlaisia juttuja kylläkin). Noissa rap-jutuissa näyttää useimmiten lähteenä olevan ei-riippumattomia nettisivuja ja henkilökohtaisia "todistuslausuntoja" milloin kenenkin merkittävyydestä.Tetopa 19. syyskuuta 2007 kello 18.34 (UTC)
Arvoisa Tetopa, juuri tuollaista asennetta muusikkoartikkeleihin kaipaan. aEi vain korostetn, että hän on tehnyt jonkun levytyksen, vaan korostetaan elämäntyötä ja sen kautta vaikutusta populaarikulttuuriin. Nyt artikkelit ovat vain levy-yhtiöiden mainoksia ja luotteloista kappaleista. Minusta lehtien artikkelit esimerkiksi olisivat riittäviä lähteitä, varsinkin kun olisi useita artikkeleita. Haluaisin juuri muusikkojen henkilökuvia, mutta ilmeisesti nykyisellä menettelyllä on haluttu suojautua kaikki rääkkymiskultturin edustajilta. --Alexius Manfelt 19. syyskuuta 2007 kello 19.05 (UTC)
Minusta esim säveltäjänä tai sanoittajana oleva henkilö on riittävän merkittävä jos hänen teoksiaan löytyy joltain levyltä joka on listattu Violaan tai Fonoon --Musamies 19. syyskuuta 2007 kello 19.12 (UTC)
Kyllä minusta kevyen musiikin puolella on edellytettävä levyttämistä, muuten on vaikea vetää rajaa ja perusteet ovat lähinnä mielipiteitä. Klassisella puolella voivat kriteerit ehkä olla vähän toisenlaiset; en kyllä ole niin perillä siitä, minä verran esimerkiksi suomalaiset klassisen puolen laulajat ovat levyttäneet. --Ulrika 20. syyskuuta 2007 kello 04.48 (UTC)
Mitkä kaikki levyt näissä listataan? -- Piisamson 19. syyskuuta 2007 kello 19.14 (UTC)
Vapaakappalelakihan sanoo että jos äänitettä tehdään yli 50 kpl, siitä täytyy toimittaa yksi kpl Helsingin Yliopiston kirjastolle. Ja ne he kirjaavat Violaan.
Fonossa on ne äänitteet jotka Yleisradio ostaa varastoonsa. --Musamies 20. syyskuuta 2007 kello 04.08 (UTC)
Helsingin yliopiston kirjastoon toimitetaan kaikki levyt, jos kopiomäärä on yli 50 kpl. Monistusfirmat tekevät tämän automaattisesti. Myös puhtaat amatöörituotokset joita ei ole tarkoitettu julkiseen levitykseen päätyvät kokemuksen mukaan sinne. Näin ollen Viola merkintää ei kannata pitää minään merkittävyyden mittarina, se tarkoittaa vain sitä että levyä ei ole jaksettu monistaa itse. --Harriv 20. syyskuuta 2007 kello 06.20 (UTC)
Nimenomaan tarkoitin että lehtiartikkelit riittäisivät lähteiksi. Ehkä aivan pienet paikallislehdet eivät yksinään riitä merkittävyyden perusteeksi mutta maininta Hesarin tai muun ison lehden artikel(e)issa kyllä minusta riittäisi. Tai lähteen merkittävyys voitaisiin määritellä rekursiivisesi samalla tavalla: lähde olisi tässä mielesä varteenotettava jos se on edes mainittu parissa muussa vastaavasti varteenotettavassa lähteessä. Olikohan tämä liian paljon tajunnanvirtaa...? --Moorvis 19. syyskuuta 2007 kello 19.37 (UTC)
En kannata lähteiden _vaatimista_ poistamisen uhalla. Sillä on sama negatiivinen vaikutus kuin ei-muusikkoartikkeleiden kohdalla. Toki olisi kätevää kun faneja voitaisiin pomputella lähteistämään artikkeleita nykyisen lähteetön-mallineen sijasta poistettava-mallineella ;) --JTS 19. syyskuuta 2007 kello 22.19 (UTC)
Äh, luin huolimattomasti. Noin päin tuo voisi toimia ihan hyvin yleisestikin, eli artikkelit olisivat pääsääntöisesti merkittäviä, jos niille on olemassa lähteitä merkittävistä julkaisuista. --JTS 19. syyskuuta 2007 kello 22.21 (UTC)
Taakibörstahan on julkaissut levy-yhtiön kautta listoille nousseen mini-albumin=ep:n, joista jopa suuntaviivoissa sanotaan: "Pelkkä sinkkujulkaisu ei ole riittänyt, minialbumi kylläkin". Rajaus on kyllä jokseenkin keinotekoinen ja lauseen voisi muotoilla uudestaan tai poistaa. Mitä tulee omakustanneartisteihin, niin ylivoimaisesti suurin osa näistä ei edelleenkään tule koskaan pääsemään wikipediaan. Suuntaviivoissa on ihan hyvä mainita tästä tyyliin: "omakustanneartistit eivät yleensä ole merkittäviä". Nyt siellä näyttää tosin lukevan: "Pelkän omakustanteen julkaisseet tai kokoomalevyllä esiintyneet on poistettu", mikä ei varmaan koskaan ole pitänyt paikkaansa.--Ap4k 19. syyskuuta 2007 kello 19.19 (UTC)

