Keskustelu:Škoda 1000 MB

Artikkeli Škoda 1000 MB on valittu hyväksi artikkeliksi ilman vertaisarviointia.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
22.2.–4.3.2012	Ehdolla lupaavaksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)
11.–18.11.2012	Ehdolla hyväksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Lupaava artikkeli -ehdotus

Wikipedia-alkuaikojeni räpellys, jota olen tässä viime aikoina hissukseen parannellut. --Gwafton 22. helmikuuta 2012 kello 01.52 (EET)

Ihan hyvältä näyttää. Yhdistelin vähän viitteitä. Vielä vois yhdistää lisää. Gopase+f 22. helmikuuta 2012 kello 17.20 (EET)

Loistoartikkeli. Lupaava. Ainakin. --Maltan haukka 28. helmikuuta 2012 kello 10.21 (EET)

Kannatan ja merkkaan lupaavaksi.--Tanár 4. maaliskuuta 2012 kello 15.48 (EET)

Viitteistä

Artikkelissa on käytetty lähteenä teoksen Cars of Eastern Europe sivuja 120–130. Olisiko parempi jos kaikki sivut on niputettu yhdeksi viitteeksi, onko silloin kyllin tarkka? Onko tähän nyrkkisääntöä, että kuinka suurella haarukalla viitteet voi merkitä? Esim. 100 sivun haarukka on jo ilman muuta liian pitkä. Entä jos sivuja on kymmenkunta? --Gwafton 22. helmikuuta 2012 kello 17.31 (EET)

Riippuu onko sivuilla kuvia, taulukoita ja kuinka paljon tekstiä on yhteensä. Gopase+f 22. helmikuuta 2012 kello 17.33 (EET)

Kuvia on paljon, niin kuin tämän tapaisissa kirjoissa yleensä. Et pelkästään yhdistellyt lähdeviitteitä, vaan myös poistit niitä ja kohdissa missä aiemmin oli kaksi eri viitettä, on nyt ainoastaan yksi. En ole täysin vakuuttunut siitä että viitteiden poisto parantaa artikkelia. Kaksi toisistaan riippumatonta lähdettä kun antaa tiedolle melkoisesti enemmän uskottavuutta. --Gwafton 22. helmikuuta 2012 kello 18.11 (EET)

Uskottavuuden/luotettavuuden näkee lähdeluettelosta. Jokaisen väitteen perässä ei tarvi esitellä jokaista lähdettä luettelosta. Gopase+f 22. helmikuuta 2012 kello 18.13 (EET)

Täällä nimen omaan neuvotaan lisäämään viitemerkinnät tekstiin. Lähdeluettelo, tai vaikka yksittäisenä mainittu lähdeteoskin, on usein aivan liian epämääräinen. Lähteiden tulee olla kohtuullisella vaivalla jäljitettävissä. --Gwafton 22. helmikuuta 2012 kello 18.24 (EET)

Siellä puhutaan myös mm. viitteiden ryhmittelystä, jota ei mun mielestä pitäis käyttää missään. Eli tapaus kohtaisesti mennään mitä pitää, kannattaa ja ei kannata viitteistää, ja kuinka tiheästi ja moninkertaisesti viitteistetään väitteitä ja yksittäisiä sanoja. Luettavuus on yhtälailla tärkeä seikka tarkistettavuuden kanssa. Gopase+f 22. helmikuuta 2012 kello 18.30 (EET)

Artikkelien arvioinninhan täytyy nojautua siihen kuinka hyvin se noudattaa yhteisön laatimia käytäntöjä. Täällä on käytäntöjä joista en itsekään pidä, mutta koska ne ovat yhdessä sovittuja kirjattuja käytäntöjä, ne ovat samalla artikkelien laatukriteerejä ja niihin tulee muotoseikoissa nojata. En ole löytänyt mistään käytäntöä joka määrittää jonkinlaisen ylärajan viitteistysfrekvenssille. Täysin pätevien ja asianmukaisesti merkittyjen viitteiden poistaminen ei siis perustu mihinkään käytäntöön. --Gwafton 22. helmikuuta 2012 kello 18.51 (EET)

Tyyliohjeissa puhutaan myös hyvästä kielestä, luettavuudesta, siististä ulkoasusta jne... Gopase+f 22. helmikuuta 2012 kello 18.53 (EET)

Itseasiassa tyyliohjeissa puhutaan noista asioista hyvin vähän. Sitä selvempää on, että noi ovat itsestään selvyuksiä, joita ei edes tarvitse kirjata mihinkään/joka paikkaan. (arviointiohjeista kyllä kai löytyy?) Gopase+f 22. helmikuuta 2012 kello 19.02 (EET)

Ymmärrän että niillä tarkoitetaan oikeakielisyyttä, rakenteen loogisuutta, jaottelua, layoutia jne. Mutta viitemerkintöjä ei voi pitää suoraan osana varsinaista tekstiä. Sanoisin, että viitteille ei todella ole määritelty ylärajaa. Missään tapauksessa kaksi peräkkäistä viitemerkintää ei voi olla liikaa. --Gwafton 22. helmikuuta 2012 kello 19.05 (EET)

Riippuu tapauksesta minkälainen viitemäärä ja -tiheys on tarpeellista tarkistettavuus-käytännön vaatimusten täyttämiseksi. Gopase+f 22. helmikuuta 2012 kello 19.08 (EET)

Tarkistettavuus-osio on vajaa sikäli, että sielläkään ei mainita mitään lähteiden määrästä. Mutta jokainen on varmaan samaa mieltä siitä, että tiedon luotettavuus paranee roimasti, jos sille voidaan osoittaa kaksi tai kolme toisistaan riippumatonta lähdettä. Jos artikkelista leikataan näitä lähteitä, sen taso huononee. Lähteet ovat artikkelin ydin ja ehdoton perusta. Oikeakielisyys, visuaalinen ulkoasu ja kappalejako ovat toki olennaisia nekin, mutta jäävät tärkeysjärjestyksessä kunnon lähteistyksen ja viitteistyksen jälkeen. Mielestäni Wikipediassa voidaan käyttää jopa tiheämpää ja tarkempaa viitteistystä kuin tieteellisessä tekstissä, sillä artikkelin on hyvä olla sellainen, että joku toinen käyttäjä voi lisätä siihen tietoa jostain uudesta lähteestä. Tällöin on olennaista tehdä ero sille mistä lähteestä mikäkin tieto on peräisin. Tiivistetysti: Mielestäni artikkelin luettavuus ja esteettinen ulkoasu ovat huonoja syitä lähteistyksen ja viitteistyksen heikentämiselle. --Gwafton 22. helmikuuta 2012 kello 23.00 (EET)

Ajatusviivat. --Thi 22. helmikuuta 2012 kello 19.13 (EET)

Mistä puuttuu? --Gwafton 22. helmikuuta 2012 kello 23.00 (EET)

Sivunumeroiden välistä. Perässä saisi olla myös piste. --Thi 22. helmikuuta 2012 kello 23.06 (EET)

Korjasin ne. Pieni homma, jonka huomauttajakin voisi lähes samalla vaivalla korjata. Gwaftonille siis vinkiksi, että viitteissä sivunumeroiden väliin tulee – eikä - ja viitteen loppuun piste. --PtG 22. helmikuuta 2012 kello 23.11 (EET)

Olen korjannut eri artikkeleista monta kertaa. --Thi 22. helmikuuta 2012 kello 23.16 (EET)

Ne väärät viivat oli mun tekosia. Gopase+f 22. helmikuuta 2012 kello 23.13 (EET)

Aa, turhaan siis neuvoin Gwaftonia. --PtG 22. helmikuuta 2012 kello 23.18 (EET)

Avasin keskustelun täällä kummunneista asioista käytäntökahvihuoneeseen. Jotkut suuntaviivat tähän lähteistämiseen ja viitteistämiseen on saatava, ettei tule tehtyä turhaa työtä. Olisi mukava jos kävisitte kommentoimassa ja tuomassa oman näkemyksenne esiin, jotta tahänkin saataisiin jonkinlainen käytäntö. --Gwafton 23. helmikuuta 2012 kello 00.45 (EET)