Keskustelu:Aspergerin oireyhtymä

Artikkeli Aspergerin oireyhtymä oli suositeltu artikkeli, mutta menetti statuksen äänestyksessä.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
17.6.-29.6.2004	Ehdolla suositelluksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)
8.1.-10.1.2006	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
23.1.-7.2.2006	Suositellun artikkelin statuksen poisto		Poistettu	(ikilinkki)

(ensimmäinen keskustelu)

Albert Einsteinillä kieltämättä oli AS henkilöön viittaavia ominaisuuksia. En tiedä onko se totta vai ei mutta minua henkilökohtaisesti se on rohkaissut kun ajattelen että minustakin voi tulla jotain vaikka en menestyisikään opinnoissa. Onko se nyt kovin väärin mainita se Aspergerin yhteydessä kun se on kuitenkin mahdollista? olen aika ipana mutta päätin kumminkin reagoida tähän, ensimmäinen wikipedia viestini muuten joten antakaa anteeksi jos en noudattanut tätä tehdessä taiteen sääntöjä. --Mad_Doc 15. syyskuuta 2005 kello 10:07:17 (UTC)

---

Taidan olla tosi huono assi kun teen noin paljon kirjoitusvirheitä? Ensimmäiseltä luokalta lähtien minulla ei koulussa koskaan yhdessäkään aineessa ollut kirjoitusvirheitä.

AS-henkilöt

Itse en pidä kovin fiksuna juttuna tuota Einsteinin "omimista" joka mahdollisen syndrooman mannekiiniksi - onko hänen autistisuudelleen minkälaista todellisuuspohjaa. Kommentteja?! Aulis Eskola 18:20 touko 24, 2004 (UTC)

Tämä suuntainen perustellumpi listaus AS-henkilöistä voisi olla fi-wikissäkin perusteltua en:List_of_autistic_people --Aulis Eskola 2. lokakuuta 2006 kello 14.51 (UTC)

---

Voidaanko sanoa, että Richard Feynmanilla on AS, kun Feynman on ollut kuolleena jo vuodesta 1988?

---

Nyt on olemassa Luettelo tunnetuista autismin kirjon henkilöistä. Tähän artikkeliin ei tule kirjata tai kopioida kyseisestä toisesta artikkelista laajaa listaa AS-henkilöistä. --Aulis Eskola (keskustelu) 1. marraskuuta 2015 kello 11.29 (EET)

Viralliset kriteerit

Olen nyt laiska, mutta tein jo muokkauksia, kunnes kone kaatui. Eli DSM-IV kriteereistä osa on kääntynyt merkitykseltään aivan päälaelleen. Seuraavat ontuvat:

1. Ei ilmene kliinisesti merkittävää yleistä kielen kehitysviivästymää (esimerkiksi diagnostoitava käyttää yksittäisiä sanoja kahden vuoden iässä tai kokonaisia lauseita 3-vuotiaana)
2. Lapsuuden aikana ei ilmene kliinisesti merkittävää kognitiivisten taitojen tai ikäspesifien taitojen kehitysviivästymää tai sopeutumisvaikeuksia (lukuunottamatta sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikeuksia), tai ympäristöä koskevaa kiinnostuksen puuttumista

Nämä ovat ns. poissulkukriteerejä, jotka ovat mukana vain sen takia, ettei kliinisesti merkittävää yleistä kielen kehitysviivästymää diagnosoitaisi aspergeriksi. Kehitysviivästymäthän ovat hyvin yleisiä aspergereilla - päinvastoin kuin kriteereistä nyt käsittää. Myös ICD-10 -kriteerit olisi hyvä tarkastaa, mutta ei ole manuaalia tässä käsillä.

JL 8. elokuuta 2007 kello 16.10 (UTC)

---

Jos ei ole mitään tutkimustuloksia Aspergerin synroomaisten tyypillisistä poliittisista kannoista, niin tuon liberaalit aspergerit -jutun voisi poistaa, sillä se on ihan turhaa spekulointia. Olen muuten kuullut samantapaisena spekulointina, että olisi aspergeria olla vasemmistoanarkisti niin kuin Ursula Le Guinin kirjan "Osattomien planeetta" kuun asukkaat. -Jean d'Arc 19:47 heinä 10, 2004 (UTC)

Kysymys on siis, että suuri osa libertaareista on Aspergereita, ei päinvastoin. Tästä on ihan empiirinen meidän keskenämme tehty tutkimus. --Toni 19:53 heinä 10, 2004 (UTC)

Joskin jonkin moista korrelaatiota voisi löytyäkin, lienee syytä pysyä artikkelissa "perusasioissa". Jutusta tulee mielestäni melko sekava, jos kaikki oletettavat yhteydet (kevyet korrelaatiot) aletaan luetella. Aspergereita kun on löytyy maailmankatsomukseltaan ja näkymykseltään laidasta jos toisestakin. Aulis Eskola 20:05 heinä 10, 2004 (UTC)

Olet oikeassa. Korjasin tuon eri muotoon. Tuo on mielestäni sellainen aihe, mistä tuntuu olevan foorumillakin puhetta - onko tuo OK? Vai pitäisikö jättää mainitsematta? --Toni 20:16 heinä 10, 2004 (UTC)

---

Lisäys ylireagoinnista eleisiin on perusteltu, mutta mitä tarkoittaa sekava ilmaisu: "Myös elekielen tulkinnan vaikeus voi johtaa sosiaaliseen ylivarovaisuuteen ja ylitarkkaan tulkintaan, josta ilmekirjon ylihallinta ja tuntemus perustuvat"? --Aulis Eskola 22. marraskuuta 2004 kello 18:23 (UTC)

---

Miten artikkelissa kerrotut AS-henkilön nimet ovat halventavia? Onko niiden käyttöyhteys jotenkin loukkaava verrattuna esim. kirjakieliseen ilmaisuun "AS-henkilö"? Tunnen kohtuullisesti suomalaista AS-kulttuuria ja olen havainnut AS-henkilöiden itsensä käyttävän paljon mainittuja nimityksiä. (..."aspergerilaiseksi" tai "assiksi". Näitä nimityksiä käytetään tav. halventavassa merkityksessä.) --Aulis Eskola 5. tammikuuta 2005 kello 17:14 (UTC)

Mielestäni artikkelissa tuntuu olevan vähän omaa tutkimusta, kuten: "Toisaalta Asperger-syndroomaisella saattaa olla valokuvamuisti tai erinomainen oppimiskyky, koska normaalisti sosiaalisiin toimintoihin käytetty aivokapasiteetti vapautuu suurelta osin muuhun käyttöön." (Ellei lähdettä löydy). Muutenkin artikkelin tendenssi tuntuu olevan vähän kaunistella asiaa ("Asperger on siunaus"), mikä on sinänsä ihan ymmärrettävää, eikä minulla mitään asperger-syndroomaisia vastaan ole, mutta...:-/ Esimerkiksi tämä [1] antaa syndroomasta hieman vähemmän positiivisluontoisen kuvan. --ML 27. elokuuta 2005 kello 15.55 (UTC)

Olen samaa mieltä Mad Docin kanssa, Albert Einsteinilla ei voi olla välttämättä AS:sää. Hänen autistisuudelleen on oltava jokin muu syy.

Anez

---

Löytäisiköhän joku tutkimustuloksia joiden perusteella Aspergerin oireyhtymän arkikokemuksen perusteella merkittävä komorbiditeetti masennuksen ja ADD:n kanssa saataisiin mukaan artikkeliin?

Arkistoitu vertaisarviointi

Artikkeli on suositeltu, mutta ei tasoltaan. Ensimmäinen Vertaisarviointi ennen SS-statuksen poistoa käynnistyy nyt, herran vuonna 2006. Vikaa ainakin neutraaliudessa ja tietotasossa. --Miihkali 8. tammikuuta 2006 kello 19:00:30 (UTC)

Tehty pientä kielioppivirheiden korjausta ja pieniä poistoja ja lisäyksiä. Höyhens 8. tammikuuta 2006 kello 22:20:34 (UTC)

Osiot "Ohjeita" ja "Tosielämässä" pois. Tällaisille pyyhettä: "Kun opettaja kysyy: "Söikö koira sinunkin kotiläksysi?", AS-lapsi vastaa, ettei hänellä ole koiraa, tai etteivät koirat yleensä tykkää syödä paperia", "AS-henkilö puhuu usein yleiskieltä.", "saattaa tuijottaa maanisesti keskustelukumppaniaan, mikä saa kumppanin vaivaantumaan", lähes koko artikkeli... Kaiken kaikkiaan, ei suositellun tasoa. -tKahkonen 8. tammikuuta 2006 kello 22:36:03 (UTC)

Kun tätä vertaa englantilaiseen versioon, huomaa heti, ettei sisältöä ole läheskään riittävästi. --Spirit 9. tammikuuta 2006 kello 13:25:59 (UTC)

Mikä lie mielenhäiriö oli kun äänestin että vertaisarviointi ennen poistoäänestystä. Eihän tässä ole mitään ideaa, kaikki antavat risuja, kukaan ei halua korjata niitä ruusuiksi. -t. Miihkali 9. tammikuuta 2006 kello 13:38:23 (UTC)

Samaa mieltä. Itse tosin äänestin vertaisarviointia vastaan. --Spirit 9. tammikuuta 2006 kello 15:47:08 (UTC)

Asiantunteva artikkeli, mutta ei neutraaliltaan. Minusta tässä pitää ainakin korjata jotkut kohdat, ja poistaa jotkut vähän kummallisetkin vertaukset. Tämä artikkeli ei mielestäni vielä täytä suositellun sivun määritelmiä. --Justware 9. tammikuuta 2006 kello 14:35:48 (UTC)

No niin, tästä tuli suositeltu niin kauan sitten, että se oli varmasti suomiwikin parhaimmistoa. Artikkelin kehitys on sitten pysähtynyt - liekö suosituimmuuden vuoksi? Höyhens 9. tammikuuta 2006 kello 17:38:58 (UTC)

Muokkasin artikkelia aika rankasti (ks aiempi kommenttini), käsittääkseni parempaan suuntaan meni. -tKahkonen 10. tammikuuta 2006 kello 18:10:28 (UTC)

---

'Spektri' pitäisi muuttaa sanaksi 'kirjo'. Olen satunnainen kävijä ja tein kielellisiä korjauksia mutta en tiedä miten noita linkkisanoja voi muuttaa. - xx 19.2.06

---

---

Aika lääkärien propagandaa aiheesta, ehdottaisin otsikkoa Autismi ja Hoito, mihinkään kaupalliseen ryhmään, joka pyrkii rahastukseen on vastoin Wikipedian käytäntöjä pistää linkkiä, tehtävämme on levittää puolueetonta tietoa, eikä tietoa lääkäreiden näkökulmasta, joka pyrkii rahastukseen. Lisäksi suurinosa artikkelin lähteistä oli kirjoitettu ns. lääkäreiden näkökulmasta, että kyllä minusta artikkelia piti fiksata, Blang

Muutoksesi olivat tuottaneet melkoisesti kieliopillista sekaannusta artikkeliin eikä esittämillesi salaliitoille oikein ollut perusteita, joten palautin toistaiseksi artikkelin. Esitäpä lähteitä muutosvaatimuksillesi. Jos niitä ei merkittävästi löydy, toisenlaiset teoriat on pistettävä ainakin erikseen kriittisiksi näkemyksiksi asiasta. Ja poikkeavillekin näkemyksille täytyy löytyä kohtuullisen laajaa kannatusta tutkijapiireistä.

Tärkeimpiä kohtia:

Missä on ruokavalion merkityksestä autismin synnyssä kattavaa näyttöä yleisesti? (yksittäistapauksia on toki ollut)

Millä perusteella suuri osa autismidiagnooseista on vääriä?

Miten niin AS-diagnooseja väitetään olevan enemmän miehillä? Kyllä diagnooseista on tarkat tilastot olemassa.

Mitä lihasryhmiä AS-henkilöiltä puuttuu?! (puhetapakohta)

Millä tavoin AS on elintasosairaus?

Millainen on esittämäsi lääkäreiden salaliitto? Autistic Pride Day on nimenomaisesti autistien omaehtoista toimintaa. Vai ovatko lääkärit käskeneet viettää tätä? --Aulis Eskola 31. heinäkuuta 2006 kello 23.03 (UTC)

Salaliitoilleni perusteluja vai? OK "Missä on ruokavalion merkityksestä autismin synnyssä kattavaa näyttöä yleisesti?" http://www.autisme.net/alerg-reichelt-uk.html http://www.autismmedical.com/case5/?selected_menu=6 http://www.biovita.fi/suomi/uutiset_tiedotteet/110203_02.html

"Millä perusteella suuri osa autismidiagnooseista on vääriä?" Sillä perusteella, että tutkimustuloksia tekevät kaupalliset organisaatiot, joiden tavoitteena on raha. He saavat uuden asiakkaan per/henkilö, jolla on autismi, näin ollen lääkärit voivat Suomessa ja maailmalla hyvin.

"Miten niin AS-diagnooseja väitetään olevan enemmän miehillä?" Sitähän minä yritinkin korjata, vanhemmassa versiossa väitettiin jotain paljon enemmän miehillä, joten kukalie kirjoittanut sen, ei pistänyt lähteitä ylös.

":Mitä lihasryhmiä AS-henkilöiltä puuttuu?! (puhetapakohta)" Mainitsemianista tutkimuksista mainitsin Diabeteskeskustelussa muutaman. Proteiiniartikkeleissa mainittiin monella tavalla proteiinien merkitys terveysdelle.

":Millainen on esittämäsi lääkäreiden salaliitto? " En syytä heitä salaliitosta, vaan heidän tavoitteenaan on manipuloida tämäkin artikkeli kertomaan, ettei parannuskeinoa ole. Esim. Diabetesliitto on rahallinen organisaatio, jonka tavoitteena on myydä Diabeteslehteä, jonka sisältö on sellaista: "Kirjoitamme lisää uusista parannuskeinoista, pian kuin tutkimuksia tulee lisää" He eivät pyri auttamaan ihmistä. he pyrkivät rahastukseen, jolla he saavat itselleen rahaa.

Perustelenko vielä lisää. "Autistic Pride Day" Kutsutko sitä puolueettomaksi tutkimukseksi? , Blang

Ruokavaliosta: Joissakin tapauksissa on ollut selvää apua, mutta tuskin voidaan luetella ykskantaan että "syitä ovat kasvatus, ruokavalio ja rokotukset". Jos näitä halutaan esitellä, pitäisi olla jokin sopiva sanamuoto, koska näitä syitä voi olla pienessä osassa autismia, mutta ei nykyisen tiedon perusteella ainakaan läheskään kaikissa.

Millä perusteilla kasvatus on syyllinen? Nykyinen uusi tutkimus kun on juuri sitä ollut kumoamassa.

Millä perusteille rokotukset olisivat yleinen syy? Perusteita, miksi olisi yleinen syy? (Yksittäistapauksia monisyisessä autismissa on aina.)

"tutkimustuloksia tekevät kaupalliset organisaatiot, joiden tavoitteena on raha" Tästä herää toki epäilys, mutta epäilys ja mahdollisuus ei ole yhtä kuin tieto, että näin tapahtuu. Jos tietoteokseen sisällytetään tuollainen väite, pitää olla jokin selvä näyttö asiasta. Oma pelkosi, että näin käy (tai joissakin tapauksissa näin on käynyt) ei riitä ollenkaan väittämään asiasta mitään yleisellä tasolla.

"vanhemmassa versiossa väitettiin jotain paljon enemmän miehillä" Ei pelkästään väitetty, vaan kyllä niitä ihan todistettavasti on enemmän. Jos ilmaisun "miehillä on diagnooseja enemmän" haluat poistaa, on esitettävä perusteita. Jos jokin selvästi "on", emme kirjoita kierrellen "väitetään olevan". (Tekstissä onkin ilmaisu siitä, että ilmeisesti naiset ovat alidiagnostisoituja.)

"Proteiiniartikkeleissa mainittiin monella tavalla proteiinien merkitys terveydelle" Vaikka näin olisikin, miten ihmeessä voidaan sanoa, että "lihasryhmiä puuttuu"!? Jos joku lihasryhmä toimii heikosti tms se olisi vielä ymmärrettävää - tässä menee jotenkin sanat sekaisin ilmaisuissasi(?) Vai tarkoitatko jotakin puuttellisuutta? Millaista? Tekstisi ei ole ymmärrettävää ja siksi sitä ei voitu sisällyttää artikkeliin.

"Autistic Pride Day Kutsutko sitä puolueettomaksi tutkimukseksi?" Siis tutkimukseksi!? Missä olen kutsunut ja miten - en ymmärrä?! Eihän sillä tapahtumalla ole juurikaan mitään tieteen ja tutkimuksen kanssa tekemistä, vaan se on autistien itsensä järjestelemä vuosittainen tapahtuma, jolla pyritään vaikuttamaan ihmisten asenteisiin autisteja kohtaan. Se on eräänlaista "autismikulttuuria", joka liittyy aiheeseen, mutta tässä artikkelissa taas puhutaan lähinnä siitä, mitä AS tieteelliseltä kannalta on.

"Perustelenko vielä lisää" Osoita yksityiskohtaisesti lähteitä tai siirrä ainakin yleiseen perustekstiin tarjoamasi muutokset johonkin toisten näkyvysten kohdalle. Tarkempia yksityiskohtaisia lähteitä tarvitaan, koska täällä on tarkoitus lähinnä kertoa ensisijaisesti yleisesti hyväksytty tieteellinen näkökanta ja sen perään vaihtoehtoisia kantoja.

Kritiitilläsi olisi varmastikin paikkaa artikkelissa, mutta sitä pitäisi muotoilla toisin. Osittain erilaisia näkemyksiä voisi kerätä artikkelin loppuunkin johonkin kappaleeseen tyyliin "erilaisia näkemyksiä Aspergerin syndroomasta" (?) --Aulis Eskola 2. elokuuta 2006 kello 12.55 (UTC)

Artikkeliin on nyt perustettu kappale "poikkeavia näkemyksiä", jossa voi käydä läpi voimakkaastikin yleisestä käsityksestä eroavia kantoja. Mm. rajuimmat ravitsemusväitteet, joissa haluataan selittää kaikki autismi ruoan kautta, kuulunevat sinne. Sitä, että koko AS-juttu olisi vain yksi lääkäreiden ilkeä salajuoni tuskin kovin äkkiä huolitaan sinnekään... --Aulis Eskola 2. elokuuta 2006 kello 13.06 (UTC)

Laaja-alainen kehityshäiriö?

Olen nyt toistamiseen muokannut tuon pois tuosta sivulta. En siksi, että se mitenkään loukkaisi AS-mieltäni, vaan siksi, että se on täysin tosiasioiden pohjalta vääränlainen sana. "Kehityshäiriöstä" voisimme puhua silloin, kun jokin odottamaton tapahtuma (esim. aivovaurio) häiritsee sitä kehitystä, joka luontaisesti seuraisi. AS-henkilöiden kehittyminen AS-henkilöiksi on heille täysin luonnollista eikä mikään "häiriö". Vaikka "laaja-alainen kehityshäiriö" olisi ylipappimme lääketieteen käytössä edelleen, ei meidän puolueettomana sanakirjayhteisönä tarvitse tällaista sanallisesti virheellistä ja vanhentunutta määritelmää käyttää. Kommentin jätti 84.251.144.48 (keskustelu – muokkaukset).

Muuttumassa olevia käsityksiä voi käsitellä muualla artikkelissa, mutta alkukappaleissa mennään palvomalla "ns. virallista terminologiaa". WP ei ennusta tulevia muutoksia. Lääketieteellisissä artikkeleissa mennään lääketieteen termien mukaan. --Aulis Eskola 16. heinäkuuta 2008 kello 14.41 (UTC)

Sopiva paikka käsitellä kehittyvää näkemystä AS:stä olisi esim. kohta "Erilaisia näkemyksiä Aspergerin syndroomasta ja hoidosta". --Aulis Eskola 16. heinäkuuta 2008 kello 14.46 (UTC)

Lähteiden luotettavuus

Poistin lähteistä Haastava käytös, joka vaikuttaa nimettömältä verkkokirjoittelijalta. Ei voida pitää luotettavana lähteenä. --Aulis Eskola 16. helmikuuta 2009 kello 14.00 (EET)

Enpä tiennyt oikein, minkä otsikon alle tämän kysymyksen pistäisin. En tohdi itse mennä tekemään mitään muutoksia tähän, mutta mites muut? "On erittäin yleistä, että opettajat eivät puutu kiusaamiseen, vaan kiusaajat saavat jatkaa toimintaansa, kunnes kiusattu menettää itsehillintänsä ja käy heidän kimppuunsa. Toisinaan käy jopa niin, että kiusaajien harjoittamaa henkistä väkivaltaa katsotaan läpi sormien, mutta malttinsa menettänyt AS-lapsi leimataan käytöshäiriöiseksi." Kuulostaa minusta enemmänkin jonkun ja jonkun kavereiden kokemuksilta (niiden merkitystä heille itselleen sinänsä vähättelemättä) kuin objektiiviselta asiatekstiltä. Vapaamatkaaja (keskustelu) 12. lokakuuta 2012 kello 22.23 (EEST)

Aggressiivisuus

Eikö aggressiivisuus ole yksi AS-oireista? Se pitäisi käsittääkseni mainita --128.214.205.62 29. kesäkuuta 2009 kello 12.14 (EEST)

Ainakaan diagnostisissa kriteereissä ei ole sellaista mainintaa. Mutta osa Kannerin autisteista on kehitysvammaisia ja osalla kehitysvammaisista esiintyy poikkeuksellisen paljon aggressiivista käytöstä. Marja-Leena Mattilan tuoreessa väitöskirjassa on todettu, että osalle Kannerin autisteja on annettu Asperger-diagnoosi autismi-diagnoosin sijaan. Itsekin olen törmännyt hämmästyttävän usein kyseiseen ilmiöön.82.181.243.40 21. huhtikuuta 2014 kello 02.08 (EEST)

Kieliongelmia

Huonoa suomea varsinkin "mielenkiinnon kohde"-sanayhdistelmän kanssa. "Mielenkiintoni kohde", "hänen mielenkiintonsa kohde", ei "mielenkiinnon kohteeni" tai "hänen mielenkiinnon kohteensa". En ehdi nyt paikkailla, mutta teen sen, kunhan aikaa löytyy.--91.155.203.88 4. joulukuuta 2009 kello 11.16 (EET)

Se on suomeksi tietenkin kiinnoste. --Mlang.at.elisanet.fi 24. helmikuuta 2011 kello 19.37 (EET)

Mitenkäs tuo "ekko"? Googlen avulla löytyvät vain tämä sivu ja sitten eräs aspergeripalsta. Voisiko lisätä jonkinlaisen viittauksen siihen, että uudissanaa käytetään "kavereiden kesken" AS-piireissä? Tai poistaa kokonaan? Wikityyliin ei omasta subjektiivisesta mielestäni oikein edes lainausmerkkien avulla suhteellisen uusien slangisanojen kylvö oikein sovi, ainakaan ilman selittelyjä. Vapaamatkaaja (keskustelu) 12. lokakuuta 2012 kello 21.32 (EEST)

"Autismin kirjon häiriö", "autisminkirjon häiriö" ja "autismikirjon häiriö". Nämä kaikki muodot löytyvät artikkelista. Olisiko syytä tehdä jonkinlaista yhdenmukaistamista? 85.23.14.36 13. kesäkuuta 2021 kello 01.52 (EEST)

Tehty. Lähde: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/autismikirjo. Artikkeli Luettelo autismin kirjon henkilöistä ja Malline:Autismin kirjo pitäisi vielä uudelleennimetä. -Uusimies (keskustelu) 13. kesäkuuta 2021 kello 21.46 (EEST)

Epämääräiset arvelut

Mielestäni jakso "Tunnettuja henkilöitä, joilla on tai epäillään olleen Aspergerin syndrooma" olisi poistettava siltä osin kuin asianosaisista ei ole laillistetun lääkärin (neurologin) esittämää lääketieteellistä diagnoosia. Yksityisten maallikoiden epämääräiset ja harrastelijamaiset luulotelmat eivät kuulu tietosanakirjaan, eikä kaikkia ole myöskään lähteistetty kunnolla. – Jotkut puuhamiehet ja puuhanaiset yrittävät saada omalle asialleen julkisuutta "diagnosoimalla" kuuluisuuksille (varsinkin edesmenneille) milloin mitäkin sairauksia ja oireyhtymiä, mutta siihen olisi suhtauduttava varauksellisesti. --Mlang.at.elisanet.fi 24. helmikuuta 2011 kello 19.37 (EET)

Olen samaa mieltä. Einstein, Darwin ja Newton pitää poistaa ilman muuta. Leskisellä ilmeisesti oli lähteiden mukaan ihan diagnoosikin. Haavikon osalta vaikuttaa arvailulta. Äkkijyrkän suhteen lähde on vaikeasti tarkistettavissa. -Ochs 24. helmikuuta 2011 kello 21.28 (EET)

Eri mieltä. Lääkärin antamaa diagnoosia ei voida mitenkään vaatia esim. sen vuoksi, että koko diagnosointitouhu alkoi vasta ehkä noin kymmenen vuotta sitten. Einstein ja Darwin eivät siten voineet saada diagnoosia edes teoriassa. Aspergerin syndroomaa ei sitä paitsi edelleenkään seulota väestöstä automaattisesti. Lisäksi diagnoosia on erittäin hankala saada julkisen terveydenhuollon puolelta ja yksityisellä puolella diagnoosi maksaa maltaita.

Ongelmana on myös se, että Suomessa ei ole kovin paljon asiaan perehtyneitä lääkäreitä. Ja käytännössä vain harva hakee diagnoosin jo senkin vuoksi, että siitä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Suomessa on esimerkiksi vakuutusyhtiöitä, jotka kieltäytyvät maksamasta aspergereille korvauksia.

Mielestäni on tärkeä antaa suurelle yleisölle konkreettisia esimerkkejä siitä, millaisia aspergerit ovat. Miina Äkkijyrkkä on kertonut asiasta suositussa televisio-ohjelmassa, joten eiköhän siinä ole lähdettä kerrakseen. Kuka ei asiaa usko, voi vaikka kysyä häneltä itseltään. Paavo Haavikon aspergerius mainitaan hänen elämäkerrassaan eikä kyseessä ole mikään elämäkerturin spekulointi, vaan ilmoitus tuli Haavikolta itseltään. Olen kirjannut sivunumerotkin ylös, joten epäilijät nostakoot pyllynsä näyttöpäätteen ääreltä ja marssikoot kirjastoon tarkistamaan asian!

Mitähän nimimerkki Mlang.at.elisanet.fi mahtoi muuten tarkoittaa "yksityisten maallikoiden epämääräisillä luulotelmilla"? Lista kun ei perustu maallikoiden mutuun, vaan alan maineikkaimpien asiantuntijoiden näkemykseen. Simon Baron-Cohen on maailman maineikkaimpia Asperger-tutkijoita ja työskentelee Cambridgen yliopiston Autismitutkimuskeskuksen johtajana. Myös kehityspsykologi Erik H. Erikson on maailmankuulu. Michael Fitzgerald taas on historian ensimmäinen lasten psykiatrian professori Irlannissa, joka on kirjoittanut ainakin kuusi kirjaa Aspergerin syndroomasta. (Kaikki em. asiantuntijat esitellään englanninkielisessä Wikipediassa.)

88.114.245.172 1. maaliskuuta 2011 kello 23.27 (EET)

TV-ohjelmia ei ole kahvihuonekeskusteluissa pidetty kelvollisina lähteinä, koska ne eivät ole tarkistettavissa. Historiallisten henkilöiden kohdalla vähimmäisvaatimus on ainakin Wikipedia:Kerro kuka tekee eli on mainittava arvelun esittäjä. Onko Leskisenkin diagnoosi vain Harri Rinteen toisen käden tietoa? Laukkarinen ei oikein sovi merkittävyysmielessä Einsteinin ja kumppanien seuraan. Listan voisi ehkä joten kuten kirjoittaa leipätekstiksi mainitut rajoitukset huomioon ottaen. Suhtaudun kuitenkin epäillen koko listan tarpeellisuuteen, hieman triviatiedon makua. -Ochs 1. maaliskuuta 2011 kello 23.46 (EET)

Kun alkaa väittää, että jollakulla Einsteinin tasoisella kuuluisuudella "saattoi olla" autismi tai aspergerin syndrooma tai syfilis tms., niin varmasti saa julkisuutta asialleen. Nuo ovat olleet vain yksityisten tutkijoiden arveluja, eikä niistä vallitse tiedeyhteisössä konsensusta. Lista ei ole edes triviatietoa, koska kenestä tahansa voidaan ensin väittää mitä tahansa ja sitten todeta, että siitä-ja-siitä on väitetty niin-ja-niin — sen on siis pakko olla totta. --Mlang.at.elisanet.fi 2. maaliskuuta 2011 kello 16.12 (EET)

Jep, "on epäilty aspergerin syndroomaa" on aivan liian löysä määritelmä. Esimerkiksi tuossa Mauno Saaren puolifiktiivisessä kirjassa joku tosiaan epäilee että Haavikolla olisi aspergerin syndrooma, mutta on aika vaikea saada selvää, kuka; ilmeisesti ei ainakaan kukaan lääketieteen asiantuntija. --ML 2. maaliskuuta 2011 kello 16.28 (EET)

Mauno Saari kirjaa käytäväpuheita, mutta niitä ei pitäisi ikuistaa tietosanakirjaan. Alalla kuin alalla on paljon kateutta, niin myös kustannusalalla, ja diagnooseja saa helposti kenestä tahansa, kun haastattelee vastapuolta. Kirja odottaa minulla yhä lukemattomana hyllyssä (enkä löytänyt sitä tähän hätään), joten en tiedä miten Saari asian ilmaisee, mutta vanhana iltapäivälehden toimittajana hänellä oma tyylinsä rakentaa tekstejä. Diagnoosin tekoon hänellä on vain pitkän linjan toimittajan pätevyys. --Abc10 2. maaliskuuta 2011 kello 16.48 (EET)

Viitattu asperger-kohta Mauno Saaren kirjasta on melko hämärä - joku puhuu Haavikosta kolmannessa persoonassa, ehkä kuitenkin Haavikko itse? Ei tuo kirja kuitenkaan ole sellainen asialähde, jota tässä voisi käyttää. --ML 2. maaliskuuta 2011 kello 19.24 (EET)

Löysin Saaren kirjan, ja teksti vaikuttaa siltä että Saari on mielikuvituksessaan rakennellut Haavikolle puhetta, jota tämä hänen mielestään olisi voinut lausua. Kyse on enemmänkin kaunokirjallisesta tuotoksesta kuin varsinaisesti lähteisiin tai faktaan pohjautuvasta elämäkerrallisesta tekstistä. Poistin myös Äkkijyrkän, jossa lähteenä käytetyn ohjelman tarkistaminen voi olla hankalaa. Kun tämänkin diagoosin (kuten yleensäkin) lääkäri tekee ymmärtääkseni pitkien perusteellisten tutkimustan jälkeen, harrastelijoiden tautileimat histoirallisiinkin henkilöihin tuntuvat arveluttavilta, puhumattakaan elävistä henkilöistä. Kuolleellakin on oltava jonkinlainen suoja jo omaisten takia, ettei tietosanakirjassa ruveta levittämään epämääräisiä arveluja faktoina. Sellainen kuuluu viihde- ja iltapäivälehdistöön. Laukkarisenkin poistaisin, ellei sivunumeroa löydy. Minulle on kirjasta jäänyt mieleen vain hänen poikansa. --Abc10 3. maaliskuuta 2011 kello 11.24 (EET)

Saaren kirjoittama Haavikko-elämäkerta pohjautuu nimenomaan Paavo Haavikon haastatteluissa antamiin lausuntoihin. Tuo nimenomainen kohta on peräisin haastattelusta, jossa elämäkerturi toimi itse haastattelijana. Ei elämäkerturi voi ruveta säveltämään omiaan, etenkään tällaisessa tapauksessa, kun kohde oli elossa ja elämäkerta tehtiin yhteistyössä kohteen kanssa. Ja miksi ihmeessä Mauno Saari haluaisi ujuttaa kirjaan ajatuksen, että Haavikolla oli Aspergerin syndrooma, ellei ajatus olisi Haavikon oma?88.114.245.172 4. maaliskuuta 2011 kello 00.03 (EET)

IP-kirjoittaja ehkä tietää kirjan syntyprosessin. Muistelen minäkin jostakin lukeneeni, että kirjan tekstit pohjautuisivat haastatteluihin, mutta mainitut kohdat antavat hyvin kaunokirjallisen vaikutelman. Oli niin tai näin, koska meillä ei ole lääkärintodistusta, kyseistä lausuntoa on pidettävä enintään itsediagnoosina. En pidä hyväksyttävänä luetteloida ihmisiä diagnoosien mukaan tietosanakirjaan ja kannatan luettelon poistamista kokonaisuudessaan, koska luettelomaisena se antaa kuvan, että kyseessä olisi fakta. Saaren esittämä "diagnoosi" voidaan haluttaessa esittää Haavikko-artikkelissa mutta muodossa "Saaren mukaan..." --Abc10 4. maaliskuuta 2011 kello 08.51 (EET)

Muotoilin tätä paljon keskustelua herättänyttä kohtaa mielestäni hieman hyväksyttävämpään muotoon. Poistelun sijasta kehottaisin ihmisiä ensisijaisesti käyttämään aikaa hieman lähteiden etsimiseen ja tarkistamiseen. Olen itse nähnyt televisiosta Miina Äkkijyrkän haastattelun, jossa hän kertoi diagnoosistaan. Ikävää, että lähteeksi riittää vasta kolmannen osapuolen asiasta kirjoittama lehtijuttu. Jostakin sellainenkin kuitenkin löytyy kunhan kaivellaan. Mielestäni tuon "ynnä muut, näiden lisäksi" -osaston voi toki poistaa, jos se valtavasti ahdistaa. Tunnettujen henkilöiden diagnoosista tai oireyhtymän tunnusmerkistöstä kertominen on oleellinen osa oireyhtymän määrittelyä, sillä muuten diagnostiseen lausuntoon sisältyvän "highly functional" -kohdan todellinen sisältö saattaa jäädä artikkelin lukijalle hyvinkin epäselväksi.

Poistin lauseen "Merkille pantavaa on, että AS-henkilöillä joilla on mitattu keskiarvoa selvästi alempi ÄO, voi silti olla hyvä sanavarasto, ja heillä saattaa olla jokin vahva muistamiseen liittyvä erityisalue", koska siinä mentiin liiaksi lillukanvarsiin. Vähän sama kuin ruvettaisiiin selittämään heikkolahjaisten homoseksuaalien erityisominaisuuksia. Kyseessä ei ollut kovin oleellinen tieto, koska heikkolahjaisuus ei ole Aspergerpiirre. 88.114.252.134 28. elokuuta 2011 kello 16.53 (EEST)

Vähemmän merkitykselliset AS-henkilöt ja erinäiset henkilöiden aspergerisuusspekulaatiot artikkeliin Luettelo tunnetuista autismin kirjon henkilöistä, kun sellainen on jo perustettu. Nyt siihen on selkeä viittaus. --Aulis Eskola (keskustelu) 23. lokakuuta 2015 kello 20.47 (EEST)

Grunja Suhareva

Mlang.at.elisanet.fi muutti Eva Ssucharewan nimen muotoon Grunja Jefimovna Suhareva selittämättä asiaa sen tarkemmin. Kyseinen teos on merkitty nimelle G. E. Sscucharewa. Asian voi tarkistaa täältä: http://content.karger.com/produktedb/produkte.asp?doi=316609

Internetistä ei löydy myöskään mitään hakusanoilla Grunja Jefimovna Suhareva. Voisiko Mlang.at.elisanet.fi ystävällisesti selittää, mistä hän on saanut tietoonsa, että aspergerin syndroomaa käsittelevässä väitöskirjassa mainittu nimi Eva Ssucharewa on väärä? (Poistin varmuuden vuoksi myös nimen perään lisätyt syntymä- ja kuolinvuoden, kun ajattelin, että tässä on kyse väärinkäsityksestä.)

88.114.245.172 2. maaliskuuta 2011 kello 00.15 (EET)

Kyseessä on venäläinen lääkäri Grunja Jefimovna Suhareva (ven. Груня Ефимовна Сухарева), jonka nimen saksankielinen translitteraatio on G. E. Ssucharewa. Taina Nieminen-von Wendtin väitöskirjaan nimi on jostakin syystä kirjoitettu väärin ("Eva Ssucharewa"), mutta kun kyseessä on lääketieteen eikä kielitieteen väitöskirja, on ymmärrettävää, että väittelijä ei ole osannut selvittää venäläisen nimen oikeaa englanninkielistä saati suomenkielistä translitterointia. Nimellä Груня Ефимовна Сухарева internetistä löytyy paljonkin tietoa, jos vaivautuu hakemaan. --Mlang.at.elisanet.fi 2. maaliskuuta 2011 kello 15.06 (EET)

Kiitokset selvityksestä! --88.114.245.172 2. maaliskuuta 2011 kello 16.39 (EET)

Kiusaaminen

Poistin seuraavan kohdan: "Useimmiten kiusaamistilanteet ovat kaoottisia eikä AS-lapsi välttämättä tiedä miten toimia, ja hän saattaa nauraa kiusaajiensa mukana eikä puolustaudu". Perustelut: Turha ruveta syyllistämään kiusattua sillä, että hän ei puolustaudu. Kiusaamista vastaan on mahdoton puolustautua, ainakin silloin, kun kiusattu ei kykene pakottamaan kiusaajia lopettamaan kiusaamista fyysisellä väkivallalla tai sillä uhkaamalla. Kiusaaminen jatkuu tämän vuoksi yleensä niin kauan kun yhteisö sallii sen jatkumisen. Kiusattua voivat siis puolustaa vain yhteisön muut jäsenet.  –Kommentin jätti 88.114.252.134 (keskustelu – muokkaukset)

Kommentoisin poistamista vain siltä osin, että poistojen olisi hyvä perustua neutraalimpaan lukemiseen. Nyt tulkinta tuntuu sävyttyneen omilla kokemuksilla ja automaattipuolustusreaktiolla. Syyttäminen on eri asia kuin mahdollisen tilanteen kuvailu. Vapaamatkaaja (keskustelu) 12. lokakuuta 2012 kello 21.19 (EEST)

Lähteettömiä

Pitäisköhän tästä karsia kakki lähteettömyydet? Omia mielipiteitä ja kokemuksia varamaan mikä ei käy Wikipediaan. Otetaanko pois missä ei ole lähteitä? --Jesse-vainaa (keskustelu) 20. helmikuuta 2013 kello 17.42 (EET)

Poistin lähteetöntä. --HenriHa (keskustelu) 19. toukokuuta 2013 kello 14.01 (EEST)

Lupaava?

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Ehdotan Lupaavaksi. --HenriHa (keskustelu) 28. toukokuuta 2013 kello 12.53 (EEST)

Olisiko vertaisarviointi lupaava-äänestystä parempi näin pitkälle ja historiarikkaalle artikkelille?--Zautio (keskustelu) 28. toukokuuta 2013 kello 19.48 (EEST)

En osaa sanoa. --HenriHa (keskustelu) 30. toukokuuta 2013 kello 20.10 (EEST)

1. perusasiat käsitellään ihan ok ja aukottomasti. (yleisyydestä vois mainita johdannossa)
2. lähde merkitty. päälähteitä ei merkitty tai niitä ei ole. (esim. puoltaja.fi vois käydä sellaiseksi)
3. malline ok.
4. viitteistyksessä aukkoja erityisesti artikkelin loppupuolella.
5. laaja.
6. monta lähdettä.
7. lähteet käsittelevät aihetta.
8. kuvitus.
9. kieli ok. viitteen paikan horjuminen suhteessa välimerkkiin haittaa luettavuutta.
10. luokittelu ok.
11. kielilinkit ok. yleisilme pitkä ja hieman sekava (erityisesti loppuosan jäsentely huonoa). Luettelot leipätekstin seassa häiritsevät. (johdannon tiheä viitteistys kertonee siitä, että johdanto ei ole tiivistelmä artikkelista) (km-osion vois siivota turhista linkeistä)
12. artikkelin historia: artikkelissa on lähteettömiä epäilyttäviä lisäyksiä.

9/12 -> Ei vielä lupaava artikkeli. Kokonaisuutena raakile, vaikka pitkä onkin. Gopase+f (keskustelu) 8. kesäkuuta 2013 kello 12.47 (EEST)

Tämä pitäisi ehkä viedä vertaisarviointiin, jossa joku asiaa tunteva voisi yhtenäistää sen ja poistaa lähteettömyydet. Sen jälkeen siitä tulisi hyvä tai suositeltu. Tämä on minusta liian pitkä vain lupaavaksi, ja toisaalta viitteistys on siihen puutteellinen. --Savir (keskustelu) 9. kesäkuuta 2013 kello 12.48 (EEST)

Ei ole kehittynyt tarpeeksi arvioinnin aikana. Vedetään pois. --PtG (keskustelu) 14. kesäkuuta 2013 kello 16.52 (EEST)

Kehitysajatuksia

Artikkeli on selvästi mennyt vuosien ajan huonompaan suuntaan, sillä siinä on pitkiä jaksoja vailla lähteistystä. Lähteistetyn tiedon sijaan siihen on kirjoiteltu kansanomaisia käsityksiä ja uskomuksia sekä omia mielipiteitä yleistetty.

Mikähän olisi paras ratkaisu? Pitäisikö esimerkiksi kaikki lähteettömät poistaa, kun lähteiden etsiminen niihin voi olla vaikeampaa kuin aloittaa puhtaalta pöydältä, jossa jäljellä on vain luotettavasti lähteistetyksi havaitut asiat.--Annaliisa K. (keskustelu) 11. heinäkuuta 2013 kello 04.49 (EEST)

Poistaminen ja uudelleenkirjoitus lienee yksinkertaisin vaihtoehto. Nyt tekstissä tuntuisi olevan paljon tulkintaa, mahdollisia omia näkemyksiä ja koko tekstin sävy tuntuu paikoitellen olevan enemmän laadittu propagandistisesta kuin neutraalin tiedon näkökulmasta. Kummallisuuksia artikkelissa on paljon, myös epämääräisyyksiä. Esimerkkinä mainittakoon ICD-10:n diagnostiset kriteerit, joita ensinnäkään ei esitetä syystä jota en tajua sinällään vaan niistä annetaan "karkeasti ilmaistu" selonteko, joka kaiken päälle on virheellinen jopa edellisen IDC-10:n valossa (esim. artikkeli väittää: "Esiintyy kaiken kattava syventyminen yhteen tai useampaan mielenkiinnon kohteeseen (yleisin tapaus) tai pakonomainen tarve noudattaa epätarkoituksenmukaisia päivittäisiä tottumuksia ja rituaaleja tai kaavamaisia ja toistavia motorisia maneereja tai lapsuudenaikainen alituinen syventyminen lelujen osatekijöihin kuten tuoksuun, pintamateriaaliin, ääneen tai värinään." kun ICD-10:n edellinen versio tähdentää: "Epätavallisen intensiivisiä, seikkaperäisiä harrastuksia tai rajoittuneita, toistuvia ja kaavamaisia käytösmalleja, mielenkiinnon kohteita tai toimintoja (kriteerit kuten autismissa; mutta harvemmin esiintyy motorisia maneereja tai alituista syventymistä lelujen osatekijöihin kokonaisuuden jäädessä huomiotta)." Olisin korjannut asian heti, mutta en olen vielä löytänyt verkosta ICD-10:n uusimman version diagnostisia kriteereitä eikä minulla ole juuri nyt mahdollista saada ICD-kymppiä käsiini painettuna, joten ei liene järkeä lähteä korjaamaan virheitä uusilla mahdollisilla virheillä. Koska Aspergerin oireyhtymä on virallinen lääketieteellinen neuropsykiatrillinen kehityksellinen häiriö artikkelin pitäisi mielestäni käsitellä sitä nimenomaan vain ja ainoastaan sellaisena ja jättää ulkopuolelle kaikki mikä ei suoraan ole perusteltavissa sillä. Tällä hetkellä artikkeli ei mielestäni niin tee vaan käsittelee enemmänkin sitä mikä on jonkun tai joidenkin tahojen mielipide Aspergerin syndroomasta (toki tämä on vain minun mielipiteeni).

Artikkelissa on esiintyy myös termejä, joita ei avata mitenkään ja jotka liittynevät enemmän tietyn minulle tuntemattoman ryhmän sisäiseen slangipuheeseen kuin aspergerin oireyhtymään lääketieteellisessä mielessä. Mitä ihmettä tarkoittaa esimerkiksi verbi "stimmata"?

Surullisena anekdoottina kerrottakoon, että kun sain keväällä pitkien tutkimusten lopputuloksena yliopistollisen sairaalan neuropsykiatriselta osastolta diagnoosin mm. aspergerin oireyhtymään, minua tutkinut lääkäri totesi: jos haluat hankkia omin päin lisätietoa, ethän missään tapauksessa etsi sitä ainakaan aspergerin oireyhtymään liittyen Wikipediasta.Johnnyboy (keskustelu) 27. syyskuuta 2013 kello 21.55 (EEST)

---

Artikkeli on epäselvä, sisältää ristiriitaisuuksia, sekä sortuu spekulointiin. Hyvin epätieteellistä. Kirjoittaja(t) lienevät itse Asperger ihmisiä ja näin ollen artikkeli on hyvin värittynyt. "Negatiivisia" asioita vähätellään ja "positiivisia" korostetaan. Minulle ihmiset ovat lähtökohtaisesti samanarvoisia, enkä siis näe ketään parempana tai huonompana kuin toinen. Jotkut ottavat myös esiin Einsteinin mahdollisen Aspergerin, onko sillä oikeasti mitään merkitystä? Näin jälkeenpäin varsinkin kun sitä ei voida mitenkään saada enää edes tietää. Monilla ihmisillä, meillä kaikilla(?), on oireita jotka viittaavat autismiin. Mitä sitten? En usko että kukaan järkevä ihminen oikeasti asettaisi Asperger henkilön huonommaksi kuin ns."tavalliset" ihmiset! Eroavaisuuksia ehkäpä on massaan nähden, mutta kuten sanottu meillä kaikilla on oikkumme, vahvuutemme ja heikkoutemme. Tämmöiset spekulaatiot ja mielipiteet (sekä toiveet) eivät silti kuulu Wikipedia artikkeleihin! Tämä artikkeli pitäisi poistaa ja kirjoittaa uusiksi, jonkun ihmisen toimesta joka asiasta tietää ja kykenee edes jonkinlaiseen objektiivisuuteen.-----------Meursault (keskustelu) 19. lokakuuta 2014 kello 16.19 (EEST)

Muokkaussota

Ei mitään tietoa kuka on oikeassa ja kuva väärässä, mutta suojasin artikkelin pariksi viikoksi IP-käyttäjiltä (ja tuoreilta tunnuksilta) muokkaussotimisen takia. Keskustelkaa täällä artikkelin ongelmista tai missä ne ongelmat sitten lienevätkään. --Anr (keskustelu) 6. helmikuuta 2015 kello 22.33 (EET)

Aspergerin oireyhtymän syyt

Psykiatrian erikoislääkäri, professori Matti Huttunen kirjoittaa 13.9.2014 tarkastetussa artikkelissaan: "Aspergerin oireyhtymä on kehityksellinen häiriö, jonka syyt ovat suurelta osin tuntemattomia. Perinnöllisten tekijöiden tiedetään näyttelevän jonkinlaista osaa oireyhtymän synnyssä." Tätä vastoin tässä wikipedia-artikkelissa joku kirjoittaa: "Aspergerin oireyhtymä ... on geeni- tai kromosomimutaatiosta johtuvaa autonomisen eli tahdosta riippumattoman hermoston elimellistä poikkeavuutta, joka aiheuttaa neurobiologisia ja neuropsykologisia erityispiirteitä ... Aspergerin oireyhtymä johtuu geeneissä ja kromosomeissa tapahtuneista mutaatioista tai ympäristön aiheuttamista geenien niin sanotuista epigeneettisistä toimintahäiriöistä ..."

Kun jotakin asiaa ei tiedetä, se pitäisi rehellisesti tunnustaa, eikä pyrkiä peittämään tietämättömyyttä raamatunlauseisiin sisällöllisesti vertautuvalla pötypuheella. Se, että joku (kuten eläintieteen professori, autisti Temple Grandin) on kirjoittanut aiheesta kirjan, jossa vanhentuneeseen autismitutkimukseen pohjautuen spekuloi hyvätasoisen autismin etiologiaa, ei tee tuollaisesta kirjasta poimituilla tarkoitushakuisilla viitteillä kikkailemalla "lähteistämisestä" asiallista tietosanakirja-artikkelin kirjoittamista. Sellainen on aivan yhtä tyhjänpäiväistä, kuin olisi sellainen, että suoraan sopivasti lainattuun Raamatun kohtaan viittaamalla toteaisi vaikkapa, että Aspergerin oireyhtymä johtuu Jumalan luomistyöstä.  –Kommentin jätti 85.76.0.133 (keskustelu)

Jos haluaisi käyttää "tieteellisemmältä" näyttävää fraseologiaa, voisi laittaa viitteen sopivaan Kari Enqvistin jonkin kirjan kohtaan ja todeta, että Aspergerin oireyhtymä johtuu universumin aaltofunktion kvanttitilamuutoksista.  –Kommentin jätti SepIHw (keskustelu – muokkaukset)

Esimerkiksi asiallisesti kirjoitetussa saksankielisessä artikkelissa ei esitetä mitään vastaavanlaista tieteelliseen tutkimukseen perustumatonta spekulaatiota. Samoin vastaava englanninkielinen artikkeli toteaa aivan asiallisesti: "The exact cause of Asperger's is unknown. Although research suggests the likelihood of a genetic basis, there is no known genetic cause and brain imaging techniques have not identified a clear common pathology."  –Kommentin jätti 85.76.0.133 (keskustelu)

Myös ranskankielinen Wikipedia toteaa aivan asiallisesti: "La cause ou les causes exactes du syndrome d'Asperger sont encore inconnues. Certains chercheurs évoquent une cause génétique. La flore intestinale pourrait également être mise en cause. Cependant, les techniques d'imagerie cérébrale n'ont pas identifié de phénomène pathologique commun évident." Ruotsinkielisenkin Wikipedian artikkeli Aspergers syndrom toteaa asiallisesti: "Någon direkt orsak eller specifika orsaker till Aspergers syndrom är okända. ... Slutsatsen gäller fortfarande, att orsakerna ännu inte är vetenskapligt utredda ..." (SepIHw (keskustelu) 14. helmikuuta 2015 kello 17.00 (EET))

Mikä saa aikaan sen, että nimenomaan tästä suomenkielisestä artikkelista joku pyrkii tekemään oman henkilökohtaisen uskonjulistuksensa.  –Kommentin jätti 85.76.0.133 (keskustelu)

Voisin itse kirjoittaa tähän melko paljonkin (siitä vähästä, mitä on olemassa) asiallista tutkimukseen tiukasti perustuvaa tietoa, mutta en motivoidu, koska vähän ajan kuluttua joku sen kuitenkin korvaa omalla julistuksellaan. SepIHw (keskustelu) 11. helmikuuta 2015 kello 00.39 (EET)

Vastaus SepIHw:n esittämään kritiikkiin: Tässä tapauksessa on ihan turha katsoa mallia esim. englanninkielisestä Wikipediasta. Jos olisit tarkistanut siinä käytetyt lähteet, olisit huomannut, että ne ovat lähes kymmenen vuotta vanhoja! Tutkimus on edistynyt valtavin harppauksin sitten vuoden 2006, ja Temple Grandin esittelee kirjassaan The autistic brain nimenomaan alan uusinta tutkimusta ja sen tuloksia. Sen sijaan SepIHw:n tekemät muutokset perustuvat juurikin vanhentuneeseen tietoon: "joka taudin asiantuntija" Matti Huttunen ei ole kaikesta päätellen perillä Aspergerin oireyhtymään liittyvästä 2000-luvulla tehdystä geeneihin ja niiden toimintaan liittyvästä tutkimuksesta. Aina kun arvioidaan johonkin tieteenalaan liittyviä tekstejä, kannattaisi kiinnittää huomiota siihen, millaisiin lähteisiin kyseinen kirjoitus perustuu. Matti Huttusen Duodecim-artikkelissa ei ole mainittu ensimmäistäkään tieteellistä lähdettä. Temple Grandinin teoksen lähdeluettelo käsittää sen sijaan satoja tuoreita tieteellisiä tutkimusraportteja. Se, että Aspergerin oireyhtymä johtuu geneettisistä ja epigeneettisistä seikoista on tullut vakuuttavasti toteen näytetyksi 2000-luvun geenitutkimuksen myötä. 109.240.111.26 31. maaliskuuta 2015 kello 18.29 (EEST)

Kommentiksi edelliseen: Olisit sitten voinut laittaa tähän Wikipediaan kaikkien nähtäväksi viitteet juuri niihin tieteellisiin tutkimuksiin, jotka mielestäsi muka osoittavat Grandinin spekulaatiot oikeiksi. Matti Huttusen artikkeli on tarkastettu, minkä voi odottaa tarkoittavan, että Suomen parhaiten asiaa tuntevat tutkijat ovat sen lukeneet ja sisällön asialliseksi todenneet. Temple Grandinin kirja ei ole vertaisarvioitu tutkimusjulkaisu vaan spekulatiivinen mielipidekirja. Jos Temple Grandinin kirja olisi vakavasti otettava tieteellinen julkaisu, voisi odottaa, että nimenomaan juuri englanninkielinen Wikipedia olisi ottanut sen lähteekseen tässä asiassa. Ilmeisesti kuitenkin englanninkielisen Wikipedian muokkaajilla on sen verran kykyä asialliseen lähdekritiikkiin, että Grandinin kirjalle ei ole annettu tässä asiassa arvoa. Kannattaa myös käyttää järkeään edes sen verran, että ymmärtää, ettei autistisiksi tulkituilla hiirillä tehty geenitutkimus kerro mitään asiallista Aspergerin oireyhtymän genetiikasta. 85.76.117.108 3. huhtikuuta 2015 kello 00.24 (EEST)

Englanninkielisen Wikipedian artikkelin kehitys on pysähtynyt tältä osin vuoteen 2007. Ko. artikkelissa käytetyt lähteet ovat vuosilta 2003, 2005, 2006 ja 2007 eli tuoreinkin lähde on jo kahdeksan vuotta vanha. Koska tutkimus on mennyt vauhdilla eteenpäin vuoden 2007 jälkeen, voidaan todeta, että englanninkielinen Wikipedia sisältää tässä suhteessa vanhentunutta tietoa.93.106.20.179 3. huhtikuuta 2015 kello 23.13 (EEST)

Autismin (varsinkin "autististen" hiirten) tutkimus on paljonkin edistynyt vuoden 2007 jälkeen, mutta Aspergerin oireyhtymän tutkimus sen sijaan on lähes kokonaan loppunut. Siksi on ymmärrettävää, että noissa vieraskielisissä Aspergerin oireyhtymää käsittelevissä Wikipedian artikkeleissa ei ole juuri viitteitä uudempiin tutkimuksiin. Tässä tulee näkyviin noiden vieraskielisten artikkelien muokkaajien kyky asialliseen lähdekritiikkiin, mikä yhdeltä tätä suomenkielistä artikkelia trollaavalta näyttää tyystin puuttuvan. Kiitoksen sen sijaan voin antaa sinulle viimeisimmästä artikkelitekstin muokkauksestasi, joka on jokseenkin asiallinen. Sen sijaan voisit jättää muiden keskustelupuheenvuorot vandalisoimatta, kun itse olet aloittanut nimittelyn kutsumalla oman asiattoman muokkauksesi oikaisijaa "vandaaliksi". 85.76.69.238 4. huhtikuuta 2015 kello 12.07 (EEST)

Se, että suurin osa autismin kirjon tutkimuksesta nimetään nykyisin autismin kirjon tutkimukseksi tai autismitutkimukseksi ei tarkoita suinkaan sitä, että Aspergerin oireyhtymää käsittelevä tutkimus olisi "lähes kokonaan loppunut", vaan se heijastelee yksinkertaisesti tutkijoiden enemmistön käsitystä siitä, että autismin kirjossa on kyse ei-tarkkarajaisesta liukumosta, jonka toisessa päässä on Kannerin oireyhtymä ja toisessa päässä Aspergerin oireyhtymä. Autismin kirjon tutkimus pitää siten sisällään myös Aspergerin oireyhtymän tutkimuksen. Normaalin puhekyvyn ja normaaliälykkyyden omaavia autismin kirjolla olevia ihmisiä kutsutaan lievästi autistisiksi tai hyvätasoisiksi autisteiksi ja heille annetaan Suomessa useimmiten Aspergerin oireyhtymän diagnoosi. Ja mitä tulee antamaani vandaali-nimitykseen: ehkä on kuitenkin turha itkeä katkeria kyyneleitä tässä tapauksessa: käyttäjä, jota nimitin vandaaliksi, oli poistanut täysin asiallista lähteistettyä tekstiä ja kirjoittanut lähteetöntä tilalle. Olenko väärässä, kun olen kuvitellut, että sellaista käytöstä kutsutaan vandalismiksi? Itse en ole mielestäni syyllistynyt sen enempää keskustelupuheenvuorojen kuin artikkelienkaan vandalisoimiseen. Kenen keskustelupuheenvuoron koet minun vandalisoimaksi? Eihän toisten keskustelijoiden puheenvuoroihin saa puuttua. Jos olen poistanut jonkin keskustelijan puheenvuoron, pyydän nöyrimmästi anteeksi ja vakuutan, että kyseessä oli vahinkolaukaus eli hiiren lipsahdus.93.106.23.160 7. huhtikuuta 2015 kello 23.11 (EEST)

"Normaalin puhekyvyn ja normaaliälykkyyden omaavia autismin kirjolla olevia ihmisiä kutsutaan lievästi autistisiksi tai hyvätasoisiksi autisteiksi ja heille annetaan Suomessa useimmiten Aspergerin oireyhtymän diagnoosi." Suomessa ei vielä virallisesti ole "autisminkirjoa", vaan Aspergerin oireyhtymä, autismi ja "muut vastaavat" ovat virallisesti laaja-alaisia kehityshäiriöitä. Jos autistille (jonka kehitys kolmen ensimmäisen vuoden aikana ei ole ollut normaalitasoista) annetaan Aspergerin oireyhtymän diagnoosi, on lääkäri toiminut vastoin virallisia diagnoosikriteereitä. Jos sitten tällainen henkilö jossakin "autisminkirjoa" koskevassa tutkimuksessa tulkitaan "aspergeriksi", ei tutkimuksen tulos (tältä osin) kerro mitään Aspergerin oireyhtymästä. Tämä on aivan yksinkertaista peruslogiikkaa, jonka pitäisi olla jokaiselle peruskoulusta selvinneelle selvää.

"Ja mitä tulee antamaani vandaali-nimitykseen: ehkä on kuitenkin turha itkeä katkeria kyyneleitä tässä tapauksessa: käyttäjä, jota nimitin vandaaliksi, oli poistanut täysin asiallista lähteistettyä tekstiä ja kirjoittanut lähteetöntä tilalle. Olenko väärässä, kun olen kuvitellut, että sellaista käytöstä kutsutaan vandalismiksi?" Olet väärässä! Wikipedian sanaston mukaan vandalismiksi "kutsutaan tarkoituksellista pahansuopaa Wikipedian toiminnan tai sisällön häiritsemistä". Tuossa tapauksessa ei ollut kysymys tällaisesta, vaan poistettiin asiattomasti "lähteistettyä" tekstiä ja korvattiin se asiallisemmalla, josta kylläkin lähde jäi puuttumaan. Lisäksi kutsuit kyseistä muokkaajaa nimellä "vandaali", joten kysymyksessä oli osaltasi Wikipedian määritelmän mukainen henkilökohtainen hyökkäys: "Asiaton ja hyvien tapojen vastainen, toisen käyttäjän henkilökohtaisia ominaisuuksia tai tätä asiattomasti arvosteleva kommentti." Sen sijaan oman toimintasi osalta varsin hyvin täytät trollin tuntomerkit: "... henkilö, jonka ensisijainen tarkoitus on ärsyttää ihmisiä, aiheuttaa ristiriitoja, turhien viestien kirjoittamista ... taikka peittää kirjoittajan puutteet käsiteltävänä olevan asian tuntemuksessa."

Muuten oletko ehkä jo osannut päättää, onko Aspergerin oireyhtymä (1) "autonomisen hermoston elimellistä poikkeavuutta" vai (2) "keskushermoston kehityshäiriö" vai ehkä jotakin aivan muuta? Fraasi (1) oli aiemmin ja myöhemmin tyrkytit vaihtoehtoa (2). 85.76.181.180 9. huhtikuuta 2015 kello 11.21 (EEST)

Oletko tullut ajatelleeksi, että keskushermoston kehityshäiriö saattaa johtaa autonomisen hermoston elimelliseen poikkeavuuteen? 109.240.10.141 12. marraskuuta 2015 kello 04.40 (EET)

Entä sitten? Myös "käänteinen" vaikutus saattaa olla mahdollinen? Tässä Wikipedian artikkelissa ei kuitenkaan ole tarkoitus esitellä spekulaatioita tosiasioina. Oletko ollenkaan tuosta periaatteesta tietoinen? 85.76.13.201 13. marraskuuta 2015 kello 04.14 (EET)

Terveyskirjaston artikkelit eivät ole läpikäyneet tieteellistä vertaisarviota eivätkä ne ole normaaleja tieteellisiä julkaisuja. Eron voi havaita esimerkiksi siinä, ettei lähdeviitteitä ole yleensä yhdistetty artikkelissa esitettyihin väitteisiin. Ei siis voida tarkistaa, mihin lähteeseen mikäkin väite perustuu. (Pelkkä tieteellinen lähdeluettelo tekstin lopussa ei tee esityksestä tieteellistä.)217.140.210.197 26. elokuuta 2022 kello 22.10 (EEST)

Kiukunpuuskat tai silmitön päällekäyminen

http://yle.fi/uutiset/murhasta_tuomitun_matin_aiti_asperger-poikani_saama_tuomio_on_oikeusmurha/7903783 Ajankohtaisen kakkosen jutussa oli jotain, että Aspergereilla voisi olla jotain tällaista? Jos on, niin artikkeliin voisi lisätä, sillä artikkelissa ei nyt niistä lue. Kiukunpuuskista on artikkelissa jotain, mutta varmaan voisi jotenkin laajentaa. Varmaan artikkeliin kannattaa laittaa varoituksen sana, että Aspergerit voivat käydä päälle arvaamattomasti tms. Kai paino tuolla YLE:n jutun kohdalla "toiminta voi riistäytyä käsistä"...? --Hartz (keskustelu) 9. huhtikuuta 2015 kello 17.19 (EEST)

Kyseessä oli alkoholin liikakäyttöön liittyvä väkivaltarikos. Alkoholin runsas ja pitkällinen nauttiminen aiheuttaa usein väkivaltaisuutta, Aspergerin oireyhtymä ei.109.240.10.141 12. marraskuuta 2015 kello 05.06 (EET)

Diagnoosin nimi

Lääketieteellisissä yhteyksissä näyttäisi olevan vakiintunut ilmaisu "Aspergerin oireyhtymä" kuten on artikkelin nimikin. Artikkelissa kannattanee käyttää lähinnä sitä nimeä (ei "Aspergerin syndrooma", vaikka joskus joistakin oireyhtymistä käytetään nimeä syndrooma). Esim. ICD-10: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80324/15c30d65-2b96-41d7-aca8-1a05aa8a0a19.pdf?sequence=1. --Aulis Eskola (keskustelu) 23. lokakuuta 2015 kello 23.58 (EEST)

Kuitenkin artikkelin alussa yhteydessä, jossa kerrotaan diagnoosin jättämisestä pois Amerikan psykiatrisen yhdistyksen julkaisemasta mielenterveyden häiriöiden käsikirjasta DSM olisi asiallisempaa käyttää muotoa "Aspergerin syndrooma", koska kyseisen (amerikkalaisen) häiriön diagnoosikriteerit eivät ole (olleet) aivan tarkasti samat kuin Suomessa käytössä olevat ICD-kriteerit. Tästä seuraa, että "amerikkalainen asperger" ja "suomalainen asperger" eivät myöskään ole sama asia. Siksi selvyyden vuoksi (edes tuossa yhdessä kohtaa) niihin voisi viitata eri nimillä. Toisin sanottuna käännettäisiin "amerikkalainen asperger" Asperger's Syndrome suomeksi muotoon Aspergerin syndrooma, joka siis ei ole sama kuin suomalainen Aspergerin oireyhtymä, jota ei voi "jättää pois" amerikkalaisesta käsikirjasta, koska se ei siinä koskaan ole ollutkaan. 85.76.135.238 25. lokakuuta 2015 kello 17.01 (EET)

Käännös on huonoa kieltä, mutta ehkä sitä voitaneen käyttääkin korostamaan toista "amerikkalaista aspergeria". Eikö tästä toisesta aspergerista pitäisi käyttää syndrooma-nimitystä johdonmukaisesti koko artikkelissa, jos syndrooma-käännöstä käytetään - eikö DSM:n yhteydessä tarkoiteta myöhemminkin myös tätä "amerikkalaista aspergeria"?!

Pitäisikö tuota erilaista aspergeria kuitenkin korostaa jollakin muilla ilmaisuilla? Johdannossa tätä asiaa ei sovi ruveta puimaan ollenkaan laajemmin, mutta tarkoitan artikkelissa myöhemmin... --Aulis Eskola (keskustelu) 26. lokakuuta 2015 kello 11.55 (EET)

Ei tuon "syndrooman" käyttö minusta selvennä tätä eroa. Jos ero on merkittävä, sitä voisi käsitellä artikkelissa. Tietysti pitäisi vielä käsitellä muidenkin maiden diagnoosikriteereitä, ettei oltaisi Suomi/Amerikka-keskeisiä...-Uusimies (keskustelu) 26. lokakuuta 2015 kello 21.24 (EET)

Asiaa on käsitelty hieman kohdassa "Aspergerin poistuminen yhdysvaltalaisesta DSM-tautiluokituksesta". --Aulis Eskola (keskustelu) 26. lokakuuta 2015 kello 23.22 (EET)

Oma ehdotukseni tähän jo käytöstä poistetun "amerikkalaisen aspergerin" ja vielä käytössä olevan "suomalaisen aspergerin", joka siis noudattelee ICD-luokituksen mukaista diagnostista käytäntöä ja on siten (ainakin suunnilleen) sama kuin "asperger" kaikkialla, missä noudatetaan ICD-diagnostiikkaa eli ainakin suunnilleen koko Euroopassa Ruotsia lukuunottamatta, on se, että DSM-IV:n ja ICD-10:n mukaisten Aspergerin oireyhtymän diagnostisten kriteerien eroa, joka ei "hirveän iso" ole, selostettaisiin kohdassa "Diagnostiset kriteerit". Se, että nämä erilaiset diagnostisten kriteerien muotoilut oikeasti todella tuottavat myös eri "aspergerit" näkyy esimerkiksi siinä, että Mattilan (oliko se jossakin Pohjanmaalla, muistaakseni noin 8 vuoden ikäisille lapsille) tekemässä tutkimuksessa tuli 0,29 % ICD-10−aspergerisuutta, mutta vain 0,25 % DSM-IV−aspergerisuutta. Tässä ilmeisesti kuvastuu se, että DSM edellyttää suurempaa "vammaisuutta" kuin ICD, ja siten "amerikkalaisia aspergereja" on (suhteellisesti) vähemmän kuin suomalaisia/eurooppalaisia/kansainvälisiä. 85.76.183.8 27. lokakuuta 2015 kello 10.15 (EET)

Muokkaussota 2

Käyttäjä SepIHw poisti 2. helmikuuta 2016 Aspergerin oireyhtymää käsittelevästä artikkelista kohdan, jossa mainittiin, että oireyhtymä kuuluu autismin kirjoon. Perustelukenttään SepIHw kirjoitti "Kumottu aiheeton asiaa sotkeva muokkaus". Muokkaus oli kuitenkin täysin aiheellinen eikä sotkeva, vaan päin vastoin selventävä. Aspergerin oireyhtymä kuuluu tosiaankin autismin kirjoon ja suuri osa asiantuntijoista on päätynyt siihen, että autismin kirjon tilat muodostavat liukuvan jatkumon, minkä vuoksi kaikki autismin kirjon oireyhtymät tullaan sulauttamaan yhden ja saman diagnoosinimekkeen alle.109.240.37.61 18. huhtikuuta 2016 kello 03.10 (EEST)

Tuo kyseinen muokkaus, jota Aspergeryhdistyksen tiedottaja IP:n kautta säännöllisin väliajoin yrittää tunkea tämän artikkelin johdantokappaleeseen, on asiaa sotkeva nimenomaan siksi, että se sisältää linkin pääosin saman henkilön jokseenkin asiattomasti kirjoittamaan artikkeliin "autismin kirjo". Mitään lääketieteellisesti määriteltyä "autismin kirjoa" ei nimittäin edes ole olemassa, vaan kyseisellä fraasilla vain viitataan epämääräisesti tiettyihin laaja-alaisiin kehityshäiriöihin. Eri asia on sitten Amerikan psykiatrisen yhdistyksen käyttöön ottama "autisminkirjon häiriö", joka ei edes asiallisesti kata kaikkia noita "autismin kirjon tiloiksi" kutsuttuja "mitä ne sitten ovatkaan", koska autisminkirjon häiriön diagnoosikriteerit ovat olennaisesti tiukemmat kuin esimerkiksi Aspergerin oireyhtymän kriteerit. On aivan riittävää, että tämä "autisminkirjon häiriö" mainitaan artikkelin kolmannessa kappaleessa, jossa on samalla linkki sen selittävään sivuun, josta edelleen on linkki tuohon onnettomaan sivuun "autismin kirjo". Vaikka joissakin tieteellisissäkin artikkeleissa esiintyy fraasi "autism spectrum", se ei ole merkki siitä, että kyseisellä termillä olisi jokin täsmällinen yleispätevä sisältö. Kun termiä käytetään tieteellisessä kielessä jossakin artikkelissa, sille annetaan vain siinä yhteydessä pätevä täsmällinen asiasisältö, jos ylipäänsä annetaan mitään sisältöä. Tämä on se asia, mikä pitäisi selittää artikkelissa "autismin kirjo", jotta se voisi olla millään tavoin asiallinen. Vaikka siitä sellaisen joku tekisikin, silti ei olisi millään tavoin tätä artikkelia "Aspergerin oireyhtymä" selventävää tunkea heti aloituskappaleeseen linkkiä siihen. Otaksuttavasti tuon ASYn tiedottajan yrittämän linkityksen ainoa motiivi on juuri se, että hän saisi omalle (propaganda)kirjoitukselleen mahdollisimman ison lukijakunnan, ei suinkaan halu tehdä tästä artikkelista "Aspergerin oireyhtymä" mahdollisimman selkeä. 85.76.81.123 20. huhtikuuta 2016 kello 16.54 (EEST)

Muokkaukset artikkelissa

Tämä kuuluu parhaiten tänne, joten siirrän tänne. --Abc10 (keskustelu) 18. maaliskuuta 2019 kello 22.23 (EET)

Haluat siis "keskustella", kun olet tehnyt huonoa työtä, jonka kumosin odottaen, että tekisit työsi uudelleen huolellisemmin. Otan tähän vain yhden esimerkin. Alunperin oli

Mattila ML, Hurtig T, Haapsamo H, Jussila K, Kuusikko-Gauffin S, Kielinen M,Linna SL, Ebeling H, Bloigu R, Joskitt L, Pauls DL & Moilanen I (2010) Comorbid psychiatric disorders associated with Asperger syndrome/high-functioning autism: a community- and clinic-based study. J Autism Dev Disord 40(9): 1080–1093. Sivu 1086

jonka sinä muutit muotoon

Mattila M. L. ym. Comorbid psychiatric disorders associated with Asperger syndrome/high-functioning autism: a community- and clinic-based study. J Autism Dev Disord 2010 40(9): 1080–1093. S. 1086

Ensimmäinen kirjoittaja on Marja-Leena Mattila, jonka etunimi Marja-Leena on lyhennetty "ML". Sinä tietämättömänä olet sen korvannut muodolla "M. L.", mikä olisi oikein, jos nimi olisi esim. "Mattila, Marja Leena". Näin ei kuitenkaan ole, kuten jo totesin. Lisäksi koko "roskan" ollessa jo noin pitkä ei ole mitään mieltä lyhentää sanaa "sivu" muotoon "S.", jolloin säästyy vain kahden merkin tila. Odotan korkeintaan viikon, että korjaat tunarointisi, minkä jälkeen kumoan muokkauksesi, ellet ole sitä korjannut asiallisesti. Itse olisin laittanut tuon yllä olevan esim.

ML Mattila et al.: 'Comorbid psychiatric disorders associated with Asperger syndrome/high-functioning autism: a community- and clinic-based study` J Autism Dev Disord 2010 40(9) 1080–1093, sivu 1086.

SepIHw (keskustelu) 18. maaliskuuta 2019 kello 21.30 (EET)

Suomen kielen ohjeiden mukaan nimikirjaimissa on piste ja sanaväli. Jos nimessä on yhdysmerkki, lyhennetään se M.-L. Se on aivan perusasioita, joka opetetaan peruskoulussa. Sivu lyhennetään Wikipediassa ja muuallakin s., tutustu esimerkkeihin muissa artikkeleissa, suosittelen, ja lisäksi suosittelen jonkin kielenhuolto-oppaan tutkimista. --Abc10 (keskustelu) 18. maaliskuuta 2019 kello 21.57 (EET)

Siis omankin oppisi mukaan olet hutiloinut lyhentäessäsi nimen "Marja-Leena" muotoon "M. L.". Ole hyvä ja korjaa itse omat tunarointisi, ettei muiden tarvitse ruveta sinun sotkujasi selvittämään. Jos et tunne asioita, älä rupea sotkemaan niitä. Lyhentämisen tarkoitus on tilan säästäminen. Lyhennettäessä asia yleensä tulee epäselvemmäksi, joten on syytä käyttää harkintaa, milloin lyhentäminen on asiallista. Aina se ei ole. SepIHw (keskustelu) 18. maaliskuuta 2019 kello 22.39 (EET)

Sivullisena näkisin, että sivu kuuluu lyhentää s. eikä varsinkaan tule jättään viitteesen mitään vieraskielisiä lyhenteitä tai ajan määreitä kuten "pp." ja "march", samoin kuin on suositeltavaa käyttää suomenkielisiä mallineita. Muita tekijöitä taas ei kuulu pitkässä lähdeviitteessä ja lähdeluettelossa lyhentää millään "ym.":llä muutoin kuin silloin kun viitataan lyhyellä lähdeviitteellä saman lähteen eri kohtiin "Mattila ym. 2010 s. 125." Sen sijaan Kun viitataan vain yhden kerran pitkässä lähdeviitteessä niin tietenkin toistetaan kaikki tekijät eikä mitään "ym.". Siitä tuleeko etunimet kirjoittaa kokonaan vai lyhentää alkukirjaimiksi, ohjeet vaihtelevat julkaisuittain, ja oma näkemykseni on, että ei pitäisi olla käyttää wikipedian ulkopuolisissa laadukkaissa julkaisuissa käytettyjä merkitsemistapoja. Voisin myös arvata, että tavat lyhentää etunimiä kirjaimiksi voivat vaihdella. Tällöin näkisin, että voi käyttää lyhennystapoja, joita käytetään laadukkaissa suomenkielisissä julkaisuissa, sen sijaan ei tulisi käyttää lyhentämistapoja, joita ei käytetä laadukkaissa suomenkielisissä julkaisuissa. Jos joidenkin asioiden merkitsemiselle on laadukkaissa suomenkielissä julkaisuissa useita, eri julkaisuissa eri tavoin käytettyjä tapoja, itse näkisin, että niitä voi käyttää vapaasti, kunhan käyttää yhtenäisesti artikkelin sisällä. Jotkut edustavat kuitenkin näkemystä, että tulisi johdonmukaisesti noudattaa wikipedian ohjeita, joihin on ilmeisen sattumanvaraisesti valittu joku yksi monista mahdollisista merkintätavoista. Asiasta lienee myös keskusteltu ja on mahdollista että tämä ohjepuristinen tapa on joissain keskusteluissa saanut kannatusta. Kun en muista viimeisimpiä keskusteluja tarkasti, niin en osaa sanoa, onko etunimien lyhentämiseen tai lyhentämättömyyteen jotain konsensusta tai ohjetta ja jos lyhennetään, niin miten tulisi lyhentää. Luulen kuitenkin, että lyhennys "M.-L." hyvinkin voi olla oikein, ja jos lyhennystavan oikeellisuudesta on erimielisyytä, niin asiasta tulee keskustella, samoin kuin tarvittaessa tulisi keskustella siitä, tuleeko etumiä lyhentää vai ei vai olisiko mahdollisesti kumpikin oikein, kunhan vain merkintätapa artikkelin sisällä on yhtenäinen.

Asia siis ratkeaa keskustelemalla ja tarvittaessa laadukkaisiin suomenkielisiin ulkoisiin lähteisiin perustuvilla malliesimerkeillä ja suomen kielen kielenhuolto-ohjeilla. Oman arvioni mukaan kumpikin on joissain kohdin mitä ilmeisimmin oikeassa, joissain kohdin taas mitä ilmeisimmin väärässä. Joissain kohdin asiaa selvinnee keskustelemalla, ja kaikilta osin en osaa varmasti sanoa, mikä on oikein vai onko useampia oikeita vaihtoehtoja.--Urjanhai (keskustelu) 19. maaliskuuta 2019 kello 01.26 (EET)

Wikipediassa on omat ohjeet siitä, miten viitteitä tehdään, käytetään ja täytetään. Kirjaviitemalline (Malline:Kirjaviite) kertoo muun muassa, että jos tekijöitä on yhdestä kolmeen, heidän nimensä erotetaan &-merkillä. Jos tekijöitä on enemmän kuin kolme, tekijäksi kirjataan ensimmäinen tai tärkein ja et al.. Wikipediassa on tarpeeksi tilaa, niin että etunimet mahtuvat kokonaisina. Viitattaessa toistuvasti samaan teokseen, käytetään lyhyttä muotoa, esimerkiksi <ref>Mattila et al., 2010, s. 1086</ref>. Viitemallineiden käyttö on kätevää, yhdenmukaistaa merkinnät ja säästää aikaa, koska joka asiaa ei tarvitse miettiä erikseen eikä tarvitse sanailla turhasta. Ohjeisiin tutustumalla tämäkin suukopu olisi voitu välttää ja olisi säästynyt sitä tilaa usealla eri sivulla. Hyödyllistä luettavaa on sivulla Wikipedia:Merkitse lähteet. Oikein hyvää päiväjatkoa kaikille.--Htm (keskustelu) 19. maaliskuuta 2019 kello 07.35 (EET)

En muista tavanneeni tuollaista erikoista et al. merkinnän käyttöä lähdeluettelossa tai pitkissä lähdeviitteissä missään Wikipedian ulkopuolella. Lyhyissä viittauksissa sitä tietenkin käytetään, koska silloin täydelliset tiedot ovat lähdeluettelossa. Mutta kun Wikipedian ulkopuoleella on monenlaisia käytäntöjä, niin ei voi tietysti mennä vannomaan. Mielestäni Wikipediassa ei tulisi suosittaa ohjeissa merkitsemistapoja, joita ei käytetä Wikipedian ulkopuolisessa todellisuudessa. Onko tuo tapa siis käytössä jossain Wikipedian ulkopuolella? Itse en ole saanut koulutustani sellaisella alalla, missä tuollaiset hyvin suuret kirjoittajatyöryhmät olisivat tavallisia. Tiedonhan tulisi olla bibliografisesti täsmällinen. Täyttääkö tuollainen puutteellinen merkintä tämän yleisen, Wikipedian ulkopuolisen perusvaatimuksen? Wikipediahan ei voi olla itsensä lähde myöskään viittauskäytännöissä.--Urjanhai (keskustelu) 19. maaliskuuta 2019 kello 08.02 (EET)

Kuten toisaalla jo ennätin sanoa, ohjeita on monenlaisia, eikä kaikkia voi noudattaa, koska ne ovat ristiriidassa. Viite on tarkoitettu tunnistamaan teos, löytämään se tietokannoista ja kirjastoista. Siksi riittää että jos tekijöitä on useita, enemmän kuin kolme, kaikkia ei merkitä. Se on hyvin vanha käytäntö, jonka opin jo anno dazumal. Pitkän litanian informaatioarvo on nolla, ja se tekee lähdeluettelosta sekavan. Jos sellaisia lähteitä on useita, sekavuus lisääntyy. Totta puhuen Wikipediassa on vakiintunut (ainakin suurimmalla osalla käyttäjiä) ettei tekijää ilmoiteta ollenkaan. Sekään ei välttämättä ole hyvä, mutta minkäs teet. Kylläpä saatiin taas kärpäsestä härkänen. --Abc10 (keskustelu) 19. maaliskuuta 2019 kello 10.04 (EET)

Käymilläni tieteellisen kirjoittamisen kursseilla ja käyttämissäni oppaissa tai tuntemieni julkaisujen ohjeissa tuollaista ei ole tullut vastaan, vaan päin vastoin on aina kehotettu merkitsemään kaikki, mutta koska en edusta alaa, jossa suuret työryhmät kirjoittajana olisivat yleisiä, niin pitää kai lähteä siitä, että sellaisiakin ohjeita todennäköisesti on.--Urjanhai (keskustelu) 19. maaliskuuta 2019 kello 18.55 (EET)

Nyt yllä esimerkiksi ottamastani viitteestä on Abc10:n muokkauksen tuloksena tullut sekasikiö

Mattila M.-L. ym. (2010) Comorbid psychiatric disorders associated with Asperger syndrome/high-functioning autism: a community- and clinic-based study. J Autism Dev Disord 40(9): 1080–1093. S. 1086

jossa Marja-Leena on lyhennetty "M.-L.", mutta "Journal of Autism and Developmental Disorders " on muodossa "J Autism Dev Disord". Onko tämä olevinaan asiallista muokaustyötä? Aiemmin eri lyhenteet sentään olivat tehdyt saman kaavan mukaan, vaikkei se noudattanutkaan yleistä suomen kielen käytäntöä. Edelleen haluan korostaa, että pitäisi olla kajoamatta sellaiseen, mitä ei tunne. SepIHw (keskustelu) 20. maaliskuuta 2019 kello 11.47 (EET)

Syyttävän sormen voit osoittaa ip-käyttäjälle, joka on lisännyt sen tässä muokkauksessa, jonka vaivaa nähden etsin sinua varten: [2]. Lähteen tiedot hän on saattanut kopioida esimerkiksi tästä: [3]. --Abc10 (keskustelu) 20. maaliskuuta 2019 kello 12.41 (EET)

Arvauksesi saattaa hyvinkin olla oikea, mutta on halpamaista yrittää syyllistää joku toinen siitä, että olet huliloinut. Jos rupeat lyhenteitä muokkaamaan, sinun pitäisi (mahdollisesti vaivaa nähden) ensin selvittää, mistä on kysymys. Jos vaiva on mielestäsi liiallinen, ei pidä hommaan ryhtyä. Lisäksi haluan huomauttaa aiemmasta väitteestäsi, että pitkän tekijäluttelon "informaatioarvo olisi nolla". Vaikka se olisi sellainen sinulle, alan asiantuntijalle se ei ole, sillä siitä voi päätellä paljon artikkelin sisällöstä. Wikipediassa viitteiden pääasiallinen tarkoitus on se, että voidaan tarkistaa väitteiden todenperäisyys. Eivät ne ole koristeiksi (käsittääkseni) tarkoitetut. Tekijäluettelon lyhentäminen on tarkistustyön vaikeuttamista, ja siksi ne pitäisi esittää lyhentämättöminä. Jos Wikipedian ohjeissa suositellaan lyhyntämistä, ohjeita pitäisi muuttaa, eikä pilata artikkeleita noudattamalla typeriä ohjeita. SepIHw (keskustelu) 20. maaliskuuta 2019 kello 18.57 (EET)

Kerron tässä nyt vielä uudestaan, että viitteen tarkoitus on näyttää mistä kerrottu tieto löytyy, ei ripustaa prenikoita kenenkään rintaan. Mutta luulen että tätä on nyt väännetty riittävästi. Kiitos kommenteista. --Abc10 (keskustelu) 20. maaliskuuta 2019 kello 21.25 (EET)

Artikkelin muokkaaminen ajankohtaiseksi

Artikkelin muokkaaminen ajankohtaiseksi.

Lisäsin tietoa Aspergerin oireyhtymästä eli lievästä Autismista lähteineen, merkitsin ne lähde? mallineella kun muutama lähde toimii ainoastaan. Työttömyydestä laitoin myös tekstiä ja koulutuksesta, jossa ei ole lähdettä tai lähde on vanhentunut (ynnä henkilökohtaiset kokemukset aspergerin oireyhtymästä ja koulutuksesta epäonneksi). Jos teet haun Googleen Autismi ja työttömyys löydät tuoreita tutkimuksia työttömyydeestä aspergerien ja autistien keskuudessa. Tosin myös lisäämäni lähde Duodecim vuoden 2004 artikkeli pitää paikkansa suurelta osin.

Apukeinoja aspergeriin ja autismin ylitsepääsemättömiin vaikeuksiin ei ole olemassa lääkitystä tai hoitoa tai eivät tehoa. Koulutus sote-alalla on mahdottomuus ellei lue lääkäriksi tai tutkijaksi. Oma mielipide asiasta. Ja minusta tuntuu että Diagnoosit ovat sen takia tehty että voidaan syrjiä rauhassa asperger ja autisteja ihmisiä koulutuksessa, vapaa-ajan harrastuksissa ja ihmissuhteissa koulun ja työn ulkopuolella. Myös korkeakoulututkinto (lukio, amk ja yliopisto) ovat vaikeita näille henkilöille, insinöörin tutkinto tai lähihoitajan, sosionomin, fysioterapeutin ja sairaanhoitajan ammatit ovat haastavia ja työllistyminen on vaikeaa ja opintojen päättäminen on myös näissä koulutuksissa mahdollista).

Kiusaamista tapahtuu muun muassa kertomalla paikkansa pitämättömiä asioita asperger-opiskelijasta vuorovaikutuksen puutteellisuuden tai olemattomuuden takia, kiusaamisen jatkumista kotiin asti (huutelua, postilaatikkoon epäasiallisten viestien laittamista, kiroilemista, koulussa taas eristämistä, syrjintää, kiusaamista opettajien taholta, jos luokkalaiset ovat laittaneet viestiä kyseistä oppilaasta, tämä tapahtui minulle joskus vuosia sitten Keski-Suomessa. Yksityiskohtaiset tiedot ovat salattuna ja viranomaisten tiedossa. Voitte poistaa lisäämäni tekstin mutta oli pakko laittaa. Koskee myös muokkauksia. Jos loukkasin lukijoita syyttäkää minua. Tekstin voi tosiaan poistaa ja myös muokkaukset ja lisäkkää lähteet tekstiin jos saan pyytää? Kiitos ja tehdään maailmasta parempi paikka.

 –Kommentin jätti Birdexit (keskustelu – muokkaukset)

Kuten itsekin sanoit, väite sote-alalle sopimattomuudesta on mielipide. Se ei muutenkaan ole niin relevantti tieto, että se kuuluisi johdantoon. Lisäksi se oli liian ehdottomasti muotoiltu, enkä löytänyt väitettä antamastasi lähteestä. Ei tässä tapahtunut mitään suurta vahinkoa, mutta jatkossa kannattaa merkitä aina lähteet jokaiselle lisäykselle. Henkilökohtaisia kokemuksia ja muita omassa päässä olevia tietoja ei voi käyttää lähteenä, vaikka ne olisivat kuinka aiheellisia. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 29. marraskuuta 2022 kello 23.31 (EET)

Laatuarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Ehdotan lupaavaksi artikkeliksi. Ei mielestäni täytä vielä Hyvän kriteerejä. Bau98 (keskustelu) 7. huhtikuuta 2023 kello 22.27 (EEST)

Kaksi lähdepyyntöä ja tekijöinä pääosin sekalaiset IP-muokkaajat (Otrfan on tuolla virheellisesti), joiden jäljiltä artikkeli Selkäkipu jouduttiin juuri muutama päivä sitten kirjoittamaan uudelleen. Tämä ei ole varsinaisesti kannanotto suuntaan tai toiseen. --Vyörykkä (keskustelu) 16. huhtikuuta 2023 kello 09.59 (EEST)

Millä eri tavoin tätä artikkelia voisi parantaa? Bau98 (keskustelu)

Samat ongelmat kuin Autismi-artikkelissa. En kannata lupaavaksi. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 16. huhtikuuta 2023 kello 11.08 (EEST)

Miltä artikkelin johdanto vaikuttaa?--Bau98 (keskustelu) 21. huhtikuuta 2023 kello 21.25 (EEST)

Ei kovin hyvältä. Sehän ei kerro oireyhtymän ”oireista” mitään, vaikka johdannon pitäisi olla jonkinlainen tiivistelmä aiheesta. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 21. huhtikuuta 2023 kello 21.38 (EEST)

Miltä artikkeli nyt vaikuttaa johdanto mukaan lukien?--Bau98 (keskustelu) 25. huhtikuuta 2023 kello 18.41 (EEST)

Ei parantunut. Iivarius (keskustelu) 12. toukokuuta 2023 kello 16.05 (EEST)

Mitä tarkoittaa johdantoon tehty lisäys, että Aspergerin oireyhtymä on poistumassa sairausluokituksesta, ja mihin lähteeseen tuo perustuu? --Kärrmes (keskustelu) 12. toukokuuta 2023 kello 16.16 (EEST)

Kannattaa huomata, että teksti, jonka Bau98 lisäsi, ei ole hänen omaa käsialaansa, vaan Bau98 oli aiemmin poistanut kyseisen tekstin ja lisäsi sen sitten takaisin. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 12. toukokuuta 2023 kello 19.16 (EEST)

Ja tuosta selvisi, että lähdettä ei ole alun perinkään ollut. --Kärrmes (keskustelu) 12. toukokuuta 2023 kello 20.21 (EEST)

Ei kannatusta eikä kehitystä. Otetaan pois roikkumasta. --Kärrmes (keskustelu) 13. kesäkuuta 2023 kello 09.36 (EEST)