Nykyisin tosin "levy-yhtiöitä" voi perustaa lähes kuka hyvänsä ja sitten julkaista kavereittensa levyjä, jotka eivät käytännössä mitenkään eroa omakustanteesta.--J 19. syyskuuta 2007 kello 22.31 (UTC)

MC Taakibörsta -tapauksen pohjalta päädyin omalta osaltani seuraavaan linjaan: jos bändistä tai artistista on hyviä neutraaleja lähteitä pari kolme (esim. tuossa tapauksessa hesaria ja soundia), niin silloin ilman älppäriäkin meikän seulasta menee lävitse. Tuli vain mieleen, että varmaan Rockin SM-kisojen yleisösuosikistakin Musta Albiino, joka tässä poistettiin, olisi semmoisia saattanut olla, mikä olisi ehkäpä edesauttanut bändin artikkelin jättämistä esille. Eli itse jatkossa äänestän tältä pohjalta, ja ehdotan tämmöistä linjanvetoa (että lähteitä täytyy löytyä, etenkin jos ei ole älppäriä), myös muiden bändien ja musiikkigenrejen osalta (kuin tuon räppihomman). Ugh - olen puhunut.Tetopa 21. syyskuuta 2007 kello 09.48 (UTC)

Jooh, tuo periaatteessa kuulostaa hyvältä. Mikäli artisti, omakustannerunoilija tai muu marginaalitaiteilija on noteerattu useassa mediassa niin, että artikkelin pystyy kunnolla lähteistämään ja hänestä on jotain kerrottavaa niin se riittäisi merkittävyyteen. --Zache 24. syyskuuta 2007 kello 07.56 (UTC)

Omakustanneraja tai albumiraja on nykyisissä artisteissa aivan hyvä raja. Mutta jo 60-luvulla on tehty omakustanteita, jolloin se ei ollut aivan jokapäiväistä. Suomalaisen rockin tietosanakirja (1982) tuntee sellaisiakin muusikoita omalla hakusanallaan, joilla ei ole kuin single tai pari tai jopa ei omaa levyä ollenkaan. Esim. Pekka Pöyry -vainaa. Tämmöisistäkään ei kaikkia silloin tuoreita nimiä oltu otettu mukaan. --88.114.67.22 25. syyskuuta 2007 kello 06.19 (UTC)

Wikipedia:Palautettavat sivut kaipaisi ylläpitoa muokkaa

eiks äänestys ole päättynyt--Musamies 20. syyskuuta 2007 kello 17.05 (UTC)

Hoidettu. --Gurumasa 20. syyskuuta 2007 kello 17.10 (UTC)

Älä poista Lordin jäsenten nimiä artikkelista tai saatat joutua estetyksi? muokkaa

Minua jäi vaan ihmetyttämään miksi tuo luki artikkelin muokkausosassa? → Piccadilly Circus ← 20. syyskuuta 2007 kello 17.13 (UTC)

Varmaan jäänne euroviisukohun ajoilta (jolloin artikkelia vandalisoitiin urakalla). Tuollaiset vanhentuneet huomautukset voi poistaa. --Agony (403) 20. syyskuuta 2007 kello 17.16 (UTC)
Joku muu saa tehdä sen. Itse en viitsi ruveta sähläämään. :-) Piccadilly Circus 20. syyskuuta 2007 kello 17.36 (UTC)

Kielilinkkien aakkostus muokkaa

→ Siirretty Höyhensin pyynnöstä sivulta Keskustelu käyttäjästä:QWerk. –Kooma (di algo) 21. syyskuuta 2007 kello 17.32 (UTC)

Terve, Me on yritetty pitää aakkostuksessa sen wikinimen mukaista aakkostusta. fi on ollut jossain en ja fr välissä. Voidaan me tehdä toisinkin, jos niin sovitaan. Mutta minun ymmärtääkseni niin ei ole sovittu. parh. terv. --Höyhens 21. syyskuuta 2007 kello 16.39 (UTC)

Väärin, kielilinkit on tapana aakkostaa kielen nimen mukaan, ei kielitunnuksen. Ks. Wikipedia:Kieltenväliset linkit. –Kooma (di algo) 21. syyskuuta 2007 kello 16.42 (UTC)
Jösses. Niinpäs näyttää olevankin. Suurempi ongelma on ollut se että fi linkki on monesti ulkomaisissa wikeissä suomi-kohdassa eli jossain ro eli romanian ja ruotsin sv välissä. Ottamatta kantaa nyt tässä tämä kai pitäisi siirtää kahvihuoneeseen. t. --Höyhens 21. syyskuuta 2007 kello 16.50 (UTC)
Unohtui äskeiseen lisätä, että "näin meillä". :-) Muissa kieliversioissa käytäntö tosiaan vaihtelee. Englanninkielisessä suositellaan järjestämään nimen mukaan, mutta heti perään sanotaan, että myös tunnuksen mukaan järjestäminen on sallittua. Nerokasta... –Kooma (di algo) 21. syyskuuta 2007 kello 17.00 (UTC)
Tuo ro-fi-sv:hän (tai sr-fi-sv) on oikea järjestys. Englanninkielisissä suomi tosin on monesti ikävästi siellä lähellä en tai fr:ää. On järkevämpi aakkostaa kielen nimen mukaiseen aakkosjärjestykseen, koska muuten niitä on todella hanhala löytää (vrt: english-suomi-francais – romani-suomi-svenska). Harakanvarvasmerkistöt voi olla kielitunnuksen mukaan, koska niistä ei kuitenkaan saa mitään selvää... siis ovat silloinkin nimen (tunnus usein nimen kaksi ekaa kirjainta) mukaisessa järjestyksessä. -tKahkonen 22. syyskuuta 2007 kello 09.41 (UTC)

Yritysnimet joissa on iso kirjain keskellä nimeä muokkaa

Keskustelu siirretty sivulle Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto)#Yritysnimet joissa on iso kirjain keskellä nimeä. --Riisipuuro 22. syyskuuta 2007 kello 13.16 (UTC)--

Vain 27% rekisteröityneistä käyttäjistä tekee muokkauksia? muokkaa

Täällä väitetään että Wikipediassa on vain 17886 muokkaavaa käyttäjää. Täällä sanotaan Wikipediassa olevan 65828 käyttäjää.

Jos luvut pitävät paikkaansa, niin kirjaudu sisään/Rekisteröidy-sivulle pitää saada selkokielellä teksti, että ei tarvitse rekisteröityä jos on vaan lukemassa Wikipediaa tms. --Pasixxxx 22. syyskuuta 2007 kello 17.20 (UTC)

Miksi? Sen että ei tarvitse tunnusta lukemiseen pitäisi selvitä aika helposti muutenkin. --Harriv 22. syyskuuta 2007 kello 17.27 (UTC)
Rekisteröitynyt käyttäjä voi määrittää Wikipediaan oman tyylitiedoston ja lisätä kivoja JavaScript-kikkareita. Ei kai se kiellettyä ole? --Erkkimon (Itkumuuri) 22. syyskuuta 2007 kello 17.45 (UTC)
Ja lisätä artikkeleita tarkkailulistalle ja sen avulla olla perillä itseään kiinnostavien artikkelien päivityksistä. --Dogah 22. syyskuuta 2007 kello 18.10 (UTC)
Vain? Neljännes rekisteröityneistä siis tekee muokkauksia - suhde on mielestäni aika suuri. Rekisteröitymiseen lienee monenlaisia syitä aina puolihuolimattomasta tunnusten heittelystä vakavaan mietintään mitä artikkeleita haluaisi tehdä tai muokata. Ei pidä myöskään unohtaa rekisteröitymisen sosiaalista puolta: olet yksi wiki-joukossa, vähän erilainenkuin muut. --Riisipuuro 23. syyskuuta 2007 kello 00.44 (UTC)--
Iso joukko tunnuksista on varmaankin saman henkilö toisia tunnuksia: joko ihminen unohtaa salasanan ja tekee uuden tunnuksen tai tekee toisen tunnuksen, kun haluaa esiintyä eri persoonana. Näitä jälkimmäisiä tapaa ongelma-aiheiden keskusteluissa toistuvasti.--Ulrika 23. syyskuuta 2007 kello 02.04 (UTC)
Kun otetaan nämä jakomieliset huomioon, niin on ehkä ihan hyvä, ettei 100% rekisteröidyistä käyttäjistä muokkaile artikkeleita. --Erkkimon (Itkumuuri) 23. syyskuuta 2007 kello 09.57 (UTC)
Uskoisin että jakomielisiä löytyy vain kourallinen, ei missään nimessä merkittävää määrää. --Harriv 24. syyskuuta 2007 kello 13.08 (UTC)
Varmasti joukossa on paljon tunnuksia jotka on luotu optimistisin aikein, mutta sittemmin aika ja viitseliäisyys ei olekaan riittänyt artikkelien muokkaamiseen saakka. -- Piisamson 24. syyskuuta 2007 kello 13.13 (UTC)

Onko Tämä Mahdollista? muokkaa

Onko Se Mahdollista että jos joku kirjoittaa asiattoman uuden artikkelin, esim: Lakeripää. Pystyttäisiin Havaitsemaan ja poistamaan artikkeli Kommentin jätti 88.112.230.193 (keskustelu – muokkaukset).

Noin juuri toimitaankin: meillä on joukko vapaaehtoisia vandalismintorjujia, jotka huomaavat yleensä nopeasti asiattomat artikkelit ja merkitsevät ne roskaksi. --Silvonen 27. syyskuuta 2007 kello 17.30 (UTC)
Mutta miten sitten pääsee vandalismin torjujaksi? se on musta kivaa puuhaa.
--Kummi kaapo 29. syyskuuta 2007 kello 9.39 (UTC)
Rupeat vain torjumaan ohjeen Wikipedia:Vandalismin torjunta mukaan. --Silvonen 29. syyskuuta 2007 kello 15.53 (UTC)

Mikä on raja? muokkaa

Mikä on se raja kun jos vandalisoi artikkeleita kokoajan niin mikä on se raja milloin muokkausoikeus poistetaan ikuisesti? mulla on 2 estoa lokikirjassani. --Kummi kaapo 29. syyskuuta 2007 kello 13.42 (UTC)

Jos vandalisoi "koko ajan", tulee esto hyvinkin nopeasti. Tavallisesti ikuista estoa harkitaan kuitenkin vain äärimmäisessä tapauksessa. Tiettyä "rajaa" ei ole, vaan se on tapauskohtaista. Katso Wikipedia:Esto#Vandalismi. --Khaosaming 29. syyskuuta 2007 kello 15.51 (UTC)
Usein estojen pituus nousee portaittain valikon valmiiden vaihtoehtojen mukaan, 2h -> 1pv -> 3pv -> 1vk -> 2vk ->1kk ->3kk -> 6kk -> 1v. Tuo ei ole mikään sääntö kuitenkaan, vaan ylläpitäjän harkinnasta kiinni. --Harriv 30. syyskuuta 2007 kello 09.14 (UTC)

Vielä yks muokkaa

Onko se aina niin että jos uusi käyttäjä, rekisteröityneenä tai puhtaalla IP-Osoittella muokkaa ekan kerran wikipediaa, niin merkitäänkö se aina roskaksi vaikka se olisi täysin asiallinen muutos? --Kummi kaapo 1. elokuuta 2007 kello 15.33 (UTC)

Ei sitä merkitä roskaksi, ellei se ole roska-artikkeli. ("Hauki on kala" tai "Ääkhhypatpat"-tyylinen) --Johney 1. lokakuuta 2007 kello 12.36 (UTC)
Ei näin aina tapahdu. Esimerkiksi melkoisen ahkeran IP-muokkaaja 217.112.249.156:n enimmäiset muokkaukset eivät antaneet aihetta toimenpiteisiin. [3] Usein käy niin, että ensimmäistä kertaa muokkaava käyttäjä tekee melkoisen järjettömän oloisia muokkauksia, jotka eivät paranna artikkeleita. Tämä ei ole osoitus typeryydestä, vaan siitä, ettei käyttäjä tunne tyylisääntöjä tai kuvittelee liikoja asiantuntemuksestaan. Esimerkiksi koululaiset kirjoittavat tänne herkästi roskaa tai tyylillisesti heikkotasoista tekstiä. Hetken harjoittelun jälkeen heistäkin tulee yleensä asiallisia muokkaajia. Helppoa ei ole olla wikipedisti. Huonot muokkaukset kumotaan ja hyvistä ei yleensä saa mitään palautetta. :-) --M. Porcius Cato 2. lokakuuta 2007 kello 08.34 (UTC)

Minkä ihmeen takia? muokkaa

Minkä takia joku on suojannut Tove Jansson Sivun? minkä ihmeen takia se on suojattu käyttäjätunnuksettomilta? -- Kummi kaapo 4. lokakuuta 2007 kello 17.03 (UTC)

Jatkuvan vandalisoinnin vuoksi. --Anr 4. lokakuuta 2007 kello 14.05 (UTC)
Tässä on yksi esimerkki artikkelin vandalisoinnista. --Johney 4. lokakuuta 2007 kello 14.08 (UTC)

Kuinka monta käyttäjää on estetty tove jansson sivun vandalisoinnin vuoksi? -- Kummi kaapo 4. lokakuuta 2007 kello 17.16 (UTC)

Kaikki jotka eivät ole hankkineet tunnusta yli neljä päivää sitten. --Harriv 4. lokakuuta 2007 kello 16.45 (UTC